Paasikko – muurin asennus

Betonianturasta tuli erittäin hyvä. Muutamasta kohdasta joutui vähän hiomaan, mutta pääasiallisesti valu oli tasainen. Nyt päästiin muurikivien kimppuun.

Muurikivien ladonnassa ensimmäinen varvi (alin rivi) on tärkeä laittaa mahdollisemman tarkasti. Alunperin ajateltiin, että alin rivi saadaan parhaiten oikeaan korkoon muurauslaastilla. Todellisuudessa kivi oli niin painava, että muurauslaastin käyttäminen ei onnistunut ollenkaan. Ei osattu tehdä oikean paksuista massaa ja päätettiin muutaman tunnin tuskailun jälkeen vaihtaa suunnitelmaa.

Meidän työmies Samuli osasi käyttää muurien rakentamisessa kiiloja ja näiden avulla homma saatiin sujumaan. Pussillinen muurikiiloja maksoi Starkilla 30 euroa ja niitä käyttämällä säästi aikaa ja hermoja. Kannattaa käyttää ainakin tämän paasikko-muurikiven kanssa.

Kirjoitin aikaisempaan artikkeliin että kannattaa lukea Paasikko-muurikiven asennusohjeet huolellisesti. Minä en lukenut.

Muuri ehdittiin latoa ja kiilata jo täyteen korkeuteensa, kun tajusin että muuri on kokonaisuudessaan väärinpäin. Alemmassa kuvassa näkyvä ura kuuluu olla muurikiven pohjassa ja muurikiven toisella puolella oleva ponttaus kuuluisi olla yläpuolella. Näin myös Paasikko – muuriin kuuluva kansikivi saadaan asetettua paikalleen.

Paasikkomuurin jokainen varvi (kerros) raudoitetaan myös vaakasuuntaisesti. Muurikivien välissä on noin valmiina noin 3cm korkea tila, jonne on tarkoitus työntää harjateräkset mielellään molemmin puolin.

Väärinpäin asennetut muurikivet jäivät vaivaamaan mieltä ja loppujen lopuksi täysin valmis muuri päätettiin purkaa ja kääntää oikeaan asentoon ennen betonivalua.

Paasikko-muurin ohjeessa kerrotaan, että valettavien muurien reiät betonoidaan säänkestävällä C30/37 tai K35-lujuusluokan betonilla. Ilmeisesti normaali S100 betoni ei täytä vaadittavaa lujuusluokkaa ja me päädyttiin hankkimaan pohdiskelujen jälkeen K45 korrobetonia.

Betonin massamenekki on n. 0,12 m³/m². Meillä meni näiden kahden muurin valamiseen 2000kg kuivabetonia. Jos uskallat laittaa muuriisi tavallista S100 betonia niin kannattaa kyllä harkita. Korrobetoni maksaa neljä kertaa enemmän eli kustannukset kasvaa huomattavasti.

Betonimassa on hyvä tehdä niin löysäksi, että sen voi kaataa ämpäristä muurin sisään. Betonimassa on tärkeää tiivistää vibraamalla, sillä tiheästi raudoitettuun muuriin jää ilmataskuja. Meillä oli mahdollista käyttää ihan oikeaa akkubetonivibraa ja sen avulla muuri saatiin täytettyä ihan pohjaa myöten. Muurin voi valaa myös kahdessa osassa.

Kun muuri on valettu kannattaa se tukea jollain tapaa. Muurikivessä on ponttaukset, mutta huomattiin että ne eivät pidä kovinkaan hyvin. Me käytettiin muurin tukemisessa kuormaliinaa ja se toimi hyvin. Vibraamisen aikana betoni tunkeutuu myös muurin pienimpiin rakoihin ja saattaa alkaa pakottamaan muurikiviä toisistaan irti. Näin meille kävi ensimmäisen muurin kohdalla. Kulmakivien liikkuminen on hyvä estää jollain tapaa.

Rudus Paasikko Muurikivi

Samassa Kotoisan (2/7) jaksossa L-tukimuurin kaverina käytettiin Ruduksen paasikkomuuria. Lopputulos oli hieno, joten mekin päätettiin soveltaa samaa ideaa omalla pihalla. Suunnitelma oli rakentaa 8 metriä pitkän L-tukimuurin molempiin päätyihin 3 metriä leveät paasikkomuurit. Muurirakennelma toimisi erittäin isona istutusaltaana, jonka multakapasiteetti on peräti 8 kuutiota. Muurin taakse voisi istuttaa pensaita ja jopa pieniä puita.

Paasikkomuurille rakennettiin tukeva antura. 120cm korkea muuri sai alleen 60cm leveän betonianturan, joka raudoitettiin ristiin rastiin. Matalamman muurin antura yhdistettiin edellisenä kesänä rakennettuihin valuihin harjateräksillä. Matalan muurin anturan raudoitukset päästiin lisäksi poraamaan muutamasta kohtaa kallioon kiinni.

Korkeammalle muurille tehtiin noin metrin leveä antura. Meidän pihalla on kalliota hyvin tarjolla, joten sitä hyödynnettiin nyt myös anturan ja muurin tukemisessa.

Kallioon päästiin poraamaan Devalt SDS MAX – iskuporakoneella ja harjateräkset kiinnitettiin ankkurimassalla.

Paasikkomuuri on hyvä raudoittaa sekä vaakaan että pystyyn. Pystysuuntaiset raudoituspiikit tulevat anturaan kiinni etäisyyksille 115mm, 280mm ja 420mm. Tämän jälkeen voi edetä 140mm välein koko muurin matkalta. Tehdessä huomattiin, että pystysuuntaiset raudoituspiikit kannattaa asettaa huolellisesti oikeaan etäisyyteen, koska rautojen väänteleminen jälkeenpäin on pirullista puuhaa. Jos pystysuuntainen raudoituspiikki kiinnittyy väärään kohtaan, joutuu sen joissain tapauksissa katkaisemaan tyvestä.

Paasikkomuurin asennusohjeet kannattaa lukea huolellisesti.

 

 

Perustukset Rudus L – tukimuurille

Takapihalla talon suuntaisesti menevä luiska päätettiin kaivaa kokonaan pois ja maa-ainekset toimittaa läheiselle maakaatopaikalle.

Takapihan luiska päätettiin korvata muurilla. Seuraillaan televisiosta paljon pihanrakennusohjelmia ja idea betonisen L – tukimuurin käyttämiseen tuli Kotoisa – ohjelman 2 kauden jaksosta jossa Mikko Leppilammelle rakennettiin Seitsemän tähden piha.

Yksittäinen L-tukimuuri painaa 596 kiloa kappale ja niiden asentamisessa käytetään kaivinkonetta ja ketjuja. Tukimuureissa on takapuolella valmiina nostolenkit ketjuja varten. L-tukimuureja on monta eri korkeutta ja leveyttä. Meidän pihalle valittiin  L-tukimuuri 1050 x 2000 x 800. Tukimuurin julkisivun pinta on sileä ja väriltään harmaa. Myynnissä on myös liuskekivellä pinnoitettuja vaihtoehtoja mutta meidän pihaprojektiin harmaat betoninsävyt sopivat parhaiten. Neljällä elementillä saa tehtyä yhteensä 8 metriä pitkän muurin.

 

Ennen kun raskas betonielementti voidaan asentaa tulee sen alusta valmistella kantavaksi ja tiiviiksi. Meillä on kallioinen tontti ja kallio löytyikin noin 60 syvyydeltä. Muurin alustana kallio on toki erittäin hyvä sillä kallio ei roudi.

Tukimuurille valmisteltiin tasainen alusta täyttämällä ja tiivistämällä kerroksittain 0-56 kalliomursketta ja 0-32 kalliomursketta.

Viimeinen pinta tehtiin kivituhkalla ja laserilla varmistettiin, että tukimuurin alusta on 100% tasainen.

Muurin taakse asennettiin salaojaputki. Jotta ajan saatossa salaojaputki ei tukkeudu laitettiin se maarakennuskankaan sisään ja ympärille reilusti sepeliä.

 

Drone suunnittelun apuvälineenä

Meidän pihalla on silloin tällöin käynyt pörräämässä kuvauslennokki. Ilmakuvista on mukava katsoa mitä on saanut aikaan tai mitä on jäänyt tekemättä. Viime kesänä Anssi Saviluoto nappasi pihalta muutaman ilmakuvan ja tänä vuonna Dimitri Lisitsyn.

Kuva: Anssi Saviluoto, 2018
Kuva: Dimitri Lisitsyn, 2019

Näiden kahden kuvan välillä eroa on vuoden verran. Edistymisen osalta ei näytä kovinkaan hyvältä mutta sentään terassi on saatu rakennettua. Tonttien väliset värierot vahvistaa ajatusta siitä että pihan perusteellinen myllääminen on tarpeellista. Meidän piha on melko kuivaa ja karua maaperää.

Kuva: Dimitri Lisitsyn, 2019

Kesä 2019 käynnistyi

Kesä saapui ja pihahommat aloitettiin taas. Projekti paisui suunnitelman tasolla sen verran isoksi ja kalliiksi että päätettiin edetä hitaasti neliö kerrallaan. Tämän kesän ensisijainen projekti on hävittää talon viereltä rinne ja korvata se muurilla. Terassia rakennetaan myös lisää.

20.11.2018
4.6.2019

Edellisestä kesästä opin sen että lapiolla ei kannata kaivaa yhtään mitään. Osaava kaivinkonekuski tekee hommat nopeammin ja ylimääräisistä maa-aineksista pääsee myös kätevästi eroon kun ne kärrää kaivutyön yhteydessä samantien maakaatopaikalle. Meidän onneksi lähin maakaatopaikka sijaisee alle kilometrin päässä.