Luotokiven latominen

Meidän takapihan polut ja kivetetyt oleskealueet päätettiin rakentaa Ruduksen luotokivestä. Yhdellä lavalla toteuttaa 6,75m2 alueen.

Luotokiveä on saatavilla kolmessa eri sävyssä. Näitä ovat musta-harmaa, hiili ja hehku. Monivärisiä kiviä käyttäessä on suositeltavaa latoa kiviä samanaikaisesti eri lavoilta. Näin saadaan sekoitettua värejä tasaisemmin.

Lava sisältää neljää erilaista kiveä: peruskivi, A-kivi, B-kivi ja C-kivi.

Ladontakuvio

Luotokiven ladontakuvio perustuu viiteen erisuuntaisesti aseteltuun peruskiveen. Jotta kivenladonta sujuu ja pysyy vauhdikkaana, kannattaa työn nopeuttamiseksi keksiä omia muistisääntöjä.

Meidän muistisääntö oli ”perhonen”. Pystysuuntaisesti aseteltava peruskivi edustaa perhosen vartaloa. Molemmille puolille tulee siivet, jotka muodostuvat yhteensä neljästä peruskivestä. Aikansa kun silmäilee luotokiven ladontakuvioita niin alkaakin löytämään näitä ”perhosia” ja oppii päättelemään mihin asentoon seuraavaksi ladottava peruskivi tulisi asettaa.

Luotokiven ladonta on helppoa kun pohjat on tehty huolellisesti. Meidän tekniikka oli tasata ohjureiden (2cm metalliputket) ja oikolaudan avulla kivetyksen alle tasainen kerros kivituhkaa ja asettaa luotokivi sen päälle. Ladonta suoritetaan valmiin kivetyksen päältä.

Uusi peruskivi napautetaan kumivasaralla kiinni valmiiden peruskivien reunaan, jotta kivet asettuvat vierekkäin mahdollisimman tiiviisti. Pohjista riippuen voi olla syytä napauttaa kumivasaralla myös kiven päältä, jotta peruskivi asettuu tukevammin kivituhka-alustaan eikä jää kellumaan.

Jos pohjat on tehty millintarkasti, saattaa saumausvaiheessa kevyellä täryllä kivetyksen päältä ajaminen riittää. Meidän pihalla käytettiin molempia tekniikoita. Jos pohjassa oli epätasaisuutta, lisättiin ripaus kivituhkaa ja paukutettiin kivi tiukasti alustaan kiinni.

Suora nurkka

Luotokivi-lavalla tulee kolmea erilaista erikoispalaa (A,B ja C-kivi). Näitä paloja hyödynnetään kun halutaan rakentaa suoria reunoja. Suoralla reunalla vuorottelevat halkaistu A – kivi + peruskivi tai A – kivi + B – kivi. Luotokivissä on valmiina piilosauma, johon napauttamalla saa kiven katkeamaan oikeasta kohdasta. Suoralla reunalla toteutetun perusladonnan pystyy tekemään ilman timanttilaikkaa. Vasara ja kivitaltta riittää.

Erikoisleikkaukset

Erikoistilanteissa on hyvä turvautua timanttilaikkaan, jotta leikkausjälki jää mahdollisimman siistiksi. Meidän projektissa kiven leikkaamiseen jouduttiin turvautumaan muutamia kertoja, esimerkiksi kivetetyn alueen päättyessä muuriin.

Leikkaussalpuuna askarrettiin painamalla pahvipalanen kivetykseen jääneitä aukkoja vasten ja naarmuttamalla sen pintaan leikkauskuvio. Tämä onnistuu helposti kun naputtelee kivetyksen päälle laskettua pahvia vasaralla. Pahviin muodostuneen kuvion päälle asetetaan peruskivi, käännetään paketti ympäri ja merkataan ylimääräiseksi jäävä osa lyijykynällä.

Ylemmässä kuvassa näkyvät pienet raot täytettiin samalla tekniikalla. Pahvin avulla rakennetaan sapluuna ja sen jälkeen kiveen piirretään lyijykynällä leikkauslinjaa vastaava viiva.

Luotokiven paksuus on peräti 8 senttimetriä mutta sen leikkaaminen on helppoa hommaa.

Pihapolkujen pohjatyöt, kaadot ja kallistukset

Pohjatyöt kannattaa tehdä huolellisesti. Pohjatöissä routiva, orgaaninen maa-aines tulee poistaa riittävältä syvyydeltä ja tasoittaa perusmaassa olevat epätasaisuudet ja vettä keräävät kuopat.

Kaivannon täyttäminen

Kaivanto täytetään routimattomalla maa-aineksella, esimerkiksi kalliomurskeella. Perusmaan ja murskeen väliin asetetaan maanrakennuskangas, jonka tarkoituksena on estää maalajien sekoittuminen keskenään.

Kalliomurskeella täytettäessä on hyvä muistaa, että valitun raekoon tulisi olla kolmannes täytön paksuudesta. 0-56 kalliomurskeella (5,6cm x 3) tämä tarkoittaa vähintään 16,8 senttimetrin kerrosta ja 0-32 kalliomurskeella (raekoko 3,2cm x 3) vastaavasti vähintään 9,6 senttimetrin kerrosta.

Jakava kerros: kalliomurske 0-56

Meidän projektissa jakava kerros rakennettiin 0 – 56 kalliomurskeesta, kerrospaksuuden vaihdellessa 20 ja 30 senttimetrin välillä.

Kantava kerros rakennettiin kaksiosaisena. Kantavan kerroksen alimpaan osaan valittiin 0-32 kalliomurske reilun 10 sentin kerroksena (3,2 x 3 = 9,6cm) ja yläosaan 0-16 kalliomurske noin 5 senttimetrin kerroksena (1,6 x 3 = 4,8 cm).

Kantavan kerroksen alaosa: Kalliomurske 0-32

Lopullista maanpintaa lähestyttäessä raekoko pienenee kerroksittain. Isommalla tavaralla rakennetaan ensin tukeva pohja ja asteittain pienenevällä tavaralla viimeistellään. Kaikissa työvaiheissa on tärkeä pyrkiä mahdollisimman tasaiseen kerrokseen ja muistaa tiivistää maakerroksia säännöllisesti.

Kaato tehdään kantavaan kerrokseen

Sadevedet on syytä ohjata pois asfaltoiduilta tai kivetetyiltä alueilta. Tämä onnistuu kallistamalla maanpintaa kantavaan kerrokseen rakennettavan kaadon avulla. Oppikirjan mukainen kallistus on vähintään 2% eli metrin matkalla 2 senttimetriä.

Kallistusta määrittäessä tasolaser on korvaamaton apuväline. Tasolaserin avulla määritellään nollapiste ja kallistuksen korkein kohta. Näiden kahden mittauspisteen väliin on helppoa tasata 0-16 kalliomursketta rautaharavan avulla. Kun riittävä kaltevuus on saavutettu, kannattaa pinta viimeistellä oikolaudan avulla. Ohjauksen apuvälineenä voi käyttää oikeaan korkoon (0 ja 2cm) aseteltuja metalliputkia, joita pitkin oikolautaa kuljetetaan.

Kantavan kerroksen yläosa: kalliomurske 0-16.
Tiivistetty lopullinen pinta ennen asennushiekkaa ja pihakivien ladontaa.

Kantavan kerroksen yläosaan rakennettu kallistus on hyvä tiivistää. Kuvassa näkyy 60 kilon maantiivistäjä, jolla oli kätevää viimeistellä lopullista pintaa. Pieni maantiivistäjä sopii hyvin 0-16 kalliomurskeen ja kivituhkan kanssa puuhasteluun. Alemmat kerrokset (0-56 ja 0-32) on syytä tiivistää raskaammilla tärylevyillä.

Ongelmanratkaisua : kaato kahteen suuntaan

Meidän pihalle tulee neliömäärissä mitattuna paljon kivetettyä aluetta. Pääsääntöisesti kaato on rakennettu pihapolulta kohti vieressä kulkevaa nurmialuetta. Nurmikonreunakivi on asetettu nollakorkoon eli tavoitteena on ohjata sadevesi kokonaan ulos kivetykseltä.

Kulkureittien lisäksi pihalle rakennetaan muutama kivellä päällystettävä oleskelualue. Oleskelualueiden sadevesienhallinta ratkaistiin asentamalla kivetysalueen vierelle linjakuivatusjärjestelmä. Linjakuivatusjärjestelmä on nerokas keksintö ja ansaitsee ihan oma artikkelin.

Kuinka yhdistää kaksi aluetta joiden kallistukset poikkeavat toisistaan?

Pienen pohdiskelun jälkeen päädyttiin maalaamaan työsuunnitelma spraymaalilla, jotta ei unohda mitä on tekemässä. Nollapiste määriteltiin nurmikonreunakiven nurkkaan ja +2cm korkeus määritettiin vieressä kulkevan pihapolun mukaan.

Oleskelualueeksi suunniteltu alue jää kallistuksen osalta vajaaksi (<2%) mutta kahvit pysyy kupissa eikä tarvitse istua vinossa. Alueelle jäi kaatoa kuitenkin noin 1cm per metri ja toivotaan että se riittää.

Nuotiopaikka

Meidän pihaprojektissa suurin yksittäinen haaste on lähes koko tontin laajuudelta jatkuva kallio. Koskaan ei voi tietää milloin kaivinkoneen kauha tökkää kalliopintaan ja kuopan kaivaminen vaihtuu kallion siistimiseksi. Tästä syystä suunnitelmia on jouduttu muuttamaan moneen kertaan ja sopeuttamaan vallitseviin olosuhteisiin.

Pihalle piti tulla kaksi polkua, joista toinen kulkisi kohti metsää. Polun piti olla leveydeltään 130 senttimetriä ja nurmikonreunakivellä rajattu. Toiselle puolelle piti laittaa nurmikkoa ja toiselle puolelle kunttaa. Nurmikko vaatii noin 20-30 cm multavaran ja kuntta vastaavasti 10 – 30cm hiekkapohjan. Kumpikaan ei selviydy paahteisella kalliolla ilman riittävän paksua, kosteutta pidättävää / tasaavaa maakerrosta.

Idea nuotiopaikasta aktivoitui uudelleen kun metsään johtavan polun vierellä kulkeva kallio jäi kovin korkealle. Polun ja kalliopinnan välinen korkeusero oli siinä määrin merkittävä että tuo aavistuksen omituinen ”lämpäre” olisi syytä ratkaista jollain tapaa.

Polun päätepysäkillä ongelma ratkaistiin täryttämällä kallion päälle 0-16 kaliberin kalliomursketta noin 9 neliön alueelle. Kalliomurskeella päällystetty lämpäre jätettiin muodoltaan epäsäännölliseksi ja annettiin myötäillä vieressä kulkevan korkeamman kallion muotoja.

Suunnitelma pysyi pääpiirteittäin ennallaan;

Lämpäreen ja pihapolun oikealle puolelle tulee nurmikonreunakivellä rajattu nurmialue ja pihavalo. Taakse jää metsä ja vasemmalle puolelle laitetaan siirtovarvikkoa eli kunttaa.

Nuotiopaikan speksailua

Nuotiopaikkaan olen löytänyt monta hienoa ideaa pinterestiä selailemalla. Vaihtoehtoja on useita mutta loppujen lopuksi tulin siihen lopputulokseen että kiinteä nuotiopaikka ole välttämättä fiksuin ratkaisu meidän tarkoitusperiin. Tällöin nuotiopaikka sijaitsisi aina ja iänkaikkisesti metsän reunassa. Olisiko sille aidosti käyttöä ja kuinka nopeasti tontin perimmäisessä nurkassa istuskeluun kyllästyisi. Varmaan melko nopeasti.

Drop Design Fire

Muutaman vuoden ajan olen asuntomessuilla kiinnittänyt huomiota Drop Design Fire – nimiseen terassitakkaan.

Drop Fire on valmistettu 3mm paksusta kylmäsalvatusta teräksestä ja käsitelty korkeakuumakestoisella jauhemaalilla. Drop firen jalan sisällä on lämpösuojana palovillaa eli se ei kuumene. Lämpösuojauksen ansiosta Drop Firen voi asentaa irtokipinät huomioiden vaikka puuterassille.

Drop Design Fire painaa vain 60 kiloa eli on liikuteltavissa tarpeen mukaan paikalta toiselle. Meidän tapauksessa nuotiopaikka voisi majailla kesät pihapolun päätepysäkillä ja siirtyä syksyisin terassille. Terassitakan äärellä voisi olla mukana istua viileinä syysiltoina ja talvisin se voisi tuoda ylimääräistä tunnelmaa lämpimässä paljussa oleskeluun.

Alla valokuvia Kouvolan asuntomessuilta (2019) sekä Tuusulan asuntomessuilta (2020) jossa Drop Fireä oli sijoiteltu sekä terassille että kivetetyille aluille.

Drop Design Fire toimii myös pöytänä sillä pakettiin kuuluu kansi joka pitää sadevedet ja roskat pois tulipesästä.

Design Fire toimii myös bioetanolilla

Drop Fireen voi lisävarusteena ostaa bioetanolipolttimen, jonka avulla terassitakkaa voi polttaa vaikka lasitetulla terassilla kunhan ilmanvaihto on vaan riittävä.

Nuotioruokaa avotulella

Olen yrittänyt pohtia järkeviä perusteita miksi meidän pihalla tulisi olla nuotiopaikka. Niitä ei tule kovinkaan montaa mieleen. Fiilispohjalta ajateltuna nuotiopaikka olisi varmasti kiva ja tunnelmallinen. Järkiperuste voisi olla se että nuotiopaikalla voin tehdä ruokaa avotulella.

Drop Firessä voi polttaa puuta, käyttää brikettejä tai hiiliä. Tällä ideologialla se mahdollistaa muurinpohjalettujen paistamisen, nokipannukahvit ja makkaranpaiston. Avotuligrillaukseen on tarjolla monenlaisia valurautavempaimia joiden kaikenkirjavan skaalan voi hyödyntää parhaiten nuotiopaikalla.

Drop Design Fire muistuttaa muodoiltaan Drop – allasta ja se on mitoiltaan sopivan kokoinen (76m x 76cm).