Blogi siirtyy pian kesäaikaan joten tässä vielä viimeiset artikkelit kotimaan matkailu – kategoriassa.
Käytiin hiihtolomaviikkojen ja pääsiäisen välissä lasten kanssa lomareissulla pohjoisessa. Reissu suuntautui kotipihalta mitattuna 1036 kilometrin päähän Saariselälle. Kyseinen reissu oli varattu alunperin jo vuodelle 2020 mutta koronapandemian I-aallon ja valmiuslakien käyttöönoton seurauksena se tuolloin peruuntui. Vuosi sitten hiihtokeskukset joutuivat pistämään lapun luukulle kesken parhaan sesongin ja samassa yhteydessä myös kaikki majoitukset peruuntuivat.
Kotimaan matkailun terveysnäkökulmaa
Vaikka tilanne ei ole tilastollisesti reilussa vuodessa juuri parempaan suuntaan muuttunut, on koronan kanssa opittu arjessa selviytymään. Kirurginen suu-nenäsuojus on entistä tutumpi näky katukuvassa ja kahden metrin turvaetäisyyttä + korostettua käsihygieniaa pyritään noudattamaan arkikäytänteissä. Tartuntariski vallitsee kaikkialla ja on paljon myös omista valinnoista kiinni, lisääntyykö riski matkustaessa vai säilyykö se samanlaisena.
Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen (myös ulkona) ja on selvää, että kaikkia ei-pakollisia ihmiskontakteja tulee vallitsevassa tilanteessa välttää. Matkustaessa tämä tarkoittaa kurinalaista kasvomaskin käyttämistä, turvaetäisyyksien säilyttämistä, hyvää käsihygieniaa ja kaiken sellaisen toiminnan välttämistä, jonka parissa tartuntaketjuja voisi muodostua.
Reissu osui ajanjaksoon (8.3 – 28.3.21) jolloin voimassa oli sulkutila. Sulkutilan aikana hotellimajoitukset, ravintolat ja kylpylät on suljettuna ja yli kuuden henkilön kokoontumiset kiellettyjä. Mökkimajoitukset, hiihtäminen ja laskettelu oli edelleen sallittua. Ruokakaupat oli normaalisti auki ja ravintoloista sai myydä ruokaa ulos take away – periaatteella.
Matkalaukkuja pakkaillessa tartunnat olivat noususuunnassa mutta liikkumisrajoituksia ei julistettu. Tilannetta ja viranomaisten ohjeistuksia seurailtiin aktiivisesti ja pyrittiin tekemään lopullinen matkustuspäätös valitsevan lainsäädännön/ohjeistusten mukaisesti.
Meidän perheen kummatkin aikuiset oli rokotettu Pfizer – Biontechin rokotteella ja viimeisestä tehosteesta kulunut jo kuukauden päivät. Lasten sosiaalisia kontakteja pystyisi reissussa valvomaan jopa paremmin kuin kotioloissa. Kaiken edellä kuvatun perusteella vastuullinen mökkiloma, oman perheen kesken, ulkopuolisia kontakteja vältellen tuntui aivan riittävän turvalliselta idealta.
Inarissa ei ole tätä artikkelia kirjoittaessa koronaa juuri nimeksikään, joten vastuullisen kotimaan matkailun periaatteisiin kuuluu myös osaltaan varmistua siitä ettei itse kuljeta virusta alueelta toiselle. Sairaanhoitokapasiteetti on mitoitettu aina alueen vakituisten asukkaiden mukaan, joten tällaisina aikoina on tärkeää pitää itsensä terveenä jo ennen suunniteltua lomaa.
Yleisesittelyä Saariselältä
Saariselän laskettelukeskus koostuu kahdesta tunturista; Kaunispää ja Iisakkipää. Kummankin tunturin rinteet (15 kpl) saavuttaa samasta lähtöpisteestä. Saariselän kylältä laskettelukeskukselle on matkaa noin kaksi kilometriä. Alueella toimii Ski-bussi, joten majoituspaikasta laskettelurinteeseen siirtyminen on helppoa vaikkei autoa olisikaan käytettävissä.
Kaunispään laskettelurinteet; Pulmunen ja RiekkoIisakkipään laskettelurinteetKaunispään laskettelurinteet (Varpunen ja Huuhkaja)
Hissit
Kaunispään rinteitä pääsee laskemaan varustevuokraamon kupeesta kohti huippua nousevalla tuolihissillä. Rauhallisesti liikkuvaa tuolihissiä on helppo käyttää ja siitä poistuminen on myös vaivatonta. Tuolihissi soveltuu hyvin myös aloittelijan käytettäväksi ja on kaikinpuolin turvallinen vaihtoehto jopa ensimmäisiin laskuihin.
Kaunispään huipulle pääsee myös ankkurihissi kolmosella, joka sijaitsee Huuhkaja – rinteen (1050m) vieressä.
Iisakkipään huipulle pääsee nousemaan kahdella ankkurihissillä. Iisakkipäässä on myös hyvä harjoittelurinne, jota pääsee laskemaan sompahissin avulla.
Iisakkipään harjoittelurinne on loiva ja pitkä
Laskettelukokemuksia Saariselältä
Saariselän rinteet on huomattavan pitkiä ja varsinkin lumilaudalla niitä oli kiva laskea. Pisimmät rinteet olivat yli kilometrin mittaisia. Meidän porukassa on paljon eritasoisia laskijoita ja pitkien, loivien rinteiden avulla varsinkin lapset saivat hyvin harjoitusta käännöksiin ja jarrutuksiin.
Saariselän rinteet sopivat erityisen hyvin aloittelevalle laskijalle sillä sininen väri on rinteissä hyvin edustettuna. Jyrkempiä rinteitä (musta ja punainen) löytyy myös mutta erityisen paljon on tarjolla pitkää ja loivaa laskettavaa. Vanhemman näkökulmasta tämä oli kivaa, sillä ipanat saattoi päästää myös rinteeseen myös keskenään.
Upeat maisemat Kaunispään huipulta alas laskettaessa
Kaunispään huipulla, hissiaseman vierestä löytyy Riekko – nimeä kantava laskettelurinne, jonka alkupäässä on tarjolla erilaisia reilejä ja pieniä hyppyreitä. Riekko-rinteen loppupäästä löytyy hauskoja kurveja ja myös vähän isompia hyppyreitä.
Reilejä ja pikkuhyppyreitä Riekon alkuosassaIsompia hyppyreitä Riekon loppuosassa
Pepin kanssa laskettiin suurimmat rinteet läpi ja kuvattiin ne GoPro – kypäräkameralle. Virtuaaliselle laskettelureissulle pääsee mukaan tästä linkistä.
Ihan erityisen hauskaa puuhaa oli laskea Saariselän pulkkamäkeä, joka on peräti Suomen pisin. Pulkkamäki lähtee Kaunispään huipulta ja haarautuu myöhemmin kahteen eri suuntaan. Vasemmalle kurvaamalla reitti vie tuolihissiasemalle ja näin laskettuna pulkkamäelle tulee mittaa yhteensä 1800 metriä.
Vaimon urheilukello ilmoitti huippunopeudeksi 35 kilometriä tunnissa eli tätä pulkkamäkeä laskettaessa kypärä on syytä pitää päässä. Vauhdikkaasta menosta huolimatta pulkkaa on helppo ohjailla ja vauhdin hidastaminen onnistuu käsien tai jalkojen avulla. Mäkeä voi laskea omalla pulkalla tai vuokrapulkalla.
Pulkkamäkeä pääsee parhaiten hyödyntämään hankkimalla hissilippu ja nousemalla laskun jälkeen tuolihissillä uudelleen Kaunispään huipulle.
Ruka on monipuolinen kotimaan kohde, joka tarjoaa monenlaisia kivoja kokemuksia. Meidän reissun mieleenpainuvin muisto oli yhden yön majoitus Magical Pondilla.
Magical Pond on tyylikäs iglukylä, joka sijaitsee keskellä metsää. Katuvalot tai laskettelukeskuksen valot eivät näy tälle alueelle ollenkaan, joten olosuhteet ovat optimaaliset rauhoittumiseen ja revontulien katseluun. Magical Pond käsittää yhteensä 20 iglua. Varustelu on huippuluokkaa ja voi puhua ihan luksustason majoituksesta.
Iglut sijaitsevat rinteessä ja niissä on kahteen ilmansuuntaan aukeavat isot ikkunat. Iglut on sijoiteltu alueelle siten, että jokaisen majoittujan yksityisyys on taattu. Ikkunasta ulos katsoessaan näkee vain taivaan ja kuusamolaisen metsämaiseman.
Iglu on lämmin ja siinä on ihan uskomattoman hyvä sänky.
Magical Pondin tervetuliaispakettiin kuului pientä purtavaa ja lasilliset hyvää kuohuviiniä. Saatekirjeessä ehdotettiin, että majoittuja sulkisi elektroniset laitteet, sosiaalisen median ja keskittyisi nauttimaan luontokokemuksesta. Täällä siihen tarjoutuisi ihan ainutlaatuinen mahdollisuus. Vinkkiä kannattaa noudattaa jos vaan siihen kykenee.
Illan hämärtyessä sammutettiin iglun valot ja ryhdyttiin tarkkailemaan taivasta revontulien toivossa. Mukava yllätys oli, että pienen odottamisen jälkeen taivas alkoikin vihertämään.
Revontulien valokuvaamisesta
Revontulien näkeminen taivaalla on varmasti myös sattuman kauppaa. Meidän porukka on käynyt pohjoisessa lähinnä pääsiäisen aikoina, eikä tuolloin ole enää revontulia näkynyt missään. Ilmatieteen laitoksella on nettisivut, jotka antavat tietoa revontulien todennäköisyydestä mittauspäivänä. Ilmoitukset revontulista voi tilata myös omaan sähköpostiin.
Revontulien valokuvaaminen onnistuu käyttämällä mahdollisimman pitkää suljinaikaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kamera ottaa yhden (1) valokuvan vaikkapa 30 sekunnin aikana. Tuon 30 sekunnin ajan suljin on auki ja kerää valoa kameran kennolle. Pitkää suljinaikaa käyttämällä valokuvaan tulee helposti liike-epäterävyyttä, joka tietenkin pilaa kuvan ja tekee siitä suttuisen. Liike-epäterävyys minimoidaan tukemalla kamera täysin liikkumattomaksi. Parhaiten tämä onnistuu jalustalla.
Kameran laukaisusta aiheutuvan tärähdyksen voi minimoida käyttämällä sisäänrakennettua 2 sekunnin ajastinta tai kaukolaukaisinta. Jotta valokuva olisi mahdollisimman tarkka, tulee kameran pienetkin liikahdukset estää. Itsellä ei ollut kameran jalustaa mukana, joten askartelin kirsikkatomaattirasiasta ja käsipyyhkeestä tilaispäisratkaisun. Tällä vippaskonstilla onnistuin saamaan muutaman hienon valokuvan revontulinäytöksestä.
Lammintupa Winter Village
Aamu valkeni ja herättiin uuteen aamuun. Revontulinäytös oli saanut päätöksensä noin klo 22.30 ja uni luonnon keskellä tuli myös varhain. Sängyssä oli hyvä nukkua ja aamulla oli virkistynyt olo.
Kyyti aamupalalle vei viimeisetkin unihiekat silmistä, sillä iglumajoittujille oli tarjolla rekiajelu Lammintuvalle moottorikelkan vetämänä. Reitti kulki metsän läpi.
Lammintupa on sama paikka, jonka ohitse hiihdettiin Vuosselin latua.
Lammintupa oli tyylikäs ja tunnelmallinen. Aamupala oli monipuolinen ja sitä voi helposti verrata parhaiden hotellien tasoon. Samalle tasolle yltää ja toki kokonaisuutena vielä vähän ylikin.
Majoittuminen Magical Pondilla yhdistettynä tosi hyvään aamupalaan Lammintuvassa teki ruumiille ja sielulle hyvää. Työmiehen (kirjoittajan) silmäpussit eivät yön aikana hävinneet minnekään, mutta siihen toki tarvitaan vähän pitempi jakso luontoterapiaa.
Valtavaaran talvireitti on ehdottomasti näkemisen arvoinen ja sinne pääsee Saaruan pysäköintialueelta. Aluksi seuraillaan Valtavaara Winter Trail – opasteita ja tämän jälkeen tolppia, joissa on punaiset heijastimet.
Maastoon tallattu talvireitti on suosittu ja sen voi kulkea myös ilman lumikenkiä.
Talvireitti kulkee tykkylumipuiden keskellä, upeassa talvimaisemassa kohti Valtavaaran kotaa. Taukopaikalla puuliiteristä löytyy kuivia polttopuita ja kodassa voi tehdä tulet. Korona-aikana kannattaa paistaa makkarat ylimääräisiä kontakteja vältellen, oman seurueen kesken. Reitti on melko suosittu, joten ruuhkaisina hetkinä on järkevintä odottaa omaa vuoroa Valtavaaran kodan ulkopuolella. Odotteluajan voi hyödyntää vaikkapa maisemien ihasteluun ja valokuvaukseen.
Valtavaaran kodalta reitti jatkuu kohti Palovartijan majaa.
Valtavaara on upeimmillaan auringon laskiessa
Valtavaara on hieno paikka auringonpaisteella, mutta jos reissun suunnittelee iltapäivälle, pääsee samalla kertaa ihastelemaan tykkilumipuita ja upeita maisemia myös auringonlaskun väreissä. Valtavaaran kota on sopiva paikka odotella optimaalista ajankohtaa huipulle kiipeämiseksi. Valokuvauksen harrastajalle auringonlasku Valtavaaralla oli ihan erityinen kokemus.
Seuraavaksi valokuvia jotka puhukoon puolestaan:
Upeita maisemia valokuvatessa saattaa ajantaju kadota ja pimeä yllättää. Tällaiselle iltapäivän reissulle on tärkeä muistaa ottaa mukaan toimiva otsalamppu. Paluureitti Valtavaaran huipulta ei ole vaikeakulkuinen, mutta pimeässä on tärkeää nähdä eteensä.
Kotiin vai Saaruan talvireitille?
Reitiltä poistuminen oli pimeän vuoksi aavistuksen haasteellista. Opastekyltit osoittavat pysäköintialueelle, mutta sinne vievän reitin liittymästä kävelee tosi helposti ohi. Alueen toinen talvireitti on nimeltään Saarua Winter Trail ja tämäkin on merkitty tolpilla, joissa on punaiset heijastimet.
Erehtymisen vaara on olemassa. Oli lähellä, ettei kävelty Valtavaaran talvireitin (3h) jatkoksi Saaruan talvireittiä (+1h). Pilkkopimeässä se olisi ollut varsin ärsyttävää.
Kyltti ohjaa Saaruan talvireitin aloituspisteeseen.
Jos kuljet paluumatkalla tämän kyltin ohi kohti ”starting pointtia”, olet matkalla Saarua Winter Trailin alkupisteeseen. Se ei ole Valtavaaran reitin aloituspiste vaan kokonaan uusi reitti. Käänny ympäri ja etsi uusi opastus kohti pysäköintialuetta (P).
Iltapäivän reissulle taskulamppu tai otsalamppu mukaan niin kaikki sujuu helpommin.
Kiitos runsaslumisen talven tuli hankittua perinteiset sukset. Tämä täysin yllättävä ratkaisu saattoi osaltaan liittyä myös keski-ikään ja COVID19-pandemian aiheuttamaan tylsistymiseen. Kumpikaan meistä eivät ole aiemmin hiihtämisestä juuri perustaneet. Vaimo oli hiihtänyt edellisen kerran lukiossa ja minä armeijassa. Nyt jostain syystä hiihtäminen oli alkanut kiinnostaa kumpaakin. Luisteluhiihto olisi meille liian monimutkaista hommaa ja kiinnostus kohdistui nimenomaan perinteiseen tyyliin.
Ilmoittauduimme edeltävästi Lappeen Riennon järjestämään aikuisten hiihtokouluun. Parituntisessa hiihtoharjoituksessa käytiin läpi perusteet perinteiseen tyyliin. Vuorohiihto, yksipotkuinen tasatyöntö ja tasatyöntö. Näiden lisäksi oli tärkeää oppia turvallinen laskuasento alamäkiä varten ja haarakäynti jyrkkiä ylämäkiä varten.
Hiihtokoulun jälkeen kävimme muutamia kertoja harjoittelemassa opittuja taitoja Lappeenrannan lentokenttää rauhalliseen tahtiin kiertäen. Ennen Rukan reissulle lähtöä, oli meillä hiihtotunteja takana korkeitaan viisi.
Vuosselin latu Rukalla
Rukalta löytyi paljon hiihtolatuja eri vaikeusasteilla. Ladut oli merkattu väritunnistein ja ilmeisesti niillä pyritty kuvaamaan reitin korkeuseroja. Mustaksi tai punaiseksi merkitty hiihtolatu saattaisi sisältää jyrkkiä mäkiä ja vastaavasti sininen sopisi kaikentasoisille. Kummallakin meistä oli olkapäät leikkauskunnossa tai tuoreeltaan leikattua, joten päädyttiin suosiolla hiihtämään sinisiä, helppoja hiihtolatuja. Jyrkässä alamäessä kaatuminen ei tuntunut houkuttelevalle idealle koska hiihtokokemusta meillä oli todella vähän.
Sinisiä latuja löytyi ihan mukavasti. Nopean speksailun perusteella Vuosselin latu sopisi ensimmäiseksi hiihtolenkiksi kotikulmien ulkopuolella. Vuosselin ladulle (11,3) pääsisi helpoiten jättämällä auton parkkiin Vuosselin tuolihissien läheisyyteen. Siitä kävellen tien yli ja oltaisiin jo reitin aloituspisteessä. Outdooractive.com sivuston kautta pääsi mukavasti tutustumaan latuun ennen hiihdolle lähtemistä. Sivustoilla oli kuvattu korkeuserot, kiertosuunnat ja etäisyydet eri latukahviloihin.
Vuosselin reitti kulki kahden mukavan latukahvilan ohi mutta melko aikaisin sai lähteä liikkeelle että niitä ehti hyödyntämään. Kahvilat sulkeutuivat yllättävän varhain ja muutamiakin kertoja emme niihin ehtineet aukioloaikojen puitteissa. Vuosselia vastapäivään kierrettäessä 2,5 kilometrin kohdalla tulee vastaan Korpikahvila. Korpikahvila tarjoilee mm. älyttömän isoja munkkirinkeleitä ja saa sieltä myös lämmintä ruokaa. Viihtyisä paikka, jossa asiakaspaikat / pöydät riittävän kaukana toisistaan. Meidän reissu sijoittui hiihtolomia edeltävälle viikolle eli suurta väentungosta ei nähty muutoinkaan. Koronavarotoimet latukahvilassa vaikuttivat asiallisesti hoidetuilta ja meno turvalliselta Covid19 – näkökulmasta katsottuna.
Vuosselia vastapäivään kierrettäessä 5,0 kilometrin kohdalta löytyy Lammintupa Winter Village. Lammintuvasta kerron seuraavassa artikkelissa, sillä se oleellisesti liittyi jatkomajoitukseemme. Lammintuvassa on monenlaista nähtävää ja tarjoilut ihan luksuslaatua. Tästä lisää myöhemmin.
Vuosselin ladulle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Seuraavaksi valokuvia hiihtoreitin varrelta:
Ladut menee kahteen eri suuntaan. Oikeanpuoleinen liikenne. Korpikahvila jossa hyviä jättimunkkejaKorvapuustit olivat myös maukkaitaVuosselin reitti oli erityisen nätti auringon laskiessa.Hiihtolenkkien sadunomaista tunnelmaa hetki ennen pimeän tuloa
Ennen hiihtoladulle lähtemistä kannattaa selvittää ja arvioida monelta aurinko laskee. Pimeys yllättää todella nopeasti ja iltapäivän hiihtolenkeille kannattaa ehdottomasti varustautua otsalampulla. Otsalampun kanssa pääsee turvallisesti kiertämään valaisemattoman reitin loppuun vaikka ulkona olisi jo täysin pimeää.
Sytytyspaloja tai tulitikkuja kannattaa myös varata mukaan. Latukahviloiden aukioloaikojen ulkopuolella voi hyödyntää nuotiopaikkoja ja laavuja.
Pulkkajärven mökkikylä sijaitsee Rukan ja Kuusamon puolessa välissä. Laskettelukeskukselle on matkaa 10 kilometriä ja Kuusamon keskustaan 15 kilometriä.
Alue koostuu paristakymmenestä kelohonkamökistä, jotka on sijoiteltu Pulkkajärventien molemmin puolin. Mökkejä löytyy neljää eri kokoluokkaa. Isoin mökki on 4 makuuhuonetta ja keskikokoinen kolme makuuhuonetta. Pieniä mökkejä löytyy kahdessa koossa (studio 30m2 ja studio 40m2).
Ruka Pulkkajärvi Studio 30m2
Tehtiin vaimon kanssa tällä kertaa vähän erilainen reissu ja lähdettiin matkaan kahdestaan. Vanhenevia RCI – vaihtopisteitä oli vielä jäljellä ja tähän majoitukseen saatiin niitä hävitettyä 32800 kappaletta. Perinteisillä maksumenetelmillä mökkiin olisi päässyt vuokraamalla sen Holiday Clubin kautta 125 euron vuorokausihintaan.
Reissu sijoittui Etelä-Suomen hiihtolomia edeltävälle kalenteriviikolle (VKO7), joten näitä pieniä mökkejä oli vapaana.
Pulkkajärvi Studio, Mökki 3A2
Pulkkajärven pienestä mökistä löytyy yksi iso huone, joka sisältää olohuoneen ja tupakeittiön. Tupakeittiö sisältää jääkaapin, sähköuunin neljällä induktiolevyllä, astianpesukoneen ja tiskialtaan eli täysin riittävä varustelutaso kahdelle ihmiselle.
Lomamökissä yöpyminen perustuu levitettävään vuodesohvaan. Erillistä sänkyä ei ole eikä tähän mökkiin sitä saisi mahtumaankaan. Tilankäyttö on ”optimoitu”. Säilytystilaa löytyy eteisen avohyllystä ja siihen saa kätevästi ripustettua muutaman talvitakin. Vaatteet on syytä säilyttää matkalaukuissa tai jättää autoon. Hiihtoon tai lasketteluun tarvittavia varusteita on myös hyvä säilyttää autossa.
Studion sauna on tunnelmallinen. Kiuas antaa hyvät löylyt ja saunan lauteille mahtuu mukavasti istumaan. Kylpyhuoneesta löytyy suihku, pesukone ja kuivauskaappi vaatteille.
Vuodesohva suoraan Helv***stä
Mökin erittäin iso miinus on vuodesohva, joka on ainut tarjolla oleva vaihtoehto yöpymiseen. Vuodesohva ja sen uusiminen on ilmeisesti noussut jonkun sortin arvovaltakysymykseksi, sillä sitä ei uusita teki asiakkaat valituksia tai eivät. Oletus taitaa ilmeisesti olla se, että studiota kerran kokeilleet eivät sinne koskaan enää palaa.
Vuodesohvalla yöpyminen oli kyllä täysin ainutlaatuinen elämys ja jälkeenpäin sitä osasi verrata riippumattoon. Harvoin on ollut aamulla herätessään niin äkäinen ja kipeä. Ensimmäisen yön jälkeen otettiin heti yhteyttä Holiday Clubille ja isännöintiin. Holiday Club kieltäytyi kommentoimasta asiaa ja isännöitsijä vakuutteli, että ollaan ensimmäiset ihmiset jotka asiasta mainitsee.
Jälkeenpäin sosiaalisesta mediasta kysäisemällä selvisi, että Pulkkajärven vuodesohvan uhreja löytyy paljon. Ensimmäiset rekkulat samasta asiasta on laitettu (sosiaalisen median perusteella) Holiday Clubin ja isännöitsijän suuntaan jo vuonna 2006. Peruskoulun matikalla laskettuna tuo tarkoittaa 15 vuotta sitten. Jos olisi oma sohva niin heittäisin välittömästi sen roskiin. Pettyneitä, vihaisia asiakkaita ja huonoa julkisuutta ihan tyhjänpäiväisestä syystä.
Posiitivisia asioita Pulkkajärveltä
Pulkkajärven lomamökkien sijainti on hyvä jos etsii rauhallisempaa majoituspaikkaa. Mökkien sijainti on hyvä jos/kun majoittujalla on oma auto käytössä. Mökkiä voi pitää lämpimänä tukikohtana luontoretkiä ja muita harrasteita viikon aikana tehdessä. Etäisyys rinteeseen on sopiva ja jos autoa ei pysty syystä tai toisesta käyttämään, löytyy lähin Ski-Bus pysäkki kahden kilometrin päästä Pulkkajärventien ja Kemijärventien risteyksestä.
Video sisältää selviytymisvinkkejä. Kannattaa vilkaista 🙂
Mennään jossain vaiheessa (aivan varmasti) uudelleen tuohon mökkiin, vähintään toteamaan että vuodesohva on uusittu.
Rakennustyömaalla vietetään talvilomaa, joten ajattelin huvikseni kirjoitella muutamasta kotimaan lomareissusta. Artikkelista löytyy myös pari youtube – videota, joiden kautta pääsee tutkimaan hienoja retkeilymaisemia ja tutustumaan näppärään Ski-In majoitukseen Rukan ytimessä.
..Rukalle siis..
Rukan laskettelukeskus avataan vuosittain säilölumen avulla lokakuun ensimmäisellä viikolla. Ensimmäisenä avautuvat Saaruan rinteet, joihin pääsee Rukan kylältä kätevästi Village-2-Valley- maisemagondolihissillä. Jos auto sattuisi olemaan parkissa Ruka Valleyn puolella, pääsee rinteitä laskemaan myös Saarua Express – tuolihisseillä.
Loka-marraskuun vaiheessa hisseihin ei tarvitse jonottaa ja laskemaan pääsee hyvin. Hissilippujen hinnat ovat aavistuksen halvempia, sillä ”hiihdä halvalla – kausi” alkaa laskukauden avauksesta ja jatkuu joulukuuhun saakka. Mukava lisäbonus laskukauden avauksessa on myös se, että monet lumilautailun kilpalaskijat treenaavat Rukan rinteissä näinä aikoina. Hyvällä tuurilla Ruka Parkissa saattaa päästä seuraamaan hienoja hyppyjä ja temppuja.
Rukan ensilumen rinteet 1.11.2020
Majoituttiin Rukan ytimessä, Holiday Club Ruka Villagessa. Majoitus oli erinomainen. Saatiin viikon mittainen majoitus edullisesti RCI – pisteillä (38500 p). Vähän ristiriitaiset fiilikset RCI:n pistejärjestelmästä. Jos pisteitä on, ne on pakko käyttää pois. Vanhenevista pisteistä aiheutuu omistajalleen kustannuksia ja surkeimmassa tapauksessa maksat pisteistä vaikket niitä pystyisi käyttämään. Pisteillä on vaikea saada majoituksia parhaaseen sesonkiaikaan, mutta off-seasonilla pääsee kyllä reissaamaan varsin hyvin. Meidän reissulle tuli hintaa varausmaksun verran eli päästiin nyt poikkeuksellisen hyvään majoitukseen lähes ilmaiseksi. Sesonkiaikana HC Ruka Villagen vastaavaan majoitukseen ei ole mitään asiaa, ellet satu itse omistamaan kyseistä lomaviikkoa.
Holiday Club Ruka Village
Holiday Club Ruka Village
Kaksikerroksinen loma-asunto oli hulppean kokoinen, peräti 78 neliötä. Makuuhuoneita löytyi kaksi ja majoitustilaa kahdeksalle. Huoneistossa oli keittiö, kylpyhuone, sauna ja iso terassi Rukan eturinteiden suuntaan. Keittiön varustus oli induktioliesi, uuni, astianpesukone, ruokailuvälineet ja jääkaappi. Kylpyhuoneesta vastaavasti löytyi pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Laskettelureissuilla kuivauskaappi on kyllä ihan ehdoton. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin märät kengät tai rukkaset.
Huoneistossa oli täysin varusteltu keittiö, ja reissun kustannuksista sai vielä vähän nipistettyä kun teki ruokaa itse. Lähin ruokakauppa (K-market) sijaitsi muutaman sadan metrin päässä kauppakeskus Kumpareessa. Rukan Sale sijaitsi muutaman kilometrin päässä ja samasta rakennuksesta löytyi myös Alko. Isompia kauppoja (Prisma) löytyi Kuusamosta, mutta näiden välillä en havainnut hintaeroja. Jos Kuusamoon ei ole muuta asiaa niin kauppareissut voi hoitaa Rukan kylällä.
Jos ruoan valmistaminen lomareissulla ei nappaa, voi halutessaan hakeutua lisämaksua vastaan myös Holiday Club Ruka Villagen valmiiseen aamupalapöytään. Majoituksen välittömässä läheisyydessä sijaitsi paljon hyviä ravintoloita, kuten Hanko Sushi, RuokBurger ja Stefan`s Steakhouse.
Autolle oli tarjolla lämmin autohalli, jonne paikan sai varattua kohtuullisen edullista vuorokausimaksua vastaan. Ilmaisia pysäköintipaikkoja on myös tarjolla, mutta ei ihan ytimessä.
Paljon vaihtoehtoja ulkoiluun
Rukalta löytyi paljon tekemistä. Tarjolla oli esimerkiksi fatbike – vuokrausta ja eFatbike (sähköpyörä) – vuokrausta. Polkupyörien vuokrahinnat pyörivät 30-50 eurossa per kolme tuntia riippuen siitä halusiko sähkötoimisen fillarin vai ei.
Loka-marraskuun vaihteessa sää oli aavistuksen epämääräinen ja lumipeitteen paksuus vaihteli nopeasti. Vesisateen ja tätä seuranneen yöpakkasen jälkeen rinne saattoi olla niin jäinen, ettei sinne tehnyt mieli mennä liukastelemaan. Viikko saatiin sujumaan mukavasti kun yhdisteltiin eri harrasteita sääennustetta seuraillen. Pakkaspäivinä mentiin rinteeseen ja plussapäivinä luontoretkelle.
Kivaa tekemistä löytyy myös Kuusamosta. Kuusamon Tropiikista löytyy kylpylä ja Angry Birds – puisto. Kuusamon avantouintiseura, Rukan Latu lämmittää rantasaunaa useamman kerran viikossa ja rantasaunasta pääsi käymään myös ”avannossa”. Vesi oli ihan tarpeeksi kylmää vaikkei järvi ollut vielä jäässä.
Helppoja retkeilyreittejä
Riisitunturin kansallispuisto
Ruska-aika Kuusamon alueella koetaan syyskuun puolivälissä. Meidän reissun aikana ruskasta ei ollut enää tietoakaan, mutta Kuusamon maisemat olivat silti upeat. Reissu sijoittui marraskuun alkuun eli ajankohtaan, jolloin alueella on vähän rauhallisempaa.
Korona – aikana tarpeettomia ihmiskontakteja oli syytä välttää eikä näitä ollut nyt tarjollakaan. Saimme kierrellä luontopolkuja ihan oman perheen kesken.
Riisitunturin kansallispuisto
Riisitunturin kansallispuisto löytyy 35 kilometrin päästä Rukan kylältä. Kuusamon suunnalta matkaa kertyy 65 kilometriä, mutta tie vähän parempi. Riisitunturin helpoin retkeilyreitti on nimeltään Riisin Rääpäsy ja kokonaismittaa sillä on 4,7 kilometriä. Tunturin huippu saavutetaan jo 1,7 kilometrin löntystelyn jälkeen. Reitti on hyvin merkitty ja helppokulkuinen. Riisitunturin autiotupa ja nuotiopaikka löytyvät reitin puolesta välistä.
Opasteita Riisitunturilla
Pieni karhunkierros, lyhyt versio (6km)
Pieni Karhunkierros on pituudeltaan 12 kilometriä ja Karhunkierros peräti peräti 80 kilometriä. Pienen Karhunkierroksen lyhennetty versio sisältää kuusi kävelykilometriä ja kulkee pysäköintialueelta Jyrävän autiotuvalle. Retken aikana ylitetään Niskakosken riippusilta ja nähdään muutama hieno paikka. Näitä ovat Myllykoski, Aallokkokoski ja Jyrävän vesiputous. Lapsiperheen tarpeisiin aivan riittävä retki.
Makkaranpaistoon soveltuvia taukopaikkoja löytyi sekä Myllykoskelta että Jyrävästä. Pysähdyttiin varmuuden vuoksi kummassakin. Myllykoskella juotiin kaakaota (1,5km) ja Jyrävässä paistettiin makkaraa. Jyrävästä löytyy nuotiopaikan lisäksi autiotupa, jossa pitemmällä vaelluksella (Karhunkierros 80km) voisi yöpyä.
Jyrävän nuotiopaikka ja autiotupa
Valtavaaran huiputus
Jos sattuisi olemaan reissussa ilman autoa, löytyy Rukalta erinomainen retkeilyreitti; Valtavaaran huiputus. Reitille pääsee hakeutumalla ski-bussilla tai maisemagondolihissillä Saaruaan.
Valtavaaran lähtöpiste löytyy metsänreunasta, vastapäätä Saaruan tuolihissiä ja reitin voi kävellä myötä- tai vastapäivään. Kävelyä (enimmäkseen portaiden nousua) tulee yhteensä 5,7 kilometriä. Reitti on helppokulkuinen eikä vaadi erityisen kovaa fyysistä kuntoa. Valtavaaran retkeilyreitillä on upeat maisemat ja muutaman minuutin kestoisia valokuvaustaukoja pitämällä rasitus on juuri sopiva.
Valtavaaran huippu sijaitsee 492 metrin korkeudessa ja sen maamerkkinä on Palovartijan maja. Majalta avautuu upeat näköalat kaikkiin ilmansuuntiin.
Kannattaako Israeliin mennä? Onko Israelissa turvallista? Voiko Israeliin mennä lasten kanssa?
Suomalainen Matkaopas on julkaissut Israel – nimisen taskukirjan, joka sisältää valtavasti tietoa omatoimisesta matkailusta Israelissa. Meidän reissusuunnitelmat laadittiin aika pitkälti tämän matkaoppaan perusteella. Israel on turvallinen maa ja varsin mielenkiintoinen kohde viikon mittaiselle reissulle. Meidän ipanat olivat reissun aikana 9 vuotta ja 11 vuotta.
Israeliin lentäminen
Israeliin lentää Helsinki-Vantaalta 5 tunnissa Norwegianin suoralla lennolla. Matkat meidän perheeltä Tel Aviv:in maksoivat yhteensä vain 500 euroa ja tämä oli yksi syistä miksi päätimme Israeliin matkustaa. Artikkelia kirjoittaessa katsoin lentojen hintoja uudelleen ja lennot näyttävät edelleen maksavan aikuiselta vain 149 euroa / suunta.
Tel Avivin nimellä myytävät lennot laskeutuvat Ben Gurionin kansainväliselle lentokentälle. Lentokentän etäisyys on noin 40 kilometriä Tel Avivista ja 70 kilometriä Jerusalemista. Maahan saapuessa jokainen matkustaja saa oleskeluluvan, joka on syytä pitää hyvässä tallessa. ”Erikoismaihin” matkustettaessa hyvä varotoimi on tehdä sähköinen matkustusilmoitus. Passit ja vakuutusasiakirjat kannattaa skannata sähköiseen muotoon ja lähettää ne itselleen sähköpostilla.
Junalla lentokentältä
Ben Gurionin lentokentältä pääsee Jerusalemiin kaikkein kätevimmin junalla. Junareissu kustantaa henkilöltä 17 NIS (sekeliä) eli se on noin 5 euroa. Meidän kone laskeutui Israeliin ärsyttävästi sapattina, mutta sapatti päättyy heti auringonlaskun jälkeen. Koneen laskeutuessa junaliikenne toimi jo ihan normaalisti. Junat ovat nykyaikaisia ja ne tuntuvat ihan yhtä turvallisilta kuin muuallakin. Lippu ostetaan automaatista ja säilytetään itsellä tallessa matkan ajan. Juna-asemat, junat ja niiden käyttäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä. Junalla matkustamista ei tarvitse pelätä millään muotoa.
Sapattina matkustaminen jännitti meitä etukäteen. Sekä saapuminen että lähteminen tapahtuisi sapattina. Pelkona oli, että jäädään matkalaukkujen kanssa lentokentälle tai juna-asemalle jumiin eikä mikään toimisi, koska on sapatti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vaikka sapattina julkinen liikenne onkin suljettu niin se käynnistyy heti kun aurinko laskee.
Jerusalem
Jerusalemin päärautatieasemalta matkustimme hotellille vanhaan kaupunkiin taksilla. Takseja löytyy heti Jerusalemin rautatieaseman pääsisäänkäynnin edustalta. Taksilla matkustelu oli junaan verrattuna kallista, mutta keskellä yötä ei tehnyt mieli lähteä etsimään säästöjä. Taksimies oli ystävällinen ja puhui sujuvaa englantia.
Majoituimme Jerusalemin vanhassa kaupungissa Jaffa – portilla New Imperial – nimisessä hotellissa. Hotelli oli siisti ja sijaitsi kaiken keskellä. Meidän huoneessa oli yhteensä 4 sänkyä ja ne oli sijoitettu kahteen kerrokseen. Parisänky oli alakerrassa ja kaksi erillistä 90cm leveää sänkyä parvella. Kylpyhuone oli myös asiallinen ja siisti. Hotellissa oli pieni parveke, josta oli näkymä Daavidin tornin suuntaan. Iltaisin Daavidin torniin heijastettiin kovan musiikin saattelemana valoesitys. Se oli muutamana päivänä ihan hienoa, mutta alkoi lopulta käydä hermoille. Äänieristys kadun suuntaan oli heikko.
Aamupala oli hyvää tasoa. Aamupalaksi tarjottiin leipää, leikkeleitä, hummusta, erilaisia salaatteja, jugurttia, mehua ja kahvia. Couscous – salaatin syöminen aamupalaksi ei ollut itselle tuttua, mutta siihen tottui nopeasti. Kahvi oli samanlaista kuin Välimeren maissa on tapana juoda. Aamupalalla tarjoiltava mausteinen kananmunaruoka ”shakshuka” oli tosi hyvää.
Mamilla avenue
Hotellin edustalla oli kävelykatu, joka kantoi nimeä ”Mamilla avenue”. Mamilla tarkoittaa latinan kielessä nänniä ja siitäpä saikin väännettyä hauskan lomavitsin. Mamilla avenuella, eli nännipihalla oli monenlaisia kahviloita, boutique – vaatekauppoja ja karkkikauppa Mamilla Sweet. Nännipihan läpi pystyi kävelemään Länsi-Jerusalemin keskustan suuntaan. Alue oli turvallinen ja siisti. Iltaisin siellä järjestettiin erilaisia musiikkiesityksiä ja ihmiset kerääntyivät sinne viettämään iltaa.
Länsimuuri
Jos majoittuu vanhaan kaupunkiin, löytyy kaikki nähtävyydet lyhyen kävelymatkan päästä. Yksi nähtävyyksistä oli Juutalaisten pyhä paikka, Länsimuuri (Western Wall). Länsimuurille mennään tarkkojen turvatarkastusten kautta ja kaikki alueelle vietävät käsilaukut ja reput läpivalaistaan. Ihmiset kulkevat jonossa metallinpaljastimen läpi ja jos metallinpaljastin piippaa, tehdään tarkempi turvatarkastus. Turvatarkastusten jälkeen kävellään isolle aukiolle ja sen päässä on varsinainen länsimuuri. Juutalaiset pääsevät etenemään muurille saakka. Muut voivat seurata toimitusta aidan takaa. Länsimuuri on näkemisen arvoinen paikka. Sisäänpääsy on ilmainen.
Pyhän haudan kirkko
Pyhän haudan kirkon löytää etenemällä sokkeloisilla basaarikujilla Church of Holy Sepulchre – opasteiden mukaisesti. Pyhän haudan kirkko on paikka jossa on monenlaista uskonnollista nähtävyyttä. Vierailusta saa enemmän irti jos vaivautuu lukemaan matkaopasta ennen kun menee sisälle. Paikka on täynnä turisteja ja ruuhka-aikoina siellä kuljetaan jonoissa. Golgata ja Jeesuksen hautakammion uskotaan sijaitsevan kirkon sisällä. Lisäksi Pyhän haudan kirkosta löytyy joku erikoinen Jeesuksen voitelukivi jolle Jeesus on laskettu voideltavaksi ristiinnaulaamisen jälkeen.
Voitelukivi
Jeesuksen hautakammio
Jeesuksen hauta (The Garden Tomb)
Jotkut kristinuskon tyylisuunnat uskovat että Jeesus on haudattu Pyhän haudan kirkkoon ja toiset taas uskovat, että Jeesus on haudattu Puutarhahautaan. Puutarha hauta löytyy helpoiten kun etsii vanhasta kaupungista Damascus-portin ja lähtee sen jälkeen seuraamaan Garden Tomb – opasteita. Garden Tomb sijaitsee sivukujalla, lähellä pientä bussiterminaalia. Itä-Jerusalem on arabien aluetta ja vastaantulijoilta on turha kysellä ”missä on Jeesuksen hauta?”. Tätä yritettiin ja saatiin varsin hölmistyneitä ilmeitä osaksemme. Eräs juutalainen vastaantulija suostui vastaamaan kysymykseen. Arabeja ainoastaan ärsytti Jeesus – kysymykset.
Jerusalemissa on kohtuullisesti WIFI – hotspotteja ja suurimman osan ajasta navigaattori toimii ja opastaa. Kävelykilometrejä Damascus Gatelta Puutarhahaudalle kertyy korkeintaan kolme. Ei kannata ottaa taksia.
Puutarhahaudalla on harras tunnelma. Ensin vierailija kävelee hiljaisen puutarhan läpi paikalle, jossa muinaisina aikoina on rangaistu väkeä kivittämällä kuoliaaksi tai ristiinnaulitsemalla. Matka jatkuu luolalle, jossa uskotaan Jeesuksen haudan olleen. Selfiet on tiukasti kielletty, mutta nykyturisteille tämä on vaikea ohje noudattaa. Jeesuksen hautaan kuljetaan jonossa siten että sisälle pääsee 3-4 ihmistä kerrallaan. Haudan sisällä ei saa valokuvata eikä haudasta poistuessa saa ottaa selfietä. Näitä ohjeita ei kukaan kuitenkaan noudata, joten minäkin päätin niitä rikkoa.
Kivityspaikka
Jeesuksen hauta oli ihan mielenkiintoinen paikka ja ala-asteikäiset lapset kokivat vierailun kiinnostavana. Koulun uskonnon tunnilla luetut asiat muistuivat kummallakin hyvin mieleen ja osasivat pitää meille aikuisille luentoa mitä missäkin paikassa on tapahtunut.
Ben Yehuda
Ben Yehuda on kävelykatu Länsi-Jerusalemissa. Ben Yehudalle mennään katsemaan ihmisiä, syömään tai istumaan kahvilassa. Kävelykadulla on turvallista ja varsin länsimainen tunnelma. Kahden vuoden mittaista pakollista varusmiespalvelusta suorittavat miehet ja naiset ovat tuttu näky Jerusalemin katukuvassa. Sotilaat kantavat M16 – rynnäkkökivääriä mukana ja tuovat aseistettuina turvallista vaikutelmaa myös turisteille. Näillä sotilailla on lippaissaan ihan oikeita patruunoita.
Light rail
Jostain syystä Itä-Jerusalemin ja Länsi-Jerusalemin välillä kulkevaa raitiovaunua kehoitetaan välttämään. Kyseessä on varsin nykyaikainen ja hyvä raitiovaunu joka sahaa Jaffa – katua edes takaisin. Ilmeisesti Israelilaiset eivät tykkää siitä, että Itä-Jerusalemista (arabialue) pääsee helposti matkustamaan Länsi-Jerusalemiin? Ihmiset kuitenkin käyttävät raitiovaunua aktiivisesti eikä meidän reissun aikana kukaan tehnyt attentaattia tuohon paikallisväestön dissaamaan junaan. Kyytiin vaan niin ei tarvitse kävellä.
Mahane Yehuda Market
Jaffa Streetin päässä sijaitsee tosi hieno kortteli, joka on kokonaan pyhitetty markkina-alueeksi. Mahane Yehuna Marketissa myydään hedelmiä, mausteita, lihaa, kalaa ja vaatteita. Israelissa ravintolaruoka on todella kallista, mutta jos majoittuisi huoneistohotelliin, kannattaisi käydä markkina-alueelta ostamassa edullisesti ruokatarvikkeet ja tehdä ruokaa itse. Hedelmät on herkullisen näköisiä ja lihatuotteetkin varsin laadukkaita. Ihmisiä ja meteliä on paljon, kuten markkina-alueella kuuluu ollakin. Täällä kannattaa varoa taskuvarkaita tosin meille ei tullut vaikutelmaa sellaisestakaan vaarasta.
Asiakaspalvelukokemuksia Jerusalemista
Meille jäi sellainen fiilis, että rahaa käsitteleviin (länsimaisiin) naisiin suhtaudutaan epäkohteliaasti. Kaupassa myyjä saattoi lyödä naiselle annettavat vaihtorahat äänitehosteiden kanssa tiskiin ja miehelle vastaavasti tarjota ystävällisesti vaihtorahat käteen. Naisen esittämiin kysymyksiin ei haluttu vastata ja muutenkin ”mulkoiltiin” loukkaantuneen oloisina. Miehet kiilasivat jonossa ohi, mutta tähän on Suomen itärajalla totuttu jo Prismassa asioidessa. Käyttäytyminen oli välillä melko tylyä. Voi toki olla että nämä olivat yksittäisiä kauppiaita, joilla huono päivä. Ei pilannut lomatunnelmaa mutta pistettiin tämä merkille.
Arabialueilla on tärkeää kiinnittää huomiota pukeutumiseen. Burkhaa ei tarvitse käyttää, mutta olkapäät ja polvet on hyvä pitää piilossa. Lapsiin suhtaudutaan ystävällisesti, mutta myös lapsien pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Paikallista kulttuuria kunnioittavaan pukeutumiseen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti uskonnollisilla paikoilla.
Kuollutmeri
Kuolleelle merelle pääsee parhaiten bussilla. Bussit lähtevät Jerusalemin päärautatieaseman vastapäätä. Bussiasemalla on paljon laitureita ja niille pääsee rakennuksen sisältä. Kuolleelle merelle pääsee Eilatiin menevillä vihreillä Egged – busseilla. Bussimatka Jerusalemista Ein Bokekiin kestää pari tuntia. Busseilla matkustamista on turha pelätä, sillä turvatoimet ja yleinen turvallisuuskulttuuri on niin korkeatasoista, että räjähtäviä busseja ei taida enää olla liikenteessä.
Bussi kulkee länsirannan kautta Kuolleelle merelle. Matkalla näkee aavikkoa ja Palestiinalaisalueiden hökkelimajoitusta. Kun matkalla pitää silmät auki, näkee vuorilla beduiineja lampaidensa kanssa, kameleita ja muuta mielenkiintoista. Länsirannan ympärille rakennetun turvamuurin pääsee myös näkemään tällä bussimatkalla. Kuolleelle merelle mennessä on tärkeä pitää kopio passista ja lentokentältä saatu oleskelulupa mukana. Check-pointeilla armeijan tarkastukset saattavat kohdistua myös julkisen liikenteen linja-autoihin. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja bussimatkustaminen on mukava kokemus.
Oleskelulupa on tärkeä pitää mukana Länsirannalle mentäessä.
Kuollutmeri on yksittäistä rantaa laajempi käsite. Kuolleella merellä saatetaan yhtä hyvin tarkoittaa Ein Gediä kuin Ein Bokekia. Merivesi kelluttaa uimaria molemmissa paikoissa mutta Ein Bokek on hulppeampi. Lähellä Jerusalemia on lisäksi Kalya niminen paikka, josta pääsee kellumaan suolaveteen. Tuntemattomilla rannoilla tulee kuitenkin olla erittäin varovainen, sillä hiekan alla saattaa olla syviä onkaloita joihin varomaton turisti voi päätyä. Kuollut meri sijaitsee keskellä aavikkoa, joten apua ei ole ihan heti saatavilla jos ongelmia tulee. Kuolleessa meressä on huikean korkea suolapitoisuus ja tästä syystä silmähuuhteluun on syytä päästä samantien jos suolavettä päätyisi silmiin. Tästäkin syystä tienvarsipaikkoja on syytä välttää ja suosia virallisia uimarantoja.
Ein Bokek
Me jäätiin pois Ein Bokekin pysäkillä. Lämmintä Ein Bokekissa oli 42 astetta ja aurinko paahtava. Bussi jätti Hod hotellin pysäkille ja tästä jatkettiin jalkaisin eteenpäin. Noin kilometrin päässä bussipysäkiltä oli ilmastoitu ostoskeskus, jonne mentiin vilvoittelemaan. Ostoskeskuksen läpi kävelemällä päästiin Ein Bokekin yleiselle uimarannalle.
Rannalla oli aurinkotuoleja ja suihku. Uimavaatteet pääsi vaihtamaan rannalle rakennetussa pukukopissa. Rannalta löytyi myös varsin asialliset ja puhtaat wc – tilat. Pääsymaksuja ei pyydetty ja rantatuoleja sai myös käyttää veloituksetta. Vesi oli yllättävän lämmintä, reilusti 30 asteen yläpuolella.
Kuolleessa meressä oli ohjeena kellua vain 20 minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen oli syytä käydä suihkussa. Rannalla oli iso kello, josta pystyi seuraamaan ajan kulumista. Pitkä oleskelu suolavedessä olisi kai voinut olla iholle haitallista.
Kuolleessa meressä kelluminen oli mukava kokemus ja käytiin kellumassa näitä enintään 20 minuutin kestoisia kelluntoja useampia kertoja.
Kuolleella merellä oli muutamia putiikkeja, joissa myytiin Deadsea Minerals – ihonhoitotuotteita. Yksi näistä merkeistä oli Ahava. Kuolleen meren mutaa myytiin myös.
Busseja takaisin Jerusalemiin meni reilun tunnin välein. Kun käveltiin Hod Hotellin bussipysäkille odottelemaan vihreää Egged – bussia, paikalle ilmestyi Sherut – kimppataksi. Kimppataksin kuljettaja komensi siirtymään pikkubussiin, jos mielii päästä Jerusalemiin. Sherut – taksit kuljevat virallisten bussien edellä ja pöllivät näiltä asiakkaita. Hinta oli neuvoteltavissa ja päätettiin mennä takaisin Jerusalemiin sherutilla. Sherut – taksissa oli mukava mummo, joka syötti kaikille matkustajille pullaa.
Tel Aviv
Lomaviikon viimeiset päivät vietettiin Tel Avivissa.
Tel Aviv on rantalomakohde Välimeren rannalla. Rannat olivat uskomattoman puhtaita ja vesi oli kirkasta. Majoittiin vähän edullisemmassa hotellissa, mutta sen sijainti oli erinomainen. Tarkoitus oli olla viimeiset 3 päivää rannalla ja Banana Beach – nimiselle rannalle oli meidän hotellilta vain 200 metriä.
Tel Avivissa rantaviivaa on kymmeniä kilometrejä. Osa rannoista on laitettu uimakieltoon, sillä uinninvalvojien YT-neuvotteluissa suurin osa sai kenkää. Ongelma ratkaistiin siten, että valvomattomilla rannoilla on uinti kielletty – kyltit ja kovaääniset kuuluttavat ”älä mene uimaan” – tiedotteita puolen tunnin välein.
Uiminen on täysin turvallista, rannat on puhtaita ja hoidettuja. Kukaan ei noudata rantojen kieltomerkkejä sen enempää kuin heprean ja englannin kielellä annettuja kuulutuksiakaan.
Banana Beachilla ei ollut meidän lisäksi kovinkaan paljon muita turisteja. Israelilaiset nuoret tulivat töiden jälkeen rannalle pelaamaan pallopelejä ja ottamaan aurinkoa. Tavattiin rannalla yksi suomea puhuva ihminen, joka oli menossa Haifaan sukulaisensa häihin.
Tel Avivissa pukeutuminen oli vapaata ja kaupungissa oli täysin hyväksyttyä pyöriä myös uimavaatteisillaan tai ilman paitaa. Samaa sukupuolta oleviin pareihin suhtauduttiin myös hyväksyvästi.
Meidän hotelli rantakadun välittömässä läheisyydessä
Turvallisuus Israelissa
Jerusalem ja Tel Aviv ovat molemmat turvallisia lomapaikkoja. Normaali valppaus riittää. Gazan kaistalta ammutaan edelleen yksittäisiä raketteja Israelin puolelle, mutta rakettien kantomatkat on tarkkaan tiedossa. Eri tarvikkeiden (esim. kuivabetoni) viemistä Gazan puolelle säännöstellään ja valvotaan tarkasti Israelin toimesta. Israelissa matkustava turisti voi ladata halutessaan puhelimeen Red Alert – sovelluksen, joka hälyttää kun raketti on ilmassa. Näitä hälytyksiä tulee silloin tällöin, mutta kartassa ne paikantuvat kauas turistien suosimista alueista. Israel on jaettu eri turvallisuusvyöhykkeisiin. Turistit eivät pääse vaarallisille alueille ollenkaan.
Israelilla on käytössään Iron Dome – nimeä kantava ilmapuolustusjärjestelmä, joka lähettää vastaraketin ja räjäyttää Gazan kaistalta ammutun raketin jo sen ollessa ilmassa.
