Nuotiopaikka

Meidän pihaprojektissa suurin yksittäinen haaste on lähes koko tontin laajuudelta jatkuva kallio. Koskaan ei voi tietää milloin kaivinkoneen kauha tökkää kalliopintaan ja kuopan kaivaminen vaihtuu kallion siistimiseksi. Tästä syystä suunnitelmia on jouduttu muuttamaan moneen kertaan ja sopeuttamaan vallitseviin olosuhteisiin.

Pihalle piti tulla kaksi polkua, joista toinen kulkisi kohti metsää. Polun piti olla leveydeltään 130 senttimetriä ja nurmikonreunakivellä rajattu. Toiselle puolelle piti laittaa nurmikkoa ja toiselle puolelle kunttaa. Nurmikko vaatii noin 20-30 cm multavaran ja kuntta vastaavasti 10 – 30cm hiekkapohjan. Kumpikaan ei selviydy paahteisella kalliolla ilman riittävän paksua, kosteutta pidättävää / tasaavaa maakerrosta.

Idea nuotiopaikasta aktivoitui uudelleen kun metsään johtavan polun vierellä kulkeva kallio jäi kovin korkealle. Polun ja kalliopinnan välinen korkeusero oli siinä määrin merkittävä että tuo aavistuksen omituinen ”lämpäre” olisi syytä ratkaista jollain tapaa.

Polun päätepysäkillä ongelma ratkaistiin täryttämällä kallion päälle 0-16 kaliberin kalliomursketta noin 9 neliön alueelle. Kalliomurskeella päällystetty lämpäre jätettiin muodoltaan epäsäännölliseksi ja annettiin myötäillä vieressä kulkevan korkeamman kallion muotoja.

Suunnitelma pysyi pääpiirteittäin ennallaan;

Lämpäreen ja pihapolun oikealle puolelle tulee nurmikonreunakivellä rajattu nurmialue ja pihavalo. Taakse jää metsä ja vasemmalle puolelle laitetaan siirtovarvikkoa eli kunttaa.

Nuotiopaikan speksailua

Nuotiopaikkaan olen löytänyt monta hienoa ideaa pinterestiä selailemalla. Vaihtoehtoja on useita mutta loppujen lopuksi tulin siihen lopputulokseen että kiinteä nuotiopaikka ole välttämättä fiksuin ratkaisu meidän tarkoitusperiin. Tällöin nuotiopaikka sijaitsisi aina ja iänkaikkisesti metsän reunassa. Olisiko sille aidosti käyttöä ja kuinka nopeasti tontin perimmäisessä nurkassa istuskeluun kyllästyisi. Varmaan melko nopeasti.

Drop Design Fire

Muutaman vuoden ajan olen asuntomessuilla kiinnittänyt huomiota Drop Design Fire – nimiseen terassitakkaan.

Drop Fire on valmistettu 3mm paksusta kylmäsalvatusta teräksestä ja käsitelty korkeakuumakestoisella jauhemaalilla. Drop firen jalan sisällä on lämpösuojana palovillaa eli se ei kuumene. Lämpösuojauksen ansiosta Drop Firen voi asentaa irtokipinät huomioiden vaikka puuterassille.

Drop Design Fire painaa vain 60 kiloa eli on liikuteltavissa tarpeen mukaan paikalta toiselle. Meidän tapauksessa nuotiopaikka voisi majailla kesät pihapolun päätepysäkillä ja siirtyä syksyisin terassille. Terassitakan äärellä voisi olla mukana istua viileinä syysiltoina ja talvisin se voisi tuoda ylimääräistä tunnelmaa lämpimässä paljussa oleskeluun.

Alla valokuvia Kouvolan asuntomessuilta (2019) sekä Tuusulan asuntomessuilta (2020) jossa Drop Fireä oli sijoiteltu sekä terassille että kivetetyille aluille.

Drop Design Fire toimii myös pöytänä sillä pakettiin kuuluu kansi joka pitää sadevedet ja roskat pois tulipesästä.

Design Fire toimii myös bioetanolilla

Drop Fireen voi lisävarusteena ostaa bioetanolipolttimen, jonka avulla terassitakkaa voi polttaa vaikka lasitetulla terassilla kunhan ilmanvaihto on vaan riittävä.

Nuotioruokaa avotulella

Olen yrittänyt pohtia järkeviä perusteita miksi meidän pihalla tulisi olla nuotiopaikka. Niitä ei tule kovinkaan montaa mieleen. Fiilispohjalta ajateltuna nuotiopaikka olisi varmasti kiva ja tunnelmallinen. Järkiperuste voisi olla se että nuotiopaikalla voin tehdä ruokaa avotulella.

Drop Firessä voi polttaa puuta, käyttää brikettejä tai hiiliä. Tällä ideologialla se mahdollistaa muurinpohjalettujen paistamisen, nokipannukahvit ja makkaranpaiston. Avotuligrillaukseen on tarjolla monenlaisia valurautavempaimia joiden kaikenkirjavan skaalan voi hyödyntää parhaiten nuotiopaikalla.

Drop Design Fire muistuttaa muodoiltaan Drop – allasta ja se on mitoiltaan sopivan kokoinen (76m x 76cm).

Oman pihan kuulumiset, syyskuu 2020

Asuntomessu-artikkeleiden jälkeen on syytä palata havannoimaan mitä omalle pihaprojektille kuuluu ja missä ollaan menossa.

Kesä on painettu hommia ja jotain näkyvää tulostakin on saatu aikaiseksi. Television puutarhaohjelmiin verraten projekti etenee kuitenkin niin hitaasti, että ajottain ahdistaa. Jospa olisikin mahdollisuus palkata kymmenen ammattilaisen tiimi tekemään piha valmiiksi sillä aikaa kun isäntäväki on lomareissulla.

18.8.2020

Terassin istutusallas

Terassin vierellä kulkeva istutusallas on viimein saatu valmiiksi. Istutusallas on rakennettu yhdistellen tukimuurielementtejä ja muurikiveä. Istutusaltaan yksi tärkeä tehtävä on hallita pihan korkeuseroja ja rajata nurmialueet terassista.

Istutusaltaan puuttuva takaseinä oli pitkään ongelma. Jälkeenpäin mietittynä helpoin ratkaisu olisi ollut rakentaa istutusallas molemmin puolin L-tukimuurielementeillä. Kustannussyistä jätin takaseinän pois ja ajattelin, että se rakennetaan myöhemmässä vaiheessa, kevyesti ja edullisesti.

Vaihtoehdot oli kasata se valuharkoista tai valaa kokonaisuudessaan betonista. Takaseinällä tulisi olla korkeutta metrin verran ja pituutta kahdeksan metriä. 20 senttimetrin paksuinen väliseinä edellyttäisi valmista betonimassaa peräti 1,6 kuutiota eli kaksi suursäkkiä. Jos anturan tulisi olla noin puolet muurin korkeudesta, se tarkoittaisi peräti puolen metrin leveyttä. Betoniseinä ja sen antura tulisi raudoittaa harjateräksellä ja betonianturan alle tarvitaan tiivistetty ja routimaton maaperä.

Valuharkkojen slammaus eli rappaaminen ei myöskään houkutellut enää lisähommana. Hommaa oli muutenkin ja lähdin etsimään mahdollisimman helppoa ratkaisua.

Antikko muurikivi

Ongelma ratkesi Ruduksen Antikko muurikivellä. Yksittäinen kivi on 33 senttimetriä pitkä, 16,5 senttimetriä korkea ja 16,5 senttimetriä leveä. Kivi painaa 20 kiloa kappale eli ihan kevyestä palasta ei ole kyse. Raskaampi ”heavy duty” ulkonäkö sopi hyvin meidän pihan ilmeeseen. Kahdeksan metrin matkan pystyi ratkaisemaan yhteensä 24 kivellä jos takaseinän kumpaankin nurkkaan jättää ihan pienen ilmaraon.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5751.jpg

Hetken ajan kävi mielessä kasata muurikivet suoraan multatäytön päälle, mutta onneksi järki voitti. Pohdiskelun jälkeen päädyttiin tekemään muurille kunnolliset perustukset. Kavinkoneella ja lapiolla kaivettiin noin 40 senttimetriä syvä oja. Alimpaan kerrokseen laitettiin routaeristeeksi 50mm Finnfoam ja sen päälle tiivistettiin 0-32 / 0-16 (aavistuksen sekoittunutta) kalliomursketta. Maanrakennuskankaalla pyrittiin estämään eri maalajien sekoittuminen keskenään vuosien saatossa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0264.jpg

Antikko-muurikiveä voi alkaa latomaan suoraan tiivistetyn kalliomurskepatjan päälle, mutta etupihalta löytyi iso kasa hylättyjä 30×30 betonilaattoja. Näistä päätettiin askarrella muurille pika-antura. Betonilaatat sai naputeltua kumivasaran ja vatupassin avulla vaateriin, kun niiden alle laittoi ripauksen 0-8 kivituhkaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0255.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5798.jpg

Antikko – muuri rakennetaan latomalla linjalankaa apuna käyttäen kivet vierekkäin ja muurikivet lukitaan toisiinsa pakkasenkestävällä kiviliimalla.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5799.jpg

Kiviliima oli mahdottoman helppo käsitellä. Liiman pursottamisen jälkeen ehtii hyvin asetella kiven vielä lopullisesti paikalleen. Vaahto leviää hyvin alustaansa ja tarttuu napakasti kiinni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5801.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5805.jpg

Antikko – muurikiviä myydään myös puolikkaina ja meidän tapauksessa näitä käytettiin nurkkapaloina.

Lopputuloksena 8 metriä pitkä pikkumuuri. Heittoa kahdeksan metrin matkalla 1 senttimetri eli 1 millimetri per metri.

Mona – altakastelujärjestelmä

Istutusaltaassa on multasyvyyttä metrin verran ja se kätkee sisälleen peräti kahdeksan kuutiota istutusmultaa. Multaa on niin paljon, että siihen voi istuttaa kukkien ja pensaiden lisäksi myös pieniä puita. Poikkeuksellisen syvämultaisen istutusaltaan kastelu tuo mukanaan omat haasteensa, jotka ratkaisiin asentamalla altaaseen altakastelujärjestelmä.

Kirjoittelen Mona – altakastelusysteemin asentamisesta oman artikkelin myöhemmin. Asentamisessa oli tiettyjä haasteita.

Ylemmässä kuvassa näkyy istutusaltaan rakenteita. L-tukimuurin seinämässä on patolevy, joka jättää pienen ilmaraon betoniseinän ja multatäytön väliin. Tämän pitäisi vähentää kalkkihärmeen muodostumista betonin pintaan. Patolevyn ja multatäytön välissä on 100mm Finnfoam – eriste, jonka tarkoituksena on vähentää routimisen ja maapaineen vaikutusta muuriin.

Eristelevyt istutusaltaissa saattavat hidastaa mullan sulamista talven jälkeen, joten seuraavana keväänä selviää onko tuo hyvä vai huono juttu. Jälkeenpäin on helpompi ottaa pois kuin asentaa.

Liukuovikaappeja ja lasiseiniä

Tuusulan asuntomessuilla oli käytetty useammassa kohteessa kirkasta lasipintaa ja ajattelin nostaa muutaman kohteen tässä artikkelissa esille.

Lasiseinäkkeet

Illyrian eteisestä löytyi näyttävä Mirror Linen liukuovikaappi, jonka molemmat liukuovet oli peiliä. Peiliovien ansiosta eteinen näytti todella tilavalta ja huonekorkeus korosti avaraa vaikutelmaa entisestään.

Eteisestä avautui näkymä ruokailutilaan, jonka sisäänkäyntiin oli asennettu Mirror Linen kolme metriä korkeat lasiseinäkkeet.

Keittiö oli rajattu Mirror Linen lasiovilla, jossa mustat kehykset. Ihan fiksu idea. Avokeittiö ja ”umpikeittiö” samassa paketissa.

Liukuovikaapit

Makuuhuoneissakaan ei peilipintaa säästelty. Useasta kohteesta löytyi koko seinän mittainen iso liukuovikaappi, jonka peiliovien ansiosta huone tuntui huomattavasti tilavammalta.

Kunhan pääsemme jossain vaiheessa piharemontista sisähommiin, niin vaatehuonetta ja makuuhuoneiden liukuovikaappeja täytyy speksailla lisää. Ideoita on jo syntynyt ja niitä toteutetaan sitten kun löytyy oikea hetki.

Värillisellä lasilla hotellihuonetunnelmaa

Pikkupolku Modernissa oli hieno koko seinän mittainen liukuovikaappi, jossa oli käytetty vihertävää lasia. Tällainen huone saattaisi löytyä vaikka jostain paremman luokan boutique-hotellista. Hotellihuonetunnelmaa osaltaan lisää makuuhuoneen kokolattiamatto.

MirrorLinen sivuilta löytyy tarkat tuotetiedot ja kokonaisuuksien hinnat. Oman kodin kunnostamisen osalta Mirror Linen tuotteet pääsevät ehdottomasti jatkoon.

Lasikaiteet

Kirkasta lasia oli käytetty myös turvakaiteina. Monessa olohuoneessa oli todella korkeat ikkunat ja olohuoneen kattokorkeus peräti 5-6 metriä. Alla Sievitalo Kultakoivun aula toisessa kerroksessa. Lasikaiteen takaa avautui näkymä alakertaan (olohuoneeseen) ja toki myös ulos.

Townhouse Rokan portaiden kaiteet oli rakennettu kirkkaasta lasista ja tässä näkyy nyt myös upea struktuuriseinä, johon aiemmassa asuntomessuartikkelissa viittasin.

Kirkasta lasia kylpyhuoneissa

Kirkasta lasia oli käytetty myös kylpyhuoneissa. Kuvissa Sievitalo Kultakoivun pienempi kylpyhuone ja varsinainen kylpyhuone.

Asuntomessut Tuusulassa – Lumitiikeri

EPS – valuharkoista rakennettu HEVI Kivitalojen Lumitiikeri oli saanut reilussa 9 kuukaudessa ympärilleen upean pihan ja tyylikkään ulkorappauksen. Sisälläkin oli paiskittu melkoisesti hommia.

Lumitiikeri 29.10.2019
Lumitiikeri 31.7.2020

Lumitiikerissä oli käytetty neutraalia ja vaaleaa värimaailmaa. Harmaan ja beigen eri sävyjä oli yhdistelty tyylikkäästi. Elokuvahuone oli upea. Katon rajasta lattiaan ulottuvat pimennysverhot toivat huoneeseen korkeuden tuntua vielä entisestään. Huoneessa oli reilun kokoinen sohva ja tyylikkäät riippuvalaisimet.

Näkisin mielelläni meidän perheen lapset tuolla sohvalla mustikkapiirakkaa maistelemassa.

Floss Aim riippuvalaisimet ja Interfacen toast – sohva.

Lumitiikerissä oli mielestäni erittäin tyylikäs avokeittiö. Tummaa tehoväriä löytyi keittiön lisäksi kylpyhuoneesta.

Roots Living Wicker matto

Työhuoneesta löytyi upea matto ja se benchmarkattiin toivelistalle myös omaan kotiin. Jos Eurojackpot – voitto sattuisi osumaan kohdalle niin tuo matto voisi olla ihan ensimmäisiä hankintoja.

Yhteenvetona: upea talo, rauhoittava värimaailma, taidetta ja huippudesingia.

Asuntomessut Tuusulassa – Dekotalo Ruuti

Dekotalo Ruuti oli nelihenkiselle lapsiperheelle (2+2) suunniteltu moderni, kaksikerroksinen puutalo. Makuuhuoneita oli yhteensä neljä, joista yksi oli varattu vierashuoneeksi isovanhemmille.

Mustanpuhuva Dekotalo Ruuti sisälsi paljon positiivisia yllätyksiä. Alakerrassa oli käytetty tummaa/tyylikästä väriteemaa ja samaa värimaailmaa noudattelivat keittiö, alakerran wc- tilat, kodinhoitohuone ja kylpyhuone.

Mirror Linen liukuovikaappi eteisessä
Woodion allas

Dekotalo Ruudin olohuone oli avara ja huonekorkeutta peräti kahden kerroksen verran. Olohuoneen isot ikkunat jäivät mieleen.

Makuuhuoneiden värimaailma yllätti

Makuuhuoneisiin kurkistaminen yllätti totaalisesti. Huoneiden seinät olivat maalattua kipsilevyä ja värejä oli uskallettu käyttää rohkeasti.

Klikkaa kuva isommaksi
Tikkurila X476

Vierashuone oli sijoitettu alakertaan ja maalattu Tikkurilan X476 sävyllä. Sisustus oli tyylikäs ja simppeli. Futonsänky toimitti sekä sohvan että sängyn virkaa ja seinään oli ruuvattu Stringin Furnituren työpöytä ja Pocket – hyllykkö.

Olen yrittänyt meidän Pepille myydä ajatusta samankaltaisesta koulupöydästä. Stringin huonekalujen kanssa huoneen puhtaanapito saattaisi olla helpompaa, kun niiden jalat on irti maasta. Huoneen järjestys pysyy myös pitempään vakiona, kun Stringin kalusteet ruuvataan seinään pysyvästi kiinni.

Maailman hienoin lastenhuone

Lastenhuoneen seinät oli maalattu Tikkurilan Regatta (S436) – sävyllä ja lopputulos oli valkoisten ikkunapokien ja listojen kanssa ihan täydellinen. Niin hieno lastenhuone, että melkein harmittaa, ettei meidän perheessä asu enää pieniä lapsia.

Klikkaa kuva isommaksi
tikkurila s436 Regatta

Vanhempien makuuhuone

Vanhempien makuuhuone noudatti samaa rohkeiden värivalintojen teemaa. Huoneen seinät oli maalattu Tikkurilan petrooli (S491) – sävyllä. Usein tulee hypisteltyä erilaisia värikortteja rautakaupassa, mutta Dekotalo Ruudissa pääsi näkemään näitä maalipintoja ihan seinälle maalattuna.

Tikkurila S491 Petrooli

Vanhempien makuuhuoneessa oli mukavia pieniä yksityiskohtia kuten QUU Designin – pöytävalaisin.

QUU Design – valaisin

Tämän asunnon osalta ”kotiin vietävien joukkoon” pääsi ehdottomasti vaaleanpunainen vierashuone, kalustettuna Stringin seinähyllyillä ja työpöydällä.

Asuntomessut Tuusulassa – Viljelyspalstat ja kasvimaat

Päästiin eilen vaimon kanssa tutustumaan Tuusulan asuntomessuille vähän ennakkoon pressipäivänä. Seuraavaksi luvassa siis muutaman artikkelin sarja asuntomessuaiheesta. Tuusulan asuntomessualue on muutettu asuinalueeksi vanhasta kasarmialueesta. Tarkoitus on ollut tehdä alueesta ”kylämäinen”, yhteisöllinen alue, joka kuitenkin sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä.

Hyönteishotelli

Tuusulan asuntomessualueen välittömässä läheisyydessä oli asukkaiden virkistäytymiskäyttöön tarkoitettu viheralue. Virkistysalue toivotti vieraat tervetulleeksi valtavan kokoisella hyönteishotellilla. Hyönteishotellilla oli korkeutta ja leveyttä yli kaksi metriä.

Hyönteishotelli on ötököille ja hyönteisille rakennettu ”keinopesä”, joka tarjoaa niille paikan yöpyä, pesiä ja talvehtia. Puutarhahommissa hyönteishotellia hyödynnetään pölyttäjähyönteisten houkuttelemiseksi esim. marjapensaisiin.

Hyönteishotelli rakennetaan raakapuusta ja sisustuksen voi tehdä mielensä mukaisesti eri luonnonmateriaaleista (olkia, ruohoa, lehtiä, sammalta, käpyjä).

Asuntomessujen yksi teemoista on yhteisöllisyys, ja se korostuu asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetuilla istutusalueilla, istutuslaatikoilla ja vuokrattavissa olevilla viljelypalstoilla. Alueella on myös pieni, viihtyisä lampi, jossa myös yhteiskäyttöön tarkoitettu nuotiopaikka ja kutsuvia istuskelupaikkoja. Alueella laiduntaa kesä-aikaan myös muutamia lampaita.

Yrttitarha

Virkistysalueen yrttitarhaan oli istutettu monenlaista hyötykasvia. Löytyi piparjuurta, sipulia, rakuunaa, minttu, piparminttua ja raparperia, noin esimerkiksi. Alueen yrtit ovat vapaasti asukkaiden hyödynnettävissä.

Hedelmäpuita kuten omenapuita, kirsikkapuita ja luumua oli istutettu sinne tänne, samoin kuin marjapensaita. Alue oli todella viihtyisä, ja tuo varmasti odotusten mukaista yhteisöllisyyttä yhteisen harrastuksen muodossa alueen viherpeukaloille.

Istutuslaatikot

Istutuslaatikoita löytyi useassa eri kokoluokassa. Nämä ”lavakauluslaatikot” oli rakennettu 200x200mm puupölkyistä, jotka ladottu päällekkäin ja kiinnitetty toisiinsa puutappien avulla. Matalin lavakaulus oli 40cm korkea ja korkein 120cm korkea. Mittanauha ei tullut reissuun mukaan, mutta askelmitalla mitattuna näillä oli pituutta 5 metriä ja leveyttä 2 metriä.

Ylemmässä kuvassa 2 x 5 metriä pitkä mansikkamaa. Ihan kätevästi mahtui kolme riviä mansikkaa tähän altaaseen.

Sadevesien imeytyskenttä (”sadepuutarha”)

Mielenkiintoinen idea oli hallita sadevesiä ohjaamalla ne katoilta ja kiveyksiltä painanteiden avulla uusiokäyttöön. Rakennusten välillä oli sadepuutarha, jonne oli istutettu kosteassa maassa viihtyviä kasveja. Sadepuutarha hidastaa veden imeytymistä ja lisää haihtumista.

Sadepuutarhaan oli rakennettu oleskelualueita ja kosteikkoon, istutusten ympärille oli laitettu kaakaokuorikatetta. Kaakaokuorikate oli meille uusi tuttavuus ja hauskaa oli se että kuorikate tuoksuu (yllättäen) kaakaolle.

Seuraavassa artikkelissa pureudutaan itse asiaan eli rakennuksiin ja niiden sisältöön.

Lumilautailu

Vaihteeksi artikkeli ihan muusta aiheesta.

Meidän perheellä on ollut jo usean vuoden ajan mukava yhteinen talviharrastus, lumilautailu. Laskin itse nuorena poikana lumilaudalla ja sitä kautta houkutellut myös jälkikasvun ja vaimon rinteeseen.

Ensimmäiset mäet on laskettu meidän perheessä keskimäärin neljän vuoden iässä ja perheen pienimpien opettaminen lumilautailuun on sinänsä melko helppoa. Hommaan tarvitaan mahdollisimman loiva rinne, pehmeää lunta ja kaksi aikuista. Toinen päästää irti ja toinen ottaa kiinni. Taaperon tehtävänä on seisoa lumilaudan päällä ja oppia pitämään itsensä tasapainossa. Kun rinne on riittävän loiva ja vauhti hiljainen, ei matkalla kaatuminen haittaa.

Kun taidot kehittyy ja lapsi on siinä iässä, että pystyy vastaanottamaan suusanallisia ohjeita, on syytä opettaa jarrutus. Vauhdin pysäyttämistaitojen kehittämiseen kannattaa käyttää reippaasti aikaa ja palkita onnistuneista jarrutuksista vaikka kaakaolla.

Kun tasapaino ja lumilaudan pysäyttäminen onnistuu, ryhdytään harjoittelemaan kantapäiden ja varpaiden puolen käännöksiä. Helpoiten se onnistuu, kun aikuinen ohjaa menoa laskusuunnan mukaisesta etukädestä kevyesti kiinni pitäen. Lapsi keskittyy pitämään painon etujalalla ja vaihtelee painopistettä äänimerkistä varpailta kantapäille. Taitojen kehittyessä aikuisen tukikäsi vaihdetaan esimerkiksi lyhyeen köydenpätkään. Loppujen lopuksi lumilaudan kääntymiseen tarvitaan avuksi laskijan ylävartalon ja käden liikkeet, joten viimeistään tässä vaiheessa aikuisen on syytä siirtyä syrjään.

Ylösnousuun mattohissi on paras vaihtoehto, mutta naruhissikin ajaa asiansa. Naruhissin kanssa vanhempi kävelee aluksi lapsen selkäpuolella ja varmistaa ettei ensimmäinen hissikokemus pääty onnettomuuteen. Hissistä poistumisen voi opettaa pienimmille lumilautailijoille ryömimisen avulla.

Ohessa kuuden vuoden takainen video Ylläkseltä. Pienin laskija oli videota kuvattaessa 4 vuotias.

Lumilautailussa kehittyy todella nopeasti ja perustekniikat hallitseva lautailija löytää tiettyyn pisteeseen saakka uusia haasteita jyrkemmistä rinteistä tai kovemmasta laskuvauhdista.

Haasteita harrastukseen saa myös tutustumalla hyppyjen ja erilaisten temppujen ihmeelliseen maailmaan. Hyppääminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorella iällä, sillä varttuneempi lautailija alkaa enimmäkseen pelkäämään itsensä satuttamista.

Epäonnistunut lumilautahyppy ei todellisuudessa (useinkaan) johda sairaalareissuun vaan tyypillinen onnettomuusskenaario on lunta housuissa ja takin sisällä. Kypärä kuuluu nykypäivänä jokaisen lumilautailijan vakiovarusteisiin ja estää aivotärähdyksen tehokkaasti. Suojavarusteita voi omien mieltymysten mukaan täydentää erilaisilla pehmusteilla ja panssareilla.

Trampoliiniharjoittelu

Meidän pihalta on remontin vuoksi hetkellisesti hävitetty kaikki pihaleikkeihin sopivat pinnat ja takapihalla majapaikkaansa pitänyt trampoliini on siirretty kaivinkoneen tieltä etupihalle. Edelliselle talvelle suunniteltu laskettelureissu peruuntui Covid 19 – tilanteen vuoksi ja siitäkin on mielipahaa riittänyt. ”Ei ole mitään tekemistä”.

Alkukesästä nettikauppoja selaillessani havahduin mielenkiintoiseen tuotteeseen; trampoliinilumilauta. Trampoliinilumilauta on aitoa lumilautaa muistuttava kapistus, josta puuttuu terävät kantit. Vaikka lauta on rakenteeltaan jäntevä, on laudan pohja pehmeä, eikä se riko tai kuluta trampoliinin mattoa.

Hommasin (itselle) ja lapsille RS Parksilta trampoliinilumilaudan, jolla voi ylläpitää ja kehittää laskettelutaitoja myös kesäkaudella.

RS Parksin tuotevalikoima trampoliiniharjoitteluun oli kattava. Trampoliinilumilautojen lisäksi tarjolla oli myös -scootteja ja -suksia. Itse päädyin hankkimaan Switch Boardin Jibbing Board PRO 110 – tramppalumilaudan ja saman tuotemerkin pehmeät siteet.

Ensikosketus trampoliinilautaan

Toimitus oli nopea ja hetken päästä matkahuollon noutopisteessä odotti mieleinen paketti. Switch Boardin tramppalumilauta on 110cm pitkä ja sopii kaikille vähintään 155cm pituisille käyttäjille. Samalla laudalla voi harjoitella lapsi siinä missä aikuinenkin (<100kg). Lauta on rakennettu siten, että se tuntumaltaan vastaa ihan oikeaa lumilautaa myös painonsa puolesta.

Tramppalumilautaan voi halutessaan kiinnittää ihan aidot siteet ja käyttää sitä lumilautakengillä. Itse päädyin hankkimaan Switch Boardin mustat harjoitussiteet, sillä niiden avulla koko perhe voi käyttää samaa pakettia. Lapset hyppii laudalla lenkkarit jalassa ja aikuinen voi käyttää lautaa sukat jalassa. Switch Boardin harjoitussiteet on rakennettu oikean lumilautasiteen tavoin, sillä erotuksella että ”highback” puuttuu. Siteiden kulman ja stanssin saa säädettyä optimaaliseksi, kuten aidossakin versiossa.

Switch Jibbing board PRO 110cm + Switch Board harjoittelusiteet

Temppujen harjoittelu laskettelurinteessä on sisänsä epäkiitollista puuhaa, että muutamaa hyppyä varten joutuu ensin nousemaan rinteen päälle hissillä, laskemaan rinteen alas ja kohtaamaan sitten hyppyrin. Ensimmäiset hypyt menevät yleensä aina pieleen ja oppimisprosessi on hidas, koska toistoja tarvitaan paljon.

Trampoliinilumilaudan avulla pääsee suoraan asiaan. Hypyssä tarvittava ilma saavutetaan pomppimalla ja kaatumisen yhteydessä voi suorituksen toistaa samantien uudestaan. Toistoja tulee lyhyessä ajassa satakertaisesti perinteiseen harjoitteluun verraten. Trampoliiniharjoittelulla pystyy harjoittelemaan alastulon eri kulmia kaikessa rauhassa ja varmistelemaan itselleen hyvän tasapainon ja asennon ennen tosivastustajan kohtaamista. Trampoliinilla kaatuminen sattuu huomattavasti vähemmän kuin lumella kaatuminen. Eri hyppykorkeuksia testailemalla alkaa vanhempikin lautailija pikkuhiljaa päästä ”lentopelosta” eroon ja hahmottaa, kuinka paljon ilmaa ja lentoaikaa onnistumiseen tarvitaan. Onnistumisesta tulee hyvä mieli myös keski-ikäiselle harjoittelijalle.

Trampoliiniharjoittelu käy hyvästä kuntoilusta

Vaimo testasi trampoliinilumilautailua 15 minuutin ajan ja totesi sen käyvän sykemittarin perusteella ihan hyvästä treenistä. Huippusykkeet oli harjoittelutuokion aikana 155 /min, keskiarvon ollessa +100 sydämenlyöntiä / minuutti. Harjoittelijan peruskunnosta riippuen harjoitus sijoittuu vauhtikestävyysalueen ja peruskestävyysalueen puoliväliin. Arvioinnin kohteeksi joutunut testihenkilö harjoittelee juoksua säännöllisesti ja peruskunto on hyvällä tasolla. Parasta kaikessa on se, että harjoittelu on hauskaa ja naurua kyllä piisaa.

Katso kuva isompana

Ilmainen harjoitusohjelma netissä

Snowboard Addiction Youtube – kanavalta löytyy täydellinen harjoitusohjelma kuinka lähteä harjoittelemaan temppuja. Tramp Series – videosarjaa (37 osaa) seuraamalla keksii aika nopeasti mistä on kysymys. Opetusvideot lähtevät perusteista ja päättyvät todella haastaviin temppuihin. Vauhdin pysäyttämis- ja kaatumistekniikoihin kannattaa suhtautua vakavasti. Ensimmäiset itkut ja venähdykset estää katsomalla videon ja opettelemalla oikeat kaatumistekniikat. Niistä on älyttömästi apua, silloin kun hyppy menee pieleen.

Method Grab, Paavo 10v

Itsellä on ollut iät ajat muutama ongelma lumilautatemppujen kanssa; pelkään tyhjää tilaa lumilaudan ja rinteen välissä ja pyörivissä tempuissa aivot antaa epämääräisiä ”korjaamiskäskyjä”, jotka loppujen lopuksi aiheuttavat kaatumisen alastulovaiheessa.

Kesti peräti 40 vuotta ennen kun tajusin, mitä ”blind landing” tarkoittaa. Nyt vihdoin hallitsen sen ja uskallan kokeilla myös temppuja, joissa alastulo tapahtuu itselle vieraassa laskuasennossa. Trampoliiniharjoittelun avulla olen oppinut paremmin luottamaan alastulotaitoihin. Talven tullen pääsen kokeilemaan mureneeko itseluottamus oikean hyppyrin nokalla. Niin tai näin.. trampoliinilumilautailu vaikuttaa hauskalta tavalta opetella temppuja, joita rinteessä ei ole uskaltanut kokeilla.

Aikuisella iällä kehittyvä itsesuojeluvaisto on lumilautailussa onnistumisen este ja sitä todennäköisesti voi hallita tekemällä harjoittelusta mahdollisimman turvallista. Turvaverkolla varustetussa trampoliinissa koheltaminen on mukavaa ajanvietettä ja yhteistä tekemistä jälkikasvun kanssa.

40 vuotiaan miehen ”Indy Grab

Laadukkaita tuotteita trampoliinilumilautailuun löydät osoitteesta www.rsparks.fi

5/5 !

Kiipeilytelineiden turvallisuus yksityispihalla

Leikkikenttien tuoteturvallisuuslainsäädäntö koskee rivitaloyhtiöiden-, kunnallisten, päiväkotien-, koulujen-, sairaaloiden-, huoltoasemien-, ostoskeskusten-, laivojen-, seurakuntien-, ja pikaruokaloiden pihoilla olevia leikkikenttiä ja niiden yksittäisiä leikkikenttävälineitä.

Monet taloyhtiöt ovat alkaneet purkamaan leikkikenttiään, sillä turvamääräysten noudattaminen käy kalliiksi ja vahinkotapauksissa vastuu on taloyhtiön hallituksen isännöitsijällä. Lisää tästä aiheesta voi lukea Tukesin sivuilta.

Ulkoleikkipaikkoja käsittelevän RT-kortin (RT 89-10966), yksityispihoja koskeva kappale alkaa seuraavalla tavalla: ”On yksityishenkilön oma asia, millaisia rakenteita omalle pihalleen tekee”.

Vaikka yksityispihaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta on huomattavasti kevyempää, tulee leikkipaikat rakentaa lapsille turvallisiksi ja pyrkiä minimoimaan vakavan vammautumisen riskit. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kiipeilytelineitä rakentaessa tulee noudattaa laitevalmistajan antamia ohjeita. Telineillä roikutaan usein myös pää alaspäin ja tippumisen mahdollisuus on tärkeää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Turva-alueen ja putoamiskorkeuden määrittäminen

Turva-alueen koko ja putoamiskorkeus riippuu telineen tai leikkivälineen käyttötarkoituksesta. Karuselleissa turva-alue on 2 metriä kaikkiin suuntiin ja keinuissa turva-alue mitataan keinun ääriasennosta metri kumpaankin suuntaan. Keinusta hyppäämisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon, eikä keinun turva-alue saa leikata toisen leikkivälineen turva-alueen kanssa.

Putoamiskorkeus on suurin mahdollinen pystysuora etäisyys, jonka leikkivälineen käyttäjä voi pudota. Leuanvetotelineissä vapaa putoamiskorkeus on aavistuksen tulkinnanvarainen. Jos teline tarjoaa mahdollisuuden ”vetää vartalo telineen päälle”, lasketaan putoamiskorkeus ylimmästä vartalon tukipisteestä. Jos telineen päälle kiipeäminen ei ole mahdollista, vähennetään jalan tai käden ylimmästä tukipisteestä 100cm.

Pohdittavaa: Onko kyseisen telineen putoamiskorkeus 50cm vai 150cm.

Turva-alue

Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita. Jos putoamiskorkeus on välillä 60–150 cm, on turva-alue 150 cm. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150 cm on turva-alue 2/3 putoamiskorkeudesta + 50 cm. Turva-alue määritellään samalla laskukaavalla kaikkiin suuntiin, myös telineen sivuille.

Alusta

Putoamiskorkeuden ollessa yli 60cm, mutta alle 100cm saa alusta olla hoidettua pintamaata esim. nurmikkoa. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150cm tulee alustan olla turvahiekkaa, turvakatetta tai putoamislaattaa. Turvahiekkaa käytettäessä, kahden metrin putoamiskorkeutta varten suositellaan vähintään 30cm paksuista kerrosta ja yli kahden metrin putoamiskorkeudelle 40 cm paksuista kerrosta.

Asianmukaisesti rakennetun turva-alustan ensisijaisena tarkoituksena on vähentää päähän kohdistuvan iskun aiheuttamia vammoja. Turvahiekka ehkäisee myös nilkan taittumista ja pitkien luiden murtumista.

Etäisyys

Yksityispihoja koskevissa säännöksissä leikkivälineiden tulee olla vähintään kahden metrin etäisyydellä muista leikkivälineistä tai rakenteista. Rakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä talon seinien lisäksi myös puita, oksia, aitoja ynnä muita vimpaimia, joihon voi satuttaa itsensä.

Ankkurointi

Julkisissa paikoissa leikkivälineiden tulee olla kiinteästi asennettuja ja ankkureiden tulee olla vähintään 40 senttimetrin syvyydessä. Yksityispihoilla ankkuriosan yläpinta saa olla maanpinnan tasolla.

Putoamis- ja turva-alueen rakentamisen kustannukset

Jos telineen korkein otekohta on 240cm eikä teline tarjoa mahdollisuutta vetää vartaloa sen päälle, vähennetään maksimaalisesta putoamiskorkeudesta 100cm. Tällä laskutoimituksella telineen putoamiskorkeus on 140cm. Putoamiskorkeuden ollessa 140cm, on turva-alue 150 cm eteen, 150cm sivuille ja 150cm taakse. Putoamisalustan tulee olla joko 30cm paksuinen kerros turvahiekkaa tai turvakatetta. Putoamisalustan voi rakentaa myös kumirouhelevystä. Tällöin tulee käyttää vähintään 5cm paksua turvalaattaa.

Jos turva-alue rakennetaan suorakaiteen muotoiseksi, on se 4,5metriä leveä ja 3 metriä pitkä. Turva-alueelle tulee neliöitä siis yhteensä 13,5 ja 30 sentin syvyyteen rakennettuna kuutoita 4,05. Kuutiot selvittämällä (13,5 x 0,3 = 4,05m3) pystyy laskemaan turvahiekan tai -katteen kustannusarvion ja turvalaattojen kustannukset neliöhinnan perusteella.

Hintansa puolesta turvahiekka on edullisin vaihtoehto (n. 40 euroa / kuutio), joten 4m3 putoamisalueen rakentaa 160 eurolla. Turvakatetta käyttäessä (n. 130 euroa/kuutio) hinta pomppaa reiluun 500 euroon ja turvalaatalla (n. 70e/m2) tuotteesta riippuen noin 1000 euroon. Huoltovapaa turvalaatta saattaa maksaa itsensä takaisin pitemmässä juoksussa.

Kustannuksia laskiessa alkaa ymmärtämään, miksi taloyhtiöiden pihoille ei mielellään enää rakenneta kiipeilytelineitä tai keinujakaan.

Teki yksityispihalla niin tai näin, on tärkeä ymmärtää mahdolliset riskit ja vaarat, joita teline tai leikkiväline voi tuoda mukanaan. Vastuu on leikkipaikan rakentajalla ja vaikka tiukka lainsäädäntö ei suoraan koske yksityispihoja, tulee omistajalle varmasti monenlaisia syyllisyydentunteita jos jotain vakavampaa sattuu.

Fysiikan lait pätevät myös yksityispihalla

Vapaapudotuksessa ensimmäisen sekunnin aikana pudotaan 9,8 metriä. Kilometrivauhdiksi muutettuna tämä tarkoittaa 35 kilometrin tuntivauhtia. Ensimmäisen sekunnin jälkeen vauhti kiihtyy tasaisesti kunnes ilmanvastus saavutetaan.

Putoamisnopeus on sama kaikenpainoisille, eli yhtäaikaisesti pudotettuna yhden kilon maitopurkki ja 32 kilon kahvakuula osuvat maahan samanaikaisesti.

Potentiaalienergia kuvastaa voimaa joka aiheutuu esineen tippumisesta maahan. Tähän arvoon vaikuttavat sekä esineen paino ja pudotuskorkeus

Vaikka kummatkin esineet osuvat maahan samanaikaisesti (9,81m/s), aiheuttaa raskaampi esine pudotettuna isomman energian.

Energia on sitä suurempi mitä korkeammalta esine tiputetaan. Ihmisen tippuessa vammojen vakuuden määrittää se, kumpi sitoo itseensä enemmän energiaa, alusta vai keho. Kivikovalle alustalle tippumisesta tulee enemmän vammoja kuin pehmeälle alustalle tippumisessa.

Primaarivamma tarkoittaa vammaa, joka syntyy ensimmäisessä osumassa ja sekundaarivamma tarkoittaa vammaa, joka aiheutuu esim. pään lyömisestä varsinaisen kaatumisen jälkeen. Osuman kulma ja pinta-ala vaikuttavat vamman vakavuuteen ja loppujen lopuksi kysymys on siitä kuinka kovan energian luu tai kudos pystyy ottamaan vastaan katkeamatta / repeämättä.

Voimistelutelineissä kannattaa ottaa huomioon myös sinkoutumisen mahdollisuus. Harva näissä pelkkää leanvetoa jaksaa tehdä. Kun taidot kehittyy, siirrytään harjoittemaan vaikeampia juttuja, kuten jättiläisiä, jossa voimistelija pitää tangosta kiinni pyörähtäen vauhdilla rekin ympäri.

Myöhemmin selviää kuinka ratkaisin asian omalla pihallani.

Matonpuisteluteline pihalle

Pojalla on mukava harrastus, telinevoimistelu. Hän aloitti harrastuksen 6-vuotiaana ja nyt on neljäs vuosi voimistelua menossa. Mielestäni telinevoimistelu on tosi hyvä harrastus. Se kehittää voimaa, koordinaatiota ja erilaisia liikkumisen taitoja varsin monipuolisesti.

Kilpailulajina telinevoimistelu on ihan mielettömän vaativa. Parin vuoden ajan Paavo on kilpaillut telinevoimistelun 1-luokassa ja harjoitellut kilpailuissa vaadittavia liikkeitä tavoitteellisemmin.

Pienien poikien telinevoimistelussa (1-luokka) on sellainen erityispiirre, että kilpailuissa on osallistujia ihan valtavan paljon. Muutamaa salikisaa lukuunottamatta useasti samassa sarjassa on jopa 50 osallistujaa. Osallistujien määrä toki pienenee yleistä sarjaa lähestyessä. Ykkösluokassa mitalisijalle pääseminen edellyttää ihan todella hyvää osaamista ja tuomarointi on tiukkaa alusta saakka.

Ykkösluokassa telinevoimisteluun kuuluvat permanto, rekki, nojapuut ja hyppy.

2. luokkaan siirtyessä vaaditut liikesarjat vaikeutuvat ja mukaan tulee uusia telineitä. Näitä ovat hevonen ja renkaat.

Telinevoimistelutaitojen harjoittelu vaatii melkoiset määrät toistoja viikkotasolla ja kaikenlaisesta oheisharjoittelusta on hyötyä. Voltteja voi treenata kotioloissa trampoliinin avulla tai jopa nurmikolla. Rekkihommia voi treenata soveltuvassa kiipeilytelineessä. Kun pihalla on tarjolla mieleistä tekemistä, on kaikki ulkoliikuntaan käytetty aika pois Fortniten ja Minecraftin pelaamisesta.

”Matonpuistelutelineessä ei saa kiipeillä!”

Itse muistan omasta lapsuudestani jatkuvan mäkätyksen ja valituksen siitä, ettei matonpuistelutelineessä saa kiipeillä. Kiipeileminen, roikkuminen ja temppuilu on kuitenkin hauskaa puuhaa ja vaikka miten siitä kieltää, niin lapset yleensä löytää tiensä kiipeilemään matonpuistelutelineelle.

Kiipeilykiellossa on toki perää, eli jos matonpuistelutelineellä koheltaa niin usein tippuu teräskehikkoon ja satuttaa itsensä pahasti. Osuman pinta-ala on niin pieni ja terävä että usein vammoja joutuu korjaamaan leikkaussalissa.

Matonpuistelutelineessä kiipeily on mukavaa puuhaa. Kuvassa esikoistyttäreni Ella-Maria ja serkkutyttö Ida (2009).

No saako sitten kiipeilytelineessä puistella mattoja?

Ajattelin ratkaista asian niin, että hommaan omalle pihalleni kiipeilytelineen, joka soveltuu myös mattojen puisteluun. Nerokasta! Lapset saa vapaasti toteuttaa itseään, ja aikuiset voivat hyödyntää samaa häkkyrää omiin tarkoitusperiinsä. Leuanvedoista ja kehonpainoharjoittelusta ei toki ole mitään haittaa keski-iässäkään. Jos leuanveto ei suju, voi sitä helpottaa vastuskuminauhalla.

Street Workout teline

Speksailin pitkään erilaisia vaihtoehtoja. Telineen tulisi soveltua ulkokäyttöön. Siinä tulisi olla leuanvetotanko ja mahdollisuus rekkiliikkeiden harjoitteluun. Lisäksi telineeseen tulisi pystyä kiinnittämään voimistelurenkaat. Paras meidän pihalle soveltuva malli löytyi valmistajalta nimeltä Dinox. Tuotteet valmistetaan Päijät-Hämeessä, joten samalla tarjoutui mahdollisuus tukea Suomalaista yritystä. Erään jenkkiläisen brändin tuotteet jätin pois vaihtoehdoista juuri tästä syystä.

Tarjolla oli useampaa mallia joista meidän pihalle valittiin Street Workout teline 2. Dinoxin Street Workout – telineet ovat sekä kuumasinkittyjä että jauhemaalattuja. Ruosteen kanssa ei pitäisi tulla ongelmia, sillä telineet on nimenomaan ulkokäyttöön suunniteltuja. Teline sisältää maa-ankkurit betonikiinnitystä varten ja näin teline saadaan tuettua pysyvästi paikalleen. Näissä hommissa meidän pihalla tarjoutuva kallio tuo lisää mahdollisuuksia. Pari reikää kallioon ja telineen maa-ankkuri + betonimuotti pysyy paikallaan ikuisesti.

Positiivinen yllätys oli myös se, että Street Workout – telinettä pystyi valmistusvaiheessa modifioimaan siten, että toinen rekkitangoista tehtäisiin ympärysmitoiltaan kapeampana. Kapea tanko soveltuu paremmin telinevoimisteluhommien harjoitteluun. Valitsin meille tuplarekin, jossa toinen tanko on ”fatbar”- tyyppinen ja toinen kapea.

Teline muodostuu kolmesta tolpasta joiden halkaisija on 11,5cm. Korkeutta telineellä on 240cm, mutta rekkitankojen korkeus on vapaasti säädettävissä. Tarjolla olisi ollut myös yhden rekkitangon versio, mutta tuplarekillä voidaan ottaa vaimon kanssa leuanvetokisoja tai kilpaa tampata kahta mattoa yhtäaikaa.

Street Workout

Street Workout on mukavan näköistä puuhaa ja tällaiseen harjoitteluun soveltuvia ulkoliikuntapaikkoja on alkanut nousta Suomeen ihan mukavasti. Street Workout on kehonpainolla tehtävää harjoittelua, johon kuuluu mm. leuanveto, dippipunnerrus, käsilläseisonta, palomiespunnerrus, etu- ja takavaaka, nojavaaka sekä ”ihmislippu”.

Vanhoilla päivillä en ajatellut ryhtyä ihmislippua harjoittelemaan, mutta Street Workout telineellä aion tampata mattoja, vuosi toisensa jälkeen. Aivan mielettömän hyvä ja koko perhettä hyödyttävä hankinta.

Älyttömän hyviä tuotteita sisä- ja ulkokäyttöön löydät Dinoxin verkkokaupasta, osoitteesta https://www.dinox.fi/.

Tramppaskuutti vaikuttaa myös hauskalta tuotteelta. 

Kurkistus Tuusulan asuntomessuille, osa 2

Kuva: Sakari Mäkelä / White Cloud

Asuntomessualue oli artikkelia kirjoittaessa vielä osittain rakenteluvaiheessa. Tuusulan messualue on siinä mielessä mukava, että esittelykohteet sijaitsevat lähellä toisiaan ja paikasta toiseen siirtyminen on vaivatonta.

Messualue on suunniteltu ”yhteisölliseksi kyläkaupungiksi” ja sen kävelykadut on rakennettu aukioiksi. Kylän ympärillä on paljon puistoja, viheralueita ja vuokrattavia viljelyspalstoja. Yhteisöllistä tunnelmaa kuvastaa myös se, että alueelle on rakennettu yhteiskäyttöön tarkoitettuja pihasaunoja. Ihan mukavia ideoita nämä pihasaunat ja viljelyspalstat. Kasvihuone ja lavakauluslaatikoilla toteutettu ”viljelyspalsta” on pakko askarrella myös omalle pihalle.

Kivirakentaminen

Suurin osa omasta vierailusta meni pihakiviä ihaillessa. Ollaan jo aikaisemmin päätetty hankkia Ruduksen luotokiveä omalle pihalle, mutta täällä sitä oli nähtävissä huomattavan isoina pinta-aloina.

Luotokivi on Ruduksen uutuus, jota saa kolmessa eri värissä. Jämerä Town Housen pihoilta löytyi rutkasti luotokiveä ja se oli ladottu todella taitavasti. Kannattaa huomioida kaivonkannet ja muut yksityiskohdat, jotka on saatu taitavalla pihalaatoituksella lähes häviämään näkyvistä.

Vaikka omalla työmaalla on timanttilaikka käytössä oli lohdullista huomata, että luotokiveen saa myös valmiiksi suorareunaisia paloja.

Istutusaltaat

Jämähdin Jämerä Town Housen pihalle pyörimään melko pitkäksi aikaa. Rivitalojen värit oli kerrassaan upeat. Rivitalon edustalta normaalisti löytyvä hyvin pieni nurmikkolämpäre oli uskallettu korvata tyylikkäällä pihalaatalla. Vehreyttä näiden rivareiden pihoille oli selkeästi suunniteltu tuotavan muurikivistä rakennetuilla istutusaltailla. Istutusaltaita löytyi kaikilta pihoilta.

Alemmissa kuvissa Ruduksen Antikko – kivellä toteutettu istutusallas. Antikko on siinä mielessä hieno vaihtoehto, että vaikka kivi on aika järeän näköinen, on sen ulkomitat hallinnassa. Antikko-kivestä voi rakentaa ulkomitoiltaan pienen altaan, joka vetää sisäänsä multaa ihan mukavan määrän.

Omaa silmää miellytti altaan pohjalle aseteltu N2 – luokkaan kuuluva maanrakennuskangas ja listoilla viimeistellyt patolevyt muurin seinissä. Jos jotain tehdään, niin tehdään kunnolla tai ei ollenkaan.

Ruduksen Rustikko – kivestä valmistettu istutusallas sopisi niin hienosti myös meidän pihalle. Ulkonäön perusteella voisi kuvitella että rustikko-altaan rakentaminen olisi monimutkaista ja vaikeaa. Todellisuudessa rustikon kivet ovat täysin samanlaisia ja ne on helppo latoa päällekkäin. Rustikolla voi tehdä matalia muureja, istutusaltaita ja reunuksia. Korkeammat viritykset voi vahvistaa kiviliimalla tai säänkestävällä saneerauslaastilla.

Honka Huomen – talon terassin vierelle oli rakennettu hieno istutusallas. Kulkuväylät oli laatoitettu mustaharmaalla luotokivellä ja saumattu tummalla saumaushiekalla. Matala istutusallas oli toteutettu Ruduksen Muurikko-kivellä. Tämä parivaljakko (luoto+muurikko) sopi puupintojen kanssa ihan mahdottoman hyvin yhteen.

Itse suosittelen lämpimästi vierailua Tuusulan messuilla 3.8.2020 alkaen. Lippujen varaaminen tapahtuu netissä ja vierailupäivä määritellään ennakkoon. Asuntomessut vastaa turvallisuusjärjestelyistä. Vierailijan tehtäväksi jää noudattaa ohjeita ja nauttia messuista.