Oman pihan kuulumiset, syyskuu 2020

Asuntomessu-artikkeleiden jälkeen on syytä palata havannoimaan mitä omalle pihaprojektille kuuluu ja missä ollaan menossa.

Kesä on painettu hommia ja jotain näkyvää tulostakin on saatu aikaiseksi. Television puutarhaohjelmiin verraten projekti etenee kuitenkin niin hitaasti, että ajottain ahdistaa. Jospa olisikin mahdollisuus palkata kymmenen ammattilaisen tiimi tekemään piha valmiiksi sillä aikaa kun isäntäväki on lomareissulla.

18.8.2020

Terassin istutusallas

Terassin vierellä kulkeva istutusallas on viimein saatu valmiiksi. Istutusallas on rakennettu yhdistellen tukimuurielementtejä ja muurikiveä. Istutusaltaan yksi tärkeä tehtävä on hallita pihan korkeuseroja ja rajata nurmialueet terassista.

Istutusaltaan puuttuva takaseinä oli pitkään ongelma. Jälkeenpäin mietittynä helpoin ratkaisu olisi ollut rakentaa istutusallas molemmin puolin L-tukimuurielementeillä. Kustannussyistä jätin takaseinän pois ja ajattelin, että se rakennetaan myöhemmässä vaiheessa, kevyesti ja edullisesti.

Vaihtoehdot oli kasata se valuharkoista tai valaa kokonaisuudessaan betonista. Takaseinällä tulisi olla korkeutta metrin verran ja pituutta kahdeksan metriä. 20 senttimetrin paksuinen väliseinä edellyttäisi valmista betonimassaa peräti 1,6 kuutiota eli kaksi suursäkkiä. Jos anturan tulisi olla noin puolet muurin korkeudesta, se tarkoittaisi peräti puolen metrin leveyttä. Betoniseinä ja sen antura tulisi raudoittaa harjateräksellä ja betonianturan alle tarvitaan tiivistetty ja routimaton maaperä.

Valuharkkojen slammaus eli rappaaminen ei myöskään houkutellut enää lisähommana. Hommaa oli muutenkin ja lähdin etsimään mahdollisimman helppoa ratkaisua.

Antikko muurikivi

Ongelma ratkesi Ruduksen Antikko muurikivellä. Yksittäinen kivi on 33 senttimetriä pitkä, 16,5 senttimetriä korkea ja 16,5 senttimetriä leveä. Kivi painaa 20 kiloa kappale eli ihan kevyestä palasta ei ole kyse. Raskaampi ”heavy duty” ulkonäkö sopi hyvin meidän pihan ilmeeseen. Kahdeksan metrin matkan pystyi ratkaisemaan yhteensä 24 kivellä jos takaseinän kumpaankin nurkkaan jättää ihan pienen ilmaraon.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5751.jpg

Hetken ajan kävi mielessä kasata muurikivet suoraan multatäytön päälle, mutta onneksi järki voitti. Pohdiskelun jälkeen päädyttiin tekemään muurille kunnolliset perustukset. Kavinkoneella ja lapiolla kaivettiin noin 40 senttimetriä syvä oja. Alimpaan kerrokseen laitettiin routaeristeeksi 50mm Finnfoam ja sen päälle tiivistettiin 0-32 / 0-16 (aavistuksen sekoittunutta) kalliomursketta. Maanrakennuskankaalla pyrittiin estämään eri maalajien sekoittuminen keskenään vuosien saatossa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0264.jpg

Antikko-muurikiveä voi alkaa latomaan suoraan tiivistetyn kalliomurskepatjan päälle, mutta etupihalta löytyi iso kasa hylättyjä 30×30 betonilaattoja. Näistä päätettiin askarrella muurille pika-antura. Betonilaatat sai naputeltua kumivasaran ja vatupassin avulla vaateriin, kun niiden alle laittoi ripauksen 0-8 kivituhkaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0255.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5798.jpg

Antikko – muuri rakennetaan latomalla linjalankaa apuna käyttäen kivet vierekkäin ja muurikivet lukitaan toisiinsa pakkasenkestävällä kiviliimalla.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5799.jpg

Kiviliima oli mahdottoman helppo käsitellä. Liiman pursottamisen jälkeen ehtii hyvin asetella kiven vielä lopullisesti paikalleen. Vaahto leviää hyvin alustaansa ja tarttuu napakasti kiinni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5801.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5805.jpg

Antikko – muurikiviä myydään myös puolikkaina ja meidän tapauksessa näitä käytettiin nurkkapaloina.

Lopputuloksena 8 metriä pitkä pikkumuuri. Heittoa kahdeksan metrin matkalla 1 senttimetri eli 1 millimetri per metri.

Mona – altakastelujärjestelmä

Istutusaltaassa on multasyvyyttä metrin verran ja se kätkee sisälleen peräti kahdeksan kuutiota istutusmultaa. Multaa on niin paljon, että siihen voi istuttaa kukkien ja pensaiden lisäksi myös pieniä puita. Poikkeuksellisen syvämultaisen istutusaltaan kastelu tuo mukanaan omat haasteensa, jotka ratkaisiin asentamalla altaaseen altakastelujärjestelmä.

Kirjoittelen Mona – altakastelusysteemin asentamisesta oman artikkelin myöhemmin. Asentamisessa oli tiettyjä haasteita.

Ylemmässä kuvassa näkyy istutusaltaan rakenteita. L-tukimuurin seinämässä on patolevy, joka jättää pienen ilmaraon betoniseinän ja multatäytön väliin. Tämän pitäisi vähentää kalkkihärmeen muodostumista betonin pintaan. Patolevyn ja multatäytön välissä on 100mm Finnfoam – eriste, jonka tarkoituksena on vähentää routimisen ja maapaineen vaikutusta muuriin.

Eristelevyt istutusaltaissa saattavat hidastaa mullan sulamista talven jälkeen, joten seuraavana keväänä selviää onko tuo hyvä vai huono juttu. Jälkeenpäin on helpompi ottaa pois kuin asentaa.

Asuntomessut Tuusulassa – Viljelyspalstat ja kasvimaat

Päästiin eilen vaimon kanssa tutustumaan Tuusulan asuntomessuille vähän ennakkoon pressipäivänä. Seuraavaksi luvassa siis muutaman artikkelin sarja asuntomessuaiheesta. Tuusulan asuntomessualue on muutettu asuinalueeksi vanhasta kasarmialueesta. Tarkoitus on ollut tehdä alueesta ”kylämäinen”, yhteisöllinen alue, joka kuitenkin sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingistä.

Hyönteishotelli

Tuusulan asuntomessualueen välittömässä läheisyydessä oli asukkaiden virkistäytymiskäyttöön tarkoitettu viheralue. Virkistysalue toivotti vieraat tervetulleeksi valtavan kokoisella hyönteishotellilla. Hyönteishotellilla oli korkeutta ja leveyttä yli kaksi metriä.

Hyönteishotelli on ötököille ja hyönteisille rakennettu ”keinopesä”, joka tarjoaa niille paikan yöpyä, pesiä ja talvehtia. Puutarhahommissa hyönteishotellia hyödynnetään pölyttäjähyönteisten houkuttelemiseksi esim. marjapensaisiin.

Hyönteishotelli rakennetaan raakapuusta ja sisustuksen voi tehdä mielensä mukaisesti eri luonnonmateriaaleista (olkia, ruohoa, lehtiä, sammalta, käpyjä).

Asuntomessujen yksi teemoista on yhteisöllisyys, ja se korostuu asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetuilla istutusalueilla, istutuslaatikoilla ja vuokrattavissa olevilla viljelypalstoilla. Alueella on myös pieni, viihtyisä lampi, jossa myös yhteiskäyttöön tarkoitettu nuotiopaikka ja kutsuvia istuskelupaikkoja. Alueella laiduntaa kesä-aikaan myös muutamia lampaita.

Yrttitarha

Virkistysalueen yrttitarhaan oli istutettu monenlaista hyötykasvia. Löytyi piparjuurta, sipulia, rakuunaa, minttu, piparminttua ja raparperia, noin esimerkiksi. Alueen yrtit ovat vapaasti asukkaiden hyödynnettävissä.

Hedelmäpuita kuten omenapuita, kirsikkapuita ja luumua oli istutettu sinne tänne, samoin kuin marjapensaita. Alue oli todella viihtyisä, ja tuo varmasti odotusten mukaista yhteisöllisyyttä yhteisen harrastuksen muodossa alueen viherpeukaloille.

Istutuslaatikot

Istutuslaatikoita löytyi useassa eri kokoluokassa. Nämä ”lavakauluslaatikot” oli rakennettu 200x200mm puupölkyistä, jotka ladottu päällekkäin ja kiinnitetty toisiinsa puutappien avulla. Matalin lavakaulus oli 40cm korkea ja korkein 120cm korkea. Mittanauha ei tullut reissuun mukaan, mutta askelmitalla mitattuna näillä oli pituutta 5 metriä ja leveyttä 2 metriä.

Ylemmässä kuvassa 2 x 5 metriä pitkä mansikkamaa. Ihan kätevästi mahtui kolme riviä mansikkaa tähän altaaseen.

Sadevesien imeytyskenttä (”sadepuutarha”)

Mielenkiintoinen idea oli hallita sadevesiä ohjaamalla ne katoilta ja kiveyksiltä painanteiden avulla uusiokäyttöön. Rakennusten välillä oli sadepuutarha, jonne oli istutettu kosteassa maassa viihtyviä kasveja. Sadepuutarha hidastaa veden imeytymistä ja lisää haihtumista.

Sadepuutarhaan oli rakennettu oleskelualueita ja kosteikkoon, istutusten ympärille oli laitettu kaakaokuorikatetta. Kaakaokuorikate oli meille uusi tuttavuus ja hauskaa oli se että kuorikate tuoksuu (yllättäen) kaakaolle.

Seuraavassa artikkelissa pureudutaan itse asiaan eli rakennuksiin ja niiden sisältöön.

Sadeveden talteenotto

Vesijohtoveden ”kovuus” riippuu vedessä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrästä. Runsaskalkkisen veden havaitsee siitä, että juomalasin tai kattilan reunoille jää valkoista töhnää.

Suomalainen vesijohtovesi sopii kasteluvedeksi lähes kaikkialla eikä veden ”kovuuden” pitäisi ole ongelma. Jos vesijohtovesi on kovin kalkkista, voi sitä ensin seisottaa. Veden seisottamisen aikana vesi lämpenee ja happeutuu. Vesijohtovedellä kastelun ongelmat liittyvät enimmäkseen kustannuksiin. Jokaisesta nurmikolle suihkutetusta vesikuutiosta maksat sekä vesimaksun, että jätevesimaksun, päätyi vesi jätevesiviemäriin tai ei.

Edullisin kasteluvesi nurmikolle ja istutuksille on sadevesi. Kun kasteluun tarvitaan huomattavan paljon vettä, on sadevesien talteenotto järkevä ajatus.

Sadevedenkerääjä (”vesirosvo”)

Sadevesien talteenotto onnistuu parhaiten asentamalla sadevesijärjestelmän syöksytorveen ”vesirosvo”. Vesirosvo on luukku, jonka aukaisemalla sadevesi päätyy hulevesiviemärin sijaan keräysastiaan.

Puolikovalla sateella sadevedenkerääjä nappaa talteen vettä noin 60 litraa tunnissa. Talteen jäävää sadeveden kokonaismäärää voi lisätä asentamalla sadevedenkerääjät useampaan syöksytorveen. Neljällä sadevedenkerääjällä saadaan talteen jo peräti 240 litraa tunnissa.

Keräysastia

Markkinoilla on erilaisia keräysastioita, joista yleisin on 210 litrainen sadevesitynnyri. Sadevesiastiat eivät ole täysin ongelmattomia ja huomioonotettavia seikkoja ovat mm. hyttysten muniminen ja ylivuotovesi. Hyttysten pääsyn sadevesiastialle voi estää verkolla, mutta ylivuotoveden kanssa voi tulla isompiakin ongelmia.

Rankkasateen aikana 210 litran astia saattaa täyttyä jopa 10 minuutissa ja loput sadevedet päätyä talon perustuksiin. Käyttäessä pienempää keräysastiaa on siihen hyvä askarrella ylivuotosysteemi, joka ohjaa keräysastian täyttyessä ylivuotovedet purkulinjaan.

Kosteusvahinkojen ehkäisemiseksi sadevesiastioiden täyttymistä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sulkea vesirosvo.

IBC – kontti

IBC – kontti on nestemäisten aineiden säilytykseen ja kuljetukseen tarkoitettu 1000 litran säiliö. Kontin ulkomitat ovat 1200mm x 1165mm x 1000mm eli ihan pienikokoisesta kapistuksesta ei ole kysymys. Säiliön materiaali on sään- ja iskunkestävää UV-suojattua polyeteenimuovia. Ympärillä on galvanoidusta teräsputkesta valmistettu suojahäkki.

IBC – kontteja käytetään teollisuudessa muun muassa erilaisten kemikaalien kuljettelussa paikasta toiseen ja niissä on lupa kuljettaa myös vaarallisia aineita tai polttonesteitä.

Käytetyt kontit kerääntyvät teollisuudessa ongelmajätteiksi, joten niitä on paljon tarjolla yksityishenkilöiden käyttöön. Käytetty IBC – kontti kustantaa 50 – 80 euroa kun uuden hinta on saattaa olla jopa 500 euroa kappale.

IBC – kontin puhdistaminen sadevesikäyttöön

Jos IBC – kontissa ei ole säilytetty ympäristölle vaarallisia aineita, voi sen puhdistaa melko pienellä vaivalla sadeveden säilytykseen sopivaksi. Tarvitset putsausoperaatioon vettä, mäntysuopaa, painepesurin ja vähintään 1,5 metrisellä varrella varustetun siivousmopin. Kumihanskoista ei myöskään ole haittaa sillä kontin ”katon” joutuu puhdistamaan käsin.

Kontin sisäseiniin pääsee parhaiten käsiksi kääntämällä säiliö kyljelleen. Veden ja mäntysuopaliuoksen kanssa harjataan kaikki seinämät puhtaaksi ja lopuksi huuhdellaan painepesurilla.

Pesuvesi poistuu kontista avaamalla kontin alanurkasta löytyvä sulkuhana. Kontti on hyvä huuhdella muutamaan kertaan.

IBC – kontti on melko ruma mutta siihen mahtuu vettä ihan mukavasti. Kontti painaa tyhjänä vain 56 kiloa, joten sen siirtäminen paikasta toiseen on melko vaivatonta. Kun tarve sadeveden keräämiselle päättyy, voi kontin piilottaa vaikka autotalliin.

Sadeveden uusiokäyttö

Veden lyhytaikaisesta seisottamisesta ei ole haittaa. Seisottamisen aikana vesi lämpenee, happeutuu ja pintavedessä mahdollisesti olevat roskat laskeutuvat astian pohjalle. Pitkäaikainen veden seisottaminen saattaa aiheuttaa levämuodostusta.

Sadeveden saa palautettua säiliöstä nurmikon tai istutusten kasteluun esimerkiksi uppopumpun avulla. Painevesiautomaatin tai puutarhapumpun avulla veden voi ohjata myös sadettimille.

Sadeveden ja vesijohtoveden käyttöä yhdistelemällä saa vaikutettua kastelukustannuksiin. Sadepäivinä kerätään ja kuivina päivinä käytetään. Maksulliseen vesijohtoveteen turvaudutaan silloin kun muuta vaihtoehtoa ei ole käytettävissä.

Nurmikon ja istutusten kastelu

Yksi tärkeä kasteluveden määrää säätelevä tekijä on juuristoalueen syvyys. Jos istutuksen juuret ovat 20 senttimetrin syvyydessä, tulee kasvualusta kastella 20 senttimetrin syvyyteen saakka. Kastelusyvyys määräytyy kasvilajin mukaan ja esimerkiksi pensaat vaativat kastelua jopa 60 senttimetrin syvyydelle.

Yhden senttimetrin syvyisen alueen kastelemiseen neliömetrin alalta kuluu yksi litra vettä. Vastaavasti kymmenen senttimetrin syvyisen maakerroksen kasteluun samalta pinta-alalta (1m2) kuluu kymmenen litraa vettä.

Kastelumäärän laskemisessä tulee ottaa huomioon ns. haihtumishäviö. Haihtumishäviö tarkoittaa kasteluveden haihtumista auringon vaikutuksesta. Haihtumishäviö huomioidaan kastelutarpeen määrittämisessä kertomalla pinta-alaa ja kasteltavan kasvualustan paksuutta vastaava kasteluveden määrä 1,2:lla.

Vesi kulkee maanpinnasta alaspäin siten, että se ensin täyttää maan huokoset kyllästyspisteeseen asti ja vasta tämän jälkeen etenee syvempiin maakerroksiin. Kastelualusta pystyy imemään vettä ainoastaan 8 cm paksuisen kerroksen tunnissa, joten kuivaa kasvualustaa kastellessa vesimäärä tulisikin antaa useammassa erässä. Kasteluerien välissä on hyvä pitää taukoja, joiden aikana kasteluveden annetaan vajota alaspäin kasvualustassa.

Vesilammikkojen muodostuminen kertoo liian suuresta kastelunopeudesta.

Kustannusnäkökulma

Meidän pihalle tulee nyt alkuvaiheessa nurmikkoa 300 neliötä ja siirtovarvikkoa eli kunttaa 100 neliötä. Siirtovarvikon paksuus on 10 senttimetriä ja nurmikkoakin tulisi kastella siten, että sen alla oleva maa kastuu noin 10 senttimetrin syvyyteen saakka.

Laskutoimitus:

Tommin ja Pipsan pihalla on yhteensä 400 neliömetriä kasteltavaa pinta-alaa. Tommin on määrä kastella se vähintään 10 senttimetrin syvyyteen saakka. Yhden neliömetrin alueen kasteleminen 10 senttimetrin syvyyteen edellyttää 10 litraa vettä.

Haihtumishäviö on 1,2.

Kuinka monta litraa vettä Tommi ja Pipsa tarvitsevat kastellakseen 400 neliömetrin pinta-alan?

Meidän leveysasteilla vesikuution hinta on 2,01 euroa ja jätevesimaksu 2,94 euroa per vesikuutio. Yksi vesikuutio (1000 litraa) maksaa siis 4,95 euroa.

Jos yksi kastelukerta todellakin edellyttää vettä 4,8 kuutiota, tulee yksittäiselle kastelukerralle hintaa peräti 23,76 euroa. Jos nurmikon kastelee vaikkapa kahdesti viikossa, tulee kastelusta lisäkustannuksia viikkotasolla +47,52 euroa ja kuukausitasolla peräti +190,08 euroa.

Todellisuudessa suositus on, että ensimmäisellä viikolla kastelu suoritetaan päivittäin, toisella viikolla 3-4 kertaa, kolmannella viikolla 2-3 kertaa ja neljännellä viikolla 1-2 kertaa. Hellejaksoina kastelukertoja ja vesimäärää tulee lisätä.

Esimerkkilaskelmassa 400m2 kokoisen alueen kastelu suoritetaan pelkällä vesijohtovedellä neljän viikon ajan. Laskelmassa käytetyn vesikuution hinta (a. 4,95 €) sisältää vesimaksun, jätevesimaksun ja arvolisäveron.

Kastelumenetelmät

Letkukastelussa kasvit kastellaan yksittäin. Letkukastelu on hidasta ja ongelmana on, että paineella annettu vesi ei ehdi imeytyä maaperään. Kasvualustan pinnalle syntyy lammikko ja vesi valuu pintavaluntana pois kasvualustalta.

Sadetuksessa kasteluvesi suihkutetaan kasvuston päälle pyörivien tai keinuvien sadettimien avulla. Sadetuksen ongelma on se, että osa kasteluvedestä haihtuu maan ja kasvien pinnoilta.

Tihkukastelussa vesi ohjataan kasvualustan pinnalle putkia myöten. Tihkuputkissa on pieniä reikiä, joista vesi valuu suoraan kasvin tyvelle.

Altakastelussa kasteluvesi annostellaan kasvualustan sisään asennettuihin säiliöihin. Altakastelua käyttämällä kasteluvesi nousee istutusten juurille kapillaarisesti ylöspäin.

Kustannustehokasta kastelua?

Parasta aikaa nurmikon kylvämiselle on kevät, alkukesä ja syksy elokuun puolesta välistä lähtien. Keskikesällä kuivat olosuhteet hidastavat nurmikon itämistä ja kasteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kustannustehokkain ajankohta nurmikon kylvämiselle on syksy, jolloin hommaa helpottavat sadepäivät. Luontoäiti hoitaa nurmikon kastelun, ihmisen varmistaessa vedensaannin kuivina jaksoina.

Jos pihalla ei ole omaa porakaivoa tai järveä, on vesijohtovedellä kasteluun turvauduttava suuressa tai pienessä mittakaavassa. Vesijohtovedellä kastelu maksaa, mutta kustannusvaikutuksia voi yrittää hallita fiksuilla ratkaisuilla.

Ihan ensimmäiseksi on järkevää optimoida kastelun ajankohta. Kuuman keskipäivän auringon aikana, kun aurinko on korkeimmillaan haihtuu kasteluvesi nopeasti taivaan tuuliin. Haihtuminen maan pinnasta on kaikkein vähäisintä aikaisin aamulla ja myöhään illalla, joten kastelu kannattaa suorittaa silloin.

Käyttöön valitusta kastelumenetelmästä ja veden lähteestä riippumatta, nurmikkoa on syytä kastella runsaasti. Säästeliäästi pelkkää pintaa kastelemalla saa aikaiseksi ”pintajuurisen” nurmikon, joka on herkkä kuivumiselle myös jatkossa.

Jos piha on keskeneräinen, kannaa harkita (ajastimella toimivan) sadetusjärjestelmän rakentamista. Tällöin sadetusjärjestelmään liittyvät letkut vedetään valmiiksi maan sisään. Maanpäälliset sadetusjärjestelmät tulee korjata loppusyksystä lämpimiin säilytystiloihin ja maanalaiset järjestelmät varustaa tyhjennysventtiileillä, joiden kautta letkustot tyhjenevät silloin kun niitä ei käytetä.

Altakastelujärjestelmän rakentamista kannattaa harkita isompiin kohopenkkeihin ja istutusaltaisiin. Altakastelun avulla vesi saadaan ohjattua täsmällisesti istutusten juurille. Jos istutuksen (esim. puun) juuret ovat vaikkapa metrin syvällä, kannattaa vesi ohjata juurille pintakastelun sijaan altakastelun avulla.

Järkevillä kasteluratkaisuilla voi säästää pitkässä juoksussa rahaa, sillä taivaan tuuliin ammuttu vesijohtovesi tulee tulee kalliimmaksi kuin kastelujärjestelmän rakentaminen. Kastelujärjestelmien avulla maksullinen vesijohtovesi on mahdollista ohjata täsmällisesti juuri sinne missä sitä tarvitaan. Hukkaan menevien vesikuutioiden lisäksi omalle ajankäytölle voi laskea myös tuntihinnan, sillä isojen pinta-alojen kastelu vaatii viikkotasolla useamman tunnin työpanoksen.

Sadevesi avuksi

Parasta kasteluvettä saadaan ilmaiseksi taivaalta ja keskikesää lukuun ottamatta sadevettä Suomessa on hyvin tarjolla. Sadevesi on lämmintä, hapekasta ja jakautuu nurmikolle tasaisesti. Lyhytkestoiset rankkasateet eivät kastele yhtä tehokkaasti, mutta rankkasateiden aikana kasteluvettä saa jemmattua varsin mukavia määriä.

Seuraava artikkeli käsittelee sadeveden talteenottoa ja uudelleenkäyttöä istutusten ja nurmialueiden kastelussa.

Pihasuunnitelma

Takapihan kokonaisuus on alkanut hahmottua. Sähkötyöt on suunniteltu ja tiedän kohtuullisen hyvin mitä olen tekemässä. Työjärjestys on myös selkiytynyt.

Olen pystynyt mielikuvissani jakamaan pihan useampaan selkeään osa-alueeseen, joita ovat luonnollisesti: terassi, kallio, polku, istutusallas ja nurmikkoalue. Luontevia kulkureittejä pihalle on mietitty ja otettu huomioon tulevaisuuden laajentamisideat. Koiran kanssa olisi kiva päästä kätevästi lenkkipoluille ja myöhemmin rakennettavalle pergola-alueelle tai pihasaunalle tulee olla myös hyvä kulkureitti.

Meidän pihalla on älyttömästi kalliota eikä sitä saa peitettyä millään. Strategia on siis korostaa kalliota ja tehdä siitä entistäkin näkyvämpi elementti. Nurmikon kasvattaminen paahteiseen kasvupaikkaan, kallion päälle saattaa muutoinkin olla kuolleena syntynyt yritys.

Nurmikkoalueet rakennetaan pihalla paikkoihin, jonne saa riittävän multavaran (perusmaa + 20-30cm). Pihakivillä toteutettavat laatoitetut kulkureitit rajaavat kallion nurmikkoalueesta. Nurmialueet haluan rajata myös nurmikonreunakivillä.

Kaikista vaikein kohde on kallion ja metsän välinen alue, sillä siihen ei saa laitettua riittävästi multaa nurmikkoa varten. Yksi vaihtoehto on ratkaista asia siirtovarvikolla, eli kuntalla. Kuntta sopii metsän kanssa vierekkäin varsin hyvin. Kallion korkeimpiin kohtiin rakennan kaksi matalampaa istutusallasta, eli riittävästi istutusmultaa kohopenkkiin ja jotain kivoja rehuja niihin. Kalliolle rakennettavat istutusaltaat ”tankitetaan” ja kastelu järjestetään altakastelujärjestelmän avulla.

Kukkiin ja istutuksiin liittyvistä asioista en ymmärrä riittävästi ja tässä tarvitsee nyt ehdottomasti turvautua ammattilaisen apuun. Pihasta tulee olosuhteiden pakosta ”kalliopainotteinen”. Tästä syystä terassin välittömään läheisyyteen rakennettu 8m3 kukkapenkki on nyt tärkeä saada kukoistamaan läpi kesän. Ammattilaisen avulla löytyy varmasti sellaiset kukka- pensas- ja kasvivalinnat että istutukset saadaan (suunnitelmallisesti) kukkimaan eri kuukausina. Syksyllekin saisi jäädä jotain eloa kukkapenkkiin ja ehkä jopa ruskavärejä.

Y-kromosomilla varustetun ”puoskarirakentajan” (eli minun) suunnittelema kukkapenkki saattaisi sisältää pelkkiä orvokkeja ja muita yksivuotisia rehuja. En lähde edes yrittämään itse.

Kuvaa klikkaamalla saat pihasuunnitelman auki uuteen ikkunaa.

Minulla on tähtäimessä nyt erittäin hyvä suunnittelija, jolta odottelen vastausta lähipäivien (tai lähiviikkojen) aikana. Kiire ei ole ja teen mieluummin hitaasti hyvän kuin nopeasti huonon.

Istutusaltaan kastelujärjestelmä

Meidän pihalle rakennettiin viime kesänä peräti kahdeksan kuution istutusallas ihan terassin vierelle. Istustusallas on 8 metriä pitkä, metrin leveä ja metrin syvä. Allas on salaojitettu ja sen pohja on betonia.

Altaaseen istutettavat kukat ja pensaat selviää myöhemmässä vaiheessa, mutta yhtenä haaveena on istuttaa siihen 2 – 3 pientä koristepuuta. Vaihtoehtoja on monia, mutta kokonsa puolesta esimerkiksi pikkusyreeni tai riippahernepuu kiinnostaisivat.

Altaassa riittää hyvin syvyyttä ja siihen saa laitettua riittävästi multaa lähes mille tahansa istutukselle. Multaa tulee 8 kuutiota (8 tonnia!! sic!), joten sen kastelu on mietityttänyt useasti. Riittääkö tuollaisessa multamäärässä enää päältäkastelu vai tuleeko näin valtavan kokoluokan ”kukkalaatikkoon” rakentaa kunnollinen altakastelujärjestelmä.

Olen yrittänyt kyseenalaistaa itseäni useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että olen faktaperusteisesti päätymässä altakastelujärjestelmän rakentamiseen. Kun tekee asiat kerralla mahdollisimman hyvin niin se todennäköisesti maksaa itsensä pitkässä juoksussa takaisin.

Mona – altakastelujärjestelmä

Paras löytämäni vaihtoehto näyttäisi olevan Mona Link 24 – altakastelujärjestelmä. Mona – systeemi perustuu 24 litran vesitankkeihin, jotka sarjaan kytkettynä upotetaan altaaseen pysyvästi. Meidän allas tarvitsee kymmenen vesitankkia, eli vettä näihin mahtuu yhteensä 240 litraa.

Altakastelujärjestelmän idea perustuu siihen, että vesi nousee istutusten juurille kapillaarisesti ylöspäin. Päältäkastelun tarve ei kokonaan poistu, mutta se vähenee. Tankit täytetään puutarhaletkun avulla ja mittatikun avulla saa selville milloin vettä tulee taas lisätä. Suotuisissa olosuhteissa tämä tarvitsisi tehdä vain noin kuuden viikon välein.

En ole varsinaisesti mikään ”kukkien kastelija” ja altakastelujärjestelmän käyttäminen toisi paremmat mahdollisuudet meidänkin pihan istutuksille. Lomallekin olisi rentouttavampaa lähteä, kun ei tarvitse lahjoa ketään kastelemaan kukkia tai huolehtimaan istutuksista.

Tankin speksit

Mona Link 24 – tankki on 90 cm pitkä, 20 cm leveä ja 15 cm korkea. Sen kastelupinta-ala on 20 cm tankin sivuille kumpaankin suuntaan. Asennusohje kertoo että tankkia ei tule laittaa 30cm lähemmäs istutusaltaan reunasta, eikä tankkien etäisyys ylittää 80 senttimetriä. Tällä perusteella teoreettinen kastelupinta-ala voi enimmillään olla 40 senttimetriä.

Tankit kytketään sarjaan ja asennetaan samalle tasolle, jotta tankkeja täytettäessä vesi kulkee eteenpäin. Kuuden tankin välein maanpinnalle nousee täyttö- ja ilmausputki.

Oikeaa upotussyvyyttä arvioidessa tulee muistaa myös, että tankeista saa parhaan tehon irti kun asentaa ne noin 15cm juurten alapuolelle. Omaan altaaseeni meinaan laittaa täyttövaiheessa ensin noin 20 cm hevosen paskaa ja sitten vasta muut täytteet. Tankit sitten asemoitava sopivaan multasyvyyteen, jotta kastelu pelaa mahdollisimman hyvin.

Yksi juttu vielä..

Talveksi ei tarvitse tyhjentää tai poistaa eli kerta-asennus ja sillä hyvä. Tankit ovat huoltovapaita ja pysyvät kukkapenkissä hamaan tappiin saakka. Olen melko vakuuttunut, että tämä on hyvä ja hyödyllinen investointi.

Yksi hyvä kaveri kerran naureskeli, että Tommin pihaprojekteissa pätee sanonta: ”If it`s worth doing, it`s worth overdoing”.