Alkusanoina todettakoon, että kylvönurmikko kasvaa ja vahvistuu hitaasti. Kiireisemmälle pihanrakentajalle uskaltaisin omien kokemuksieni perusteella suositella siirtonurmikkoa. Kylvönurmikko on siirtonurmea edullisempi, mutta sen kanssa tulee varautua vähintään muutaman kalenterivuoden kasvatusprojektiin.
Uuden nurmikon kylväminen kannattaa ajoittaa kevääseen tai syksyyn, jolloin tarjolla on luonnollista maakosteutta ja sadepäiviä. Jotta nurmikonsiemenellä olisi parhaat mahdollisuudet itää, tulisi se haravoida maakosteaan pintamultaan noin 1cm syvyyteen.
Siemenen kylvön ja pintamultaan haravoinnin jälkeen multa tiivistetään nurmikkojyrällä. Pinta on sopivasti tiivistynyt silloin, kun pihanrakentajan kengänjälki ei enää erotu selvänä.
Kylvöä suunnitellessa kannattaa vilkaista tulevien päivien sääennusteita. Jos luvassa on rankkasateita, on kylvöä syytä siirtää toiseen ajankohtaan. Rankkasateen seurauksena tuoreen multamaan pinta saattaa ”rapautua” eikä nurmikko välttämättä lähde ollenkaan itämään. Runsas sadevesi saattaa viedä vastakylvetyt siemenet mukanaan ja kasata ne yhteen kohtaan. Nurmikko tarvitsee kyllä vettä kasvaakseen, mutta kylvön jälkeinen kastelu kannattaa suorittaa hellästi sumuttamalla.
Jos nurmikon itäminen onnistuu, nähdään ensimmäiset nurmiheinät jo noin 10 päivän kohdalla.
(31.8.2020) Kylvöstä on kulunut 10 päivää. (18.9.2020) 28 päivän kohdalla jo ihan kiistatonta nurmikkoa. (9.10.2020)
Nurmikon vahvistuminen ottaa oman aikansa eikä laikukkaasta nurmikosta kannata vielä ensimmäisenä kasvukautena ahdistua. Kylvönurmikko on kärsivällisen pihanrakentajan valinta.
Nurmikon perustamista ja nurmikon kylvämistä käsittelevää artikkelia onkin saanut odottaa jo tovin. Nyt vasta tasan vuoden kuluttua nurmisiemenen kylvämisestä lopputulos on sellainen, että sitä voi esitellä kuvina ja tekstinä sivujen lukijoille. Taakse jäänyt kesä (2021) oli ihan poikkeuksellisen kuuma ja aiheutti omat ongelmansa myös nurmikon kasvamiselle.
Meidän pihalla kasvuolosuhteet oli alkujaankin kaoottiset. Perusmaa on lähes koko pihan laajuinen kallio. Kallion päältä löytyy rakennusvaiheessa lopulliseen korkeuteensa täytetty epämääräinen savi-hiekka-seos ja pintamaan roolia esittää noin 5cm kerros hiekansekaista multaa. Etelän suuntainen piha on paahteinen ja sinne paistaa aurinko koko päivän.
Alla läpileikkaus lähtötilanteesta.
Pystytkö erittelemään maakerrokset?
Pintamaita kaivinkoneella kuoriessa havaittiin, että paikoittain kallio kulkee ihan pinnassa. Suunnitelma jouduttiin mukauttamaan vallitseviin olosuhteisiin ja perustamaan nurmialueet vain sellaisiin paikkoihin, joihin saa riittävän kerroksen multaa.
Lähtötilanne oli melko lohduton
Perusmaan muokkaus
Aluksi perusmaa muokataan, salaojitetaan ja pinta muotoillaan sileäksi. Savimaahan on hyvä lisätä hiekkaa, jotta sen läpäisevyys paranee. Maakuopat tasoitellaan ja perusmaan muokkauksen yhteydessä kallistus muotoillaan aina rakennuksista poispäin.
Meidän pihalla erityinen haaste oli kallio ja siinä esiintyvät kalliokuopat. Salaojittaminen olisi tarkoittanut kallion louhintaa, joten se jätettiin tietoisesti tekemättä. Kalliokuopat tulevat todennäköisesti keräämään vettä, mutta niiden kanssa on opittava elämään.
Alustäyttö viherkompostimullalla
Meidän pihaprojektissa perusmaan päälle tasoiteltiin ihan merkittävä kerros viherkompostimultaa.
Viherkompostimullan tarkoituksena on toimia sekä kasvualustana, että lisätä karussa ja kuivassa maaperässä pieneliöiden määrää. Paahteisen kallion päällä nurmikko kärähtäisi ihan hetkessä, joten paksulla aluskerroksella pyrittiin luomaan vettä pidättävä / kuivumista hidastava maakerros.
Viherkompostimulta on väriltään mustaa ja koostumukseltaan karkeaa. Mullan seasta löytyviä pieniä keppejä ei kuulu haravoida pois vaan ne jätetään sinne maatumaan.
Viherkompostimultaa
Viherkompostimultaa tasoitellaan perusmaan päälle noin 10cm paksu kerros ja perusmaahan tehty muutaman prosentin kaato on tärkeä säilyttää myös tässä kerroksessa. Viherkompostimullalla saa tehtyä kustannustehokkaasti myös isompia täyttöjä.
Lopullinen pinta nurmikkomullalla
Viherkompostimultaa laitettiin alempaan maakerrokseen paikoin 10cm kerros ja paikoin jopa 60cm kerros. Lopullinen pinta rakennettiin perinteisellä nurmikkomullalla. Nurmikkomulta on hiekansekaista joten nurmiheinä viihtyy siinä hyvin.
Ylemmässä ja alemmassa kuvassa voi havaita eri multalaatujen väliset värierot. Viherkompostimulta on väriltään pikimustaa ja nurmikkomulta on väriltään vaalean ruskeaa. Vaaleampi väri johtuu siitä, että mullan seassa on hiekkaa. Salaojitettu ja hiekkainen kasvualusta on nurmikolle ihan kaikista paras.
