Kasvihuone Juliana Premium 13m2 muurisokkelilla

Turvalasista ja alumiinirungosta koostuvan kasvihuoneen kasaaminen (itse muuraamani) sokkelin päälle tuntui aluksi aika pelottavalta ajatukselta. Useaan kertaan piti varmistaa ristimitta ja sokkelin korkeus, ennen kun vihdoin pystyin luottamaan oman työskentelyni lopputulokseen. Itse muuraamassani sokkelissa (totta puhuen) havaitsin pientä huomautettavaa, enkä tiennyt tuleeko sillä olemaan vaikutusta lopputulokseen.

Eräänä päivänä sain oman isäni asennuskaveriksi ja ryhdyttiin hommiin. 13m2 kasvihuoneen kasaaminen tarvitsee vähintään kahden henkilön tiimin, eikä asennusta kannata lähteä edes yrittämään yksinään.

Juliana kasvihuoneen mukana tulee erinomaisen hyvät asennusohjeet ja niitä tarkasti seuraamalla työ onnistuu ilman rakennusalan ammattitutkintoa.

Asennusohjeita on kuitenkin tarpeen seurata vaihe vaiheelta, eikä missään työvaiheessa kannata yrittää oikaista. Asennusjärjestys on tarkka ja jos hetkellisesti kuvitteleekin olevansa ohjetta nokkelampi, niin hetken päästä jo huomaa purkavansa liian nopeasti kasattua elementtiä. Noudata siis asennusohjetta ja seuraa ohjeessa ilmoitettua asennusjärjestystä.

Elementti kerrallaan

Juliana Premium – kasvihuone rakentuu elementti kerrallaan.

Ihan ensimmäiseksi (tasaisella alustalla) muodostetaan ohjeiden mukaisia elementtikokonaisuuksia, joita sitten ryhdytään lukitsemaan kiinni toisiinsa. Kaikki mutterit, pultit ja alumiinilistat on merkitty ja asennusohjetta on helppo seurata.

Kun ensimmäiset elementit on rakennettu valmiiksi, on ne hyvä tukea hetkeksi paikalleen vaikka puukehikkojen avulla. Kahvitaukoa voi pitää siinä vaiheessa, kun sivuseinät on saatu asennettua paikalleen.

Ylempi kuva havainnollistaa, kuinka kasvihuoneen runko asettuu ja tukeutuu muurin päälle. Onnistuin muurausvaiheessa kopauttamaan kuminuijalla yhden nurkkatiilin väärään asentoon ja tästä syystä lopullinen ristimitta heitti 1,5 cm. Huomasin muurausvaiheessa tekemäni virheen liian myöhään, eikä nurkkauksen korjaaminen ollut enää mielekästä.

Onneksi pientä asennusvaraa löytyi, eikä tarvinnut alkaa jyrsimään muurisokkelia timanttilaikalla. Hienosäätö taltan ja vasaran kanssa riitti. Muurausvaiheessa kannattaa olla tarkkana ja jatkuvasti havainnoida, antaako linjalanka oikeaa tietoa. Ihan pienenkin huolimattomuusvirheen johdosta muuraustyö saattaa lähteä ohjautumaan väärille raiteille. Tavoitteena on tehdä kasvihuoneen muurisokkelista suorakulmio eikä suunnikas.

Kasvihuoneen alumiinirungon eri osat kiinnittyvät toisiin pulteilla ja muttereilla. Runko vahvistuu asennustyön edistyessä ja lopputuloksesta tulee ihan äärimmäisen tukeva.

Turvalasien asentaminen

Lasien asentamiselle kannattaa varata oma työpäivä.

Turvalasien asennustekniikka on pusertaa ensin alumiinikehikon ja lasin väliin silikonia. Tämän jälkeen turvalasi asetellaan paikalleen ja lukitaan muovilistalla. Muovilista napsahtaa napakasti paikalleen ja lasi asettuu hyvin sille varattuun paikkaan.

Lasien asentaminen on vähintään kahden ihmisen homma. Työvaihe ei ole erityisen vaikea mutta vaatii tukevia otteita ja neljät kädet. Kattolasien asentamisessa ainut haaste oli työskentelykorkeus. Vaikka käytössä oli kahdet A-tikkaat, päätimme käyttää kattolasien asennusvaiheessa apuna myös telineitä.

Silikonin kanssa työskentely on vähän sotkuista hommaa ja lähettyvillä on hyvä pitää nukkaamatonta puhdistusliinaa + asetonia. Silikonitahrat kannattaa siistiä pois heti kun lasi on saatu asennettua ja lukittua paikalleen.

Haasteet ja ongelmat

Meidän pihalla kasvihuone päätettiin rakentaa kallion päälle ja se aiheutti omat ongelmansa. Betonisokkelin korkeus määrittyi kalliomuotojen mukaisesti ja valukehikon rakentaminen ei ollut työtehtävänä ihan yksinkertaisemmasta päästä. Jotta kasvihuoneen lattia pystyttiin rakentamaan maatiileistä, oli tiilin korkeus myös otettava huomioon muurisokkelia rakentaessa.

Johtuen kasvihuoneen sijoituspaikasta, tuli betonivalusta korkea ja muurisokkelista vielä yhden tiilikerroksen korkeampi mitä optimitilanteessa olisi ollut tarpeen. Nämä seikat vaikuttavat siihen, miten kasvihuone tulee jatkossa sulautumaan pihan ilmeeseen. Todennäköisesti rakennan kasvihuoneen ympärille jonkun pienen puuterassin tai yhden askelman korkuisen kivetyksen, jotta saan betonisokkelia vähän piilotettua.

Tomaatin kasvatukseen tuo ei toki vaikuta.

Juliana Premium kasvihuoneelle täydet pisteet. Tukeva ja laadukas valinta. Päätyisin samaan vaihtoehtoon myös jatkossa.

Meidän kasvihuone hankittiin Kivikankaalta ja malli on Juliana Premium 13m2.

Kasvihuoneen muuraus

Kaupallinen yhteistyö: Raikkonen Oy. www.raikkonen.fi

Tätä työvaihetta piti suunnitella useampi kuukausi, koska minulla ei ollut mitään kokemusta vastaavista hommista. Betonimassan kanssa työskentely ja muurien valaminen oli entuudestaan tuttua, mutta nyt oli tarkoitus asetella tiiliä tarkasti vierekkäin ja päällekkäin muurauslaastin avulla. Meidän tulevassa kasvihuoneessa Juliana Premium 13m2 (muurilla) oli tarkat toleranssit mihin mittoihin perusmuuri tulee saada jämähtämään.

Pituutta muuratulla kehikolla tulee olla 2686mm yhden (- 1 cm) senttimetrin toleranssilla ja leveyttä 4405 yhden (- 1cm) senttimetrin toleranssilla. Jotta voidaan olla varmoja, ettei kehikosta tule suunnikkaan muotoinen, on ristimitan oltava tarkasti 5312mm. Työvaiheen aloittamista pelkäsin kovasti, eikä lukuisat katsomani youtube-videot ja lukemani muurausohjeet tuoneet lopulta kovinkaan paljon lisävarmuutta.

Yhtenä kauniina päivänä koin kuitenkin olevani riittävän valmis tarttumaan haasteeseen. Kävin hakemassa paikallisesta rautakaupasta raakapuuta, josta rakensin mittakehikon betonilla valetun anturan ympärille. Vatupassia ja mittanauhaa käyttämällä sain kehikon pystytolpat suurinpiirtein oikeille paikoilleen ja sitten senttimetri kerrallaan tolppia siirtämällä, linjalanjat suoraan linjaan. Tämä työvaihe ei ollut mitenkään erityisen nopea ja tarvitsi monenlaisia korjaustoimenpiteitä.

Kun mittakehikko oli vihdoin valmis, tuli tehdä tarkastusta toisensa perään, että linjalanka osoittaisi varmasti oikeaan suuntaan.

Oikeisiin mittoihin rakennettu ohjauskehikko paljasti betonivalussa kaikenlaista pientä ongelmaa, mutta kasvihuoneen teema oli muutoinkin ”Italialainen pizzeria”. Betonivalu oli aavistuksen pullottava vähän suunnalta jos toiselta ja myös toiselta sivultaan tarpeettoman leveä. Liian pienestä betonianturasta olisi minulle aiheutunut enemmän haittaa.

Ensimmäinen kierros tiilejä tuli saada tismalleen oikeaan korkeuteen. Betonianturan ja tiilen väliin tuli muistaa laskea mukaan 1,5cm paksuinen sauma ja tämä sauman paksuus oli otettava huomioon läpi työvaiheen. Muuri saisi olla 60cm korkea eli tiilikerrokset tuli mitoittaa näiden vaatimusten mukaisesti. Laskutoimituksieni mukaan 71mm korkeaa kartanotiiliä käyttämällä tulee latoa yhteensä 7 varvia. Perusmuurin alimman kerroksen halusin muurata ulkonäkösyistä umpeen myös oviaukon kohdalta. Tarvitaan siis yhteensä 8 kierrosta tiiliä.

Teemaan sopiva ”uusi-wanha” kartanotiili löytyi Tiilitehdas Raikkosen valikoimasta.

Kasvihuoneeseen tulee 140cm ovi ja ovea varten tein kestopuun pätkistä kehikon, joka pysäyttäisi liian pitkälle ulottuvat muurausaikeet ajoissa. Oviaukossa oli +2 mm toleranssi ja toki oli tärkeää saada asetettua stoppareina toimivat kestopuun pätkät osoittamaan suoraan kohti taivasta. Vinoon muurattu oviaukko aiheuttaisi ylitsepääsemättömiä ongelmia varsinaista kasvihuonetta päälle asentaessa.

Yhdistettyä linja + korkolankaa käyttämällä ja siihen luottamalla sain viimein muuraustyöt ihan hyvään vauhtiin.

Ylemmässä kuvassa oviaukon ylitys, eli linjalanka jatkuu kehikon toiselle puolelle, mutta oven kohdalla tulee kestopuu vastaan.

Kasvihuoneen lattia maatiilistä

Kun olin saanut kaksi alinta varvia muurattua, päätin siirtyä lattian rakentamiseen. Olin edeltävinä vuosina tehnyt omalle pihalle reilusti erilaisia kivetyksiä, joten tämä työvaihe oli stressitasoja palauttava. Kivituhkaa reilu kerros oikeaan korkeuteen ja kivi siihen päälle. Tasolaser ja ohjureina toimivat T-raudat auttavat kummasti tässä hommassa.

Kasvihuoneen lattiaan tarvittavat tiilit bongasin eräältä metsäpalstalta ja tästä operaatiosta saatan vielä kertoa myöhemmässä vaiheessa lisää. Kyseessä oli purettu navetta. Tiilejä oli riittävästi ja niistä sai rapsuteltua ylimääräiset sammaleet pois helposti. Toisen roska osoittautui toiselle aarteeksi 🙂

Puhdistetut maatiilit oli tarkoitus latoa kasvihuoneen lattiaksi kalanruotomuodostelmaan. Tämä työvaihe oli mielettömän kiva, koska suorituspaineita ei juuri ollut. Tiilien kanssa pystyi soveltamaan ja toistensa kanssa vähän erimalliset tiilit toivat vaan lisää ”Italialaisen pizzerian” mielikuvaa.

Muurin vahvistaminen harjateräksellä

Sain kaverilta hyvän vinkin vahvistaa muuria joka kolmannen varvin kohdalla 5mm harjateräksellä. Muurauslaastin ja tiilen väliin asetettu haponkestävä 5mm terästanko vahvistaa seinää ja pitää rakennelman paremmin muodossaan. Rakennuspiirrustuksissa ei edellytetty harjateräksiä, mutta päätin pelata varman päälle. Tehdään kerralla hyvä.

Nurkkauksien kohdalla sama harjateräs on taivutettu 90 asteen kulmaan ja pitkillä sivuilla harjaterästen liitoskohdat asetellaan limittäin. Tämä vahvistaa rakennelmaa.

Perusmuurin viimeinen varvi

Kasvihuoneen perusmuuri syntyi tiilikerros kerrallaan kohti lopullista korkeuttaan. Muuratessa käytin pientä vatupassia ja säännöllisesti tarkastin, että tiili asettuu vaakatasoon sekä pituus- että leveyssuunnassa. 1,5 cm paksu sauma antaa vähän anteeksi, mutta viimeisen tiilikerroksen kohdalla ei hyväksytä minkäänlaisia poikkeamia. Tämä oli pelottavaa. Pääsin nopeasti muuraustyön toisiksi viimeiseen vaiheeseen, mutta viimeisen varvin kohdalla taas uskallus loppui ja tarvittiin vähän pitempi suunnittelutauko. Tämä tauko taisi kestää peräti kuukauden kun ahdisti niin kovasti 🙂

Kun olin taas saanut DIY – rakentajan itseluottamuksen palautettua, ryhdyin tekemään viimeistä varvia. Harjateräs väliin ja tämän jälkeen muurauslaastin kanssa viimeinen tiilivarvi paikalleen. Raakalaudasta rakentamani ohjauskehikko piti linjalangat käyttökelpoisena viimeiseen saakka ja loppujen lopuksi viimeinen kerros ei ollut yhtään ensimmäistä vaikeampi. Pieni työtapaturma minulle sattui ja onnistuin epähuomiossa muuraamaan muutamia tiilejä puskusaumaan. Näin ei tulisi päästä tapahtumaan, mutta onneksi käytin harjaterästä joka kolmannessa varvissa tukirakenteena.

Kasvihuoneen ympäristö vaatii vähän maisemointia, mutta perusmuurista tuli ihan hauskan näköinen. Noudattelee ajatustani ”Italialaisesta pizzeriasta” ja kasvihuoneesta tulee varmasti oikein hieno.

Tässä kohtaa pariksi viikoksi lomalle ja sen jälkeen takaisin hommiin. Seuraavaksi kasataan Juliana Premium 12m3 kasvihuone tämän valmiin perusmuurin päälle.

Kasvihuoneen perustukset

Meidän kasvihuoneeksi valittiin Kivikankaan valikoimasta: Juliana Premium 13m2 muurilla. Kasvihuoneella on pituutta 4,39 metriä ja leveyttä 2,96 metriä. Ajatuksena oli valita vähän isompi kasvihuone, jotta sitä voi halutessaan hyödyntää myös piharakennuksena. Isoon kasvihuoneeseen mahtuu myös huonekaluja ja sen voi sisustaa viihtyisäksi.

Meidän pihalla optimaalisin kasvihuoneen paikka löytyy kallion päältä, joten se osaltaan aiheuttaa tiettyjä haasteita perustuksille. Kallion vaihtelevat muodot ja korkeuserot tulee pystyä tasaamaan. Tämä onnistuisi helpoiten betonivalulla.

Kasvihuoneen paikka hahmottumassa rimojen ja keppien sisään

Juliana – kasvihuoneen mukana tulee seikkaperäiset asennusohjeet, joissa kerrotaan vaatimukset myös kasvihuoneen perustuksille. Alemmasta kuvasta selviää, että pelivaraa muurin mitoituksella on 1cm /suunta (X, Y). Ristimittaa (Z) seuraamalla varmistetaan, että valukehikosta saadaan tehtyä suorakulmion muotoinen.

Valumuotin rakentaminen aloitettiin asettelemalla ensin vaakalauta oikealle korkeudelle. Korkeuseroa eri kulmien välillä oli sen verran paljon, että homman sai parhaiten maaliin tasolaseria apuna käyttämällä. Valumuotin seiniksi sahattiin ohutta vaneria.

Valumuotin sisempi seinämä rakennettiin samalla tyylillä. Vaakalauta tasolaserin avulla ensin oikeaan korkeuteen ja sitten rakennelman vahvistaminen suunnasta jos toisesta. Huomionarvoista on se, että valumuotin sisällä kovettuva betonimassa painaa ihan huomattavan paljon. Kevyesti rakennettu muotti saattaa pahimmillaan pullistua väärään muotoon tai rikkoutua kokonaan.

Betonia vahvistetaan raudoittamalla se harjateräksellä. Lähes kaikkea romurautaa voi soveltuu teräsbetonin rakentamisessa.

Ylemmässä kuvassa näkyy keltainen muoviputki, joka toimii sähköjohtojen tunnelina. Tunnelin kautta voi halutessaan tuoda sähköt kasvihuoneeseen.

Valmis sokkeli täytettiin sisältä 0-16 kalliomurskeella ja tiivistettiin tärylätkällä. Kasvihuoneen lattiaksi on suunnitteilla latoa kierrätettyä maatiiliä, joten jätin varauksen myös asennushiekka / kivituhkakerrokselle.

Seuraavissa artikkeleissa pääset seuraamaan, kuinka kasvihuone kohoaa harjakorkeuteensa.

Rakennuslupa kasvihuoneelle

Kasvihuoneen rakentaminen voi kunnasta riippuen olla luvanvaraista. Oman kuntani rakennusjärjestyksessä oli määritelty, että ilmoitusmenettelyllä saa rakentaa alle 10 neliön suuruisen kylmän, tulisijattoman ja kevytrakenteisen rakennelman. Meidän pihalle oli haaveissa rakentaa 13 neliöinen kasvihuone, joten siihen vaadittiin rakennuslupa.

Rakennusluvan hakeminen tuntui alkuun raskaalle menettelytavalle ja pelkäsin, ettei oma osaamiseni riittäisi prosessin läpivientiin. Rakennusvalvontaan soittamalla sain tosi hyvät neuvot, kuinka hakemus laaditaan ja mitä liitteitä siihen vaaditaan.

Saamieni ohjeiden mukaan julkisivupiirrustuksen voi piirtää itse. Hommaan tarvitaan A3 paperia, lyijykynä ja suhdeviivain. Julkisivu piirretään suhteessa 1:20 ja kuvataan kolmesta eri ilmansuunnasta. Lopuksi piirrustus skannataan sähköiseen muotoon.

Perustukset tulee myös pystyä ennalta kuvailemaan, kuinka ne aikoo toteuttaa. Meidän pihalla kasvihuone pystytetään kallion päälle. Alla olevasta piirrustuksesta käy ilmi, että kasvihuoneen anturana toimii kallio ja sokkelina harjateräksin vahvistettu betoni. Sokkelin sisätäyttö tehdään kalliomurskeella.

Julkisivupiirrustuksen ja perustusleikkauksen lisäksi tulee ennalta määrittää, mihin kohtaan tontilla kasvihuone sijoitetaan. Määritys tehdään piirtämällä kasvihuoneen tarkka paikka asemapiirrustukseen. Naapureiden kanssa on hyvä käydä suunnitelma yhdessä läpi, sillä usein hakemuksessa vaaditaan myös naapurien tiedottamista tai kuulemista.

Jokainen hakemuksen liitteeksi vaadittu rakennuspiirrustus yksilöidään ja allekirjoitetaan ”nimiön” avulla. Nimiön voi tehdä excelissä ja sijoittaa lopulta rakennuspiirrustuksen nurkkaukseen. >Printtaa paperille >Leikkaa saksilla >Teippaa rakennuspiirrustukseen >Lopuksi skannaa sähköiseen muotoon.

Rakennuslupaa haetaan sähköisessä lupapalvelussa ja käsittelyaika vaihtelee kuukaudesta kahteen.

Meidän pihalle nousee Kivikankaan Juliana Premium 13m2 muurilla.

Kasvihuoneunelmia – Juliana kasvihuoneet

Piharakentamisen ohessa on herännyt haave omasta kasvihuoneesta. Olisi mukavaa, jos kesäisin pystyisi kasvattamaan esimerkiksi kurkkua ja tomaattia omalla takapihalla. Salaatin, persiljan, lehtikaalin ja porkkanan kasvattamisesta lavakauluslaatikossa onkin jo vähän kokemusta.

Auringon liikkeitä muutaman päivän ajan tarkkaillessa todettiin, että paras paikka kasvihuoneelle löytyisi meidän takapihalla kallion päältä. Auringon noustessa idän suunnasta, kasvihuone saisi suoraa auringonpaistetta puoleen päivään saakka. Kasvihuoneen pystyisi asentamaan optimaalisesti itä-länsi suuntaan ja kovimman auringonpaisteen aikana takametsä varjostaisi sopivasti. Auringon laskiessa länteen, osuisivat illan viimeiset auringonsäteet myös tälle paikalle.

Huonona puolena mainittakoon, että kyseessä olisi melkoinen paraatipaikka. Kasvihuone tulisi näkymään kallion päältä kaikkiin suuntiin, joten ihan mitä tahansa muovihökötystä ei siihen voisi pystyttää.

Hahmotelmaa kasvihuoneen ulkomitoista

Tyylikkäät Juliana – kasvihuoneet

Kasvihuoneita speksaillessa löytyi Pietarsaarelainen perheyritys nimeltä Kivikangas. He maahantuovat ihan erityisen hienoa Juliana – kasvihuonemallistoa. Vaikka jonkunlaisen mielikuvan saa muodostettua jo nettisivujen kautta, pääsee näitä kasvihuoneita tutkimaan livenä eri puolella Suomea.

Espoo, Margettanpuisto

Espoon Margettanpuisto löytyy kätevästi kehäkolmosen varrelta ja puistossa pääsee tutustumaan useampaan Julianan eri malliin. Puistosta löytyy mm. kätevän kokoinen Compact 6,6m2 ja useampia eri kokoisia Premium-kasvihuoneita. Premiumin etu on 140cm leveät tuplaovet, joista mahtuu sisään vaikka kottikärryillä.

Juliana Premium 10,8m2
Juliana Compact 6.6

Juliana Compact on laadukas ja kätevän kokoinen kasvihuone. Premiumiin verrattuna se on vähän kapeampi ja matalampi.

Juliana – kasvihuoneeseen löytyy mukavasti erilaisia varusteita ja lisäosia. Näitä ovat mm. erilaiset pöytätasot, hyllyt, varjostuskankaat ja taimituet.

Joensuu, Joensuun kukkatalo

Muutaman korttelin päässä Joensuun Prismalta löytyy esittelypiha, jossa Julianan kasvihuoneita pääsee myös katselemaan. Joensuun kukkatalon puutarhamyymälästä löytyy ainakin 10,8m2 Premium ja 6.6m2 Compact.

Mikkeli, Mikkelipuisto

Mikkelissä pääsee tutustumaan neliön muotoiseen 8.8m2 Premium – malliin. Tämä kasvihuone olikin varsinainen tilaihme.

Premium 8,8m2

Kasvihuoneen ja piharakennuksen yhdistelmä

Kaikista hienoin vaihtoehto oli 13 neliöinen Juliana Premium muurilla. Kokonsa vuoksi tämän malli pystyttäminen tarvitsee jo ihan oikean rakennusluvan. Tomaattiviljelmien lisäksi tähän kasvihuoneeseen mahtuisi helposti vaikkapa kuuden istuttava pöytäryhmä. Sähköistettynä ja nätisti valaistuna se ajaisi hienosti myös piharakennuksen virkaa.

Kuvan mallissa kasvihuoneen alaosa on toteutettu puulla mutta sen voisi yhtä hyvin rakentaa tiilistä. Wanhoilla punaisilla tiileillä toteutettuna, tällainen 13m2 Premium – kasvihuone olisi kyllä todella upea ja sopisi myös pihan ”paraatipaikalle”.

Juliana Premium 13m2 (muurilla)

Nurmikon perustaminen

Nurmikon perustamista ja nurmikon kylvämistä käsittelevää artikkelia onkin saanut odottaa jo tovin. Nyt vasta tasan vuoden kuluttua nurmisiemenen kylvämisestä lopputulos on sellainen, että sitä voi esitellä kuvina ja tekstinä sivujen lukijoille. Taakse jäänyt kesä (2021) oli ihan poikkeuksellisen kuuma ja aiheutti omat ongelmansa myös nurmikon kasvamiselle.

Meidän pihalla kasvuolosuhteet oli alkujaankin kaoottiset. Perusmaa on lähes koko pihan laajuinen kallio. Kallion päältä löytyy rakennusvaiheessa lopulliseen korkeuteensa täytetty epämääräinen savi-hiekka-seos ja pintamaan roolia esittää noin 5cm kerros hiekansekaista multaa. Etelän suuntainen piha on paahteinen ja sinne paistaa aurinko koko päivän.

Alla läpileikkaus lähtötilanteesta.

Pystytkö erittelemään maakerrokset?

Pintamaita kaivinkoneella kuoriessa havaittiin, että paikoittain kallio kulkee ihan pinnassa. Suunnitelma jouduttiin mukauttamaan vallitseviin olosuhteisiin ja perustamaan nurmialueet vain sellaisiin paikkoihin, joihin saa riittävän kerroksen multaa.

Lähtötilanne oli melko lohduton

Perusmaan muokkaus

Aluksi perusmaa muokataan, salaojitetaan ja pinta muotoillaan sileäksi. Savimaahan on hyvä lisätä hiekkaa, jotta sen läpäisevyys paranee. Maakuopat tasoitellaan ja perusmaan muokkauksen yhteydessä kallistus muotoillaan aina rakennuksista poispäin.

Meidän pihalla erityinen haaste oli kallio ja siinä esiintyvät kalliokuopat. Salaojittaminen olisi tarkoittanut kallion louhintaa, joten se jätettiin tietoisesti tekemättä. Kalliokuopat tulevat todennäköisesti keräämään vettä, mutta niiden kanssa on opittava elämään.

Alustäyttö viherkompostimullalla

Meidän pihaprojektissa perusmaan päälle tasoiteltiin ihan merkittävä kerros viherkompostimultaa.

Viherkompostimullan tarkoituksena on toimia sekä kasvualustana, että lisätä karussa ja kuivassa maaperässä pieneliöiden määrää. Paahteisen kallion päällä nurmikko kärähtäisi ihan hetkessä, joten paksulla aluskerroksella pyrittiin luomaan vettä pidättävä / kuivumista hidastava maakerros.

Viherkompostimulta on väriltään mustaa ja koostumukseltaan karkeaa. Mullan seasta löytyviä pieniä keppejä ei kuulu haravoida pois vaan ne jätetään sinne maatumaan.

Viherkompostimultaa

Viherkompostimultaa tasoitellaan perusmaan päälle noin 10cm paksu kerros ja perusmaahan tehty muutaman prosentin kaato on tärkeä säilyttää myös tässä kerroksessa. Viherkompostimullalla saa tehtyä kustannustehokkaasti myös isompia täyttöjä.

Lopullinen pinta nurmikkomullalla

Viherkompostimultaa laitettiin alempaan maakerrokseen paikoin 10cm kerros ja paikoin jopa 60cm kerros. Lopullinen pinta rakennettiin perinteisellä nurmikkomullalla. Nurmikkomulta on hiekansekaista joten nurmiheinä viihtyy siinä hyvin.

Ylemmässä ja alemmassa kuvassa voi havaita eri multalaatujen väliset värierot. Viherkompostimulta on väriltään pikimustaa ja nurmikkomulta on väriltään vaalean ruskeaa. Vaaleampi väri johtuu siitä, että mullan seassa on hiekkaa. Salaojitettu ja hiekkainen kasvualusta on nurmikolle ihan kaikista paras.

Värierot

Luotokiven latominen

Meidän takapihan polut ja kivetetyt oleskealueet päätettiin rakentaa Ruduksen luotokivestä. Yhdellä lavalla toteuttaa 6,75m2 alueen.

Luotokiveä on saatavilla kolmessa eri sävyssä. Näitä ovat musta-harmaa, hiili ja hehku. Monivärisiä kiviä käyttäessä on suositeltavaa latoa kiviä samanaikaisesti eri lavoilta. Näin saadaan sekoitettua värejä tasaisemmin.

Lava sisältää neljää erilaista kiveä: peruskivi, A-kivi, B-kivi ja C-kivi.

Ladontakuvio

Luotokiven ladontakuvio perustuu viiteen erisuuntaisesti aseteltuun peruskiveen. Jotta kivenladonta sujuu ja pysyy vauhdikkaana, kannattaa työn nopeuttamiseksi keksiä omia muistisääntöjä.

Meidän muistisääntö oli ”perhonen”. Pystysuuntaisesti aseteltava peruskivi edustaa perhosen vartaloa. Molemmille puolille tulee siivet, jotka muodostuvat yhteensä neljästä peruskivestä. Aikansa kun silmäilee luotokiven ladontakuvioita niin alkaakin löytämään näitä ”perhosia” ja oppii päättelemään mihin asentoon seuraavaksi ladottava peruskivi tulisi asettaa.

Luotokiven ladonta on helppoa kun pohjat on tehty huolellisesti. Meidän tekniikka oli tasata ohjureiden (2cm metalliputket) ja oikolaudan avulla kivetyksen alle tasainen kerros kivituhkaa ja asettaa luotokivi sen päälle. Ladonta suoritetaan valmiin kivetyksen päältä.

Uusi peruskivi napautetaan kumivasaralla kiinni valmiiden peruskivien reunaan, jotta kivet asettuvat vierekkäin mahdollisimman tiiviisti. Pohjista riippuen voi olla syytä napauttaa kumivasaralla myös kiven päältä, jotta peruskivi asettuu tukevammin kivituhka-alustaan eikä jää kellumaan.

Jos pohjat on tehty millintarkasti, saattaa saumausvaiheessa kevyellä täryllä kivetyksen päältä ajaminen riittää. Meidän pihalla käytettiin molempia tekniikoita. Jos pohjassa oli epätasaisuutta, lisättiin ripaus kivituhkaa ja paukutettiin kivi tiukasti alustaan kiinni.

Suora nurkka

Luotokivi-lavalla tulee kolmea erilaista erikoispalaa (A,B ja C-kivi). Näitä paloja hyödynnetään kun halutaan rakentaa suoria reunoja. Suoralla reunalla vuorottelevat halkaistu A – kivi + peruskivi tai A – kivi + B – kivi. Luotokivissä on valmiina piilosauma, johon napauttamalla saa kiven katkeamaan oikeasta kohdasta. Suoralla reunalla toteutetun perusladonnan pystyy tekemään ilman timanttilaikkaa. Vasara ja kivitaltta riittää.

Erikoisleikkaukset

Erikoistilanteissa on hyvä turvautua timanttilaikkaan, jotta leikkausjälki jää mahdollisimman siistiksi. Meidän projektissa kiven leikkaamiseen jouduttiin turvautumaan muutamia kertoja, esimerkiksi kivetetyn alueen päättyessä muuriin.

Leikkaussalpuuna askarrettiin painamalla pahvipalanen kivetykseen jääneitä aukkoja vasten ja naarmuttamalla sen pintaan leikkauskuvio. Tämä onnistuu helposti kun naputtelee kivetyksen päälle laskettua pahvia vasaralla. Pahviin muodostuneen kuvion päälle asetetaan peruskivi, käännetään paketti ympäri ja merkataan ylimääräiseksi jäävä osa lyijykynällä.

Ylemmässä kuvassa näkyvät pienet raot täytettiin samalla tekniikalla. Pahvin avulla rakennetaan sapluuna ja sen jälkeen kiveen piirretään lyijykynällä leikkauslinjaa vastaava viiva.

Luotokiven paksuus on peräti 8 senttimetriä mutta sen leikkaaminen on helppoa hommaa.

Pihapolkujen pohjatyöt, kaadot ja kallistukset

Pohjatyöt kannattaa tehdä huolellisesti. Pohjatöissä routiva, orgaaninen maa-aines tulee poistaa riittävältä syvyydeltä ja tasoittaa perusmaassa olevat epätasaisuudet ja vettä keräävät kuopat.

Kaivannon täyttäminen

Kaivanto täytetään routimattomalla maa-aineksella, esimerkiksi kalliomurskeella. Perusmaan ja murskeen väliin asetetaan maanrakennuskangas, jonka tarkoituksena on estää maalajien sekoittuminen keskenään.

Kalliomurskeella täytettäessä on hyvä muistaa, että valitun raekoon tulisi olla kolmannes täytön paksuudesta. 0-56 kalliomurskeella (5,6cm x 3) tämä tarkoittaa vähintään 16,8 senttimetrin kerrosta ja 0-32 kalliomurskeella (raekoko 3,2cm x 3) vastaavasti vähintään 9,6 senttimetrin kerrosta.

Jakava kerros: kalliomurske 0-56

Meidän projektissa jakava kerros rakennettiin 0 – 56 kalliomurskeesta, kerrospaksuuden vaihdellessa 20 ja 30 senttimetrin välillä.

Kantava kerros rakennettiin kaksiosaisena. Kantavan kerroksen alimpaan osaan valittiin 0-32 kalliomurske reilun 10 sentin kerroksena (3,2 x 3 = 9,6cm) ja yläosaan 0-16 kalliomurske noin 5 senttimetrin kerroksena (1,6 x 3 = 4,8 cm).

Kantavan kerroksen alaosa: Kalliomurske 0-32

Lopullista maanpintaa lähestyttäessä raekoko pienenee kerroksittain. Isommalla tavaralla rakennetaan ensin tukeva pohja ja asteittain pienenevällä tavaralla viimeistellään. Kaikissa työvaiheissa on tärkeä pyrkiä mahdollisimman tasaiseen kerrokseen ja muistaa tiivistää maakerroksia säännöllisesti.

Kaato tehdään kantavaan kerrokseen

Sadevedet on syytä ohjata pois asfaltoiduilta tai kivetetyiltä alueilta. Tämä onnistuu kallistamalla maanpintaa kantavaan kerrokseen rakennettavan kaadon avulla. Oppikirjan mukainen kallistus on vähintään 2% eli metrin matkalla 2 senttimetriä.

Kallistusta määrittäessä tasolaser on korvaamaton apuväline. Tasolaserin avulla määritellään nollapiste ja kallistuksen korkein kohta. Näiden kahden mittauspisteen väliin on helppoa tasata 0-16 kalliomursketta rautaharavan avulla. Kun riittävä kaltevuus on saavutettu, kannattaa pinta viimeistellä oikolaudan avulla. Ohjauksen apuvälineenä voi käyttää oikeaan korkoon (0 ja 2cm) aseteltuja metalliputkia, joita pitkin oikolautaa kuljetetaan.

Kantavan kerroksen yläosa: kalliomurske 0-16.
Tiivistetty lopullinen pinta ennen asennushiekkaa ja pihakivien ladontaa.

Kantavan kerroksen yläosaan rakennettu kallistus on hyvä tiivistää. Kuvassa näkyy 60 kilon maantiivistäjä, jolla oli kätevää viimeistellä lopullista pintaa. Pieni maantiivistäjä sopii hyvin 0-16 kalliomurskeen ja kivituhkan kanssa puuhasteluun. Alemmat kerrokset (0-56 ja 0-32) on syytä tiivistää raskaammilla tärylevyillä.

Ongelmanratkaisua : kaato kahteen suuntaan

Meidän pihalle tulee neliömäärissä mitattuna paljon kivetettyä aluetta. Pääsääntöisesti kaato on rakennettu pihapolulta kohti vieressä kulkevaa nurmialuetta. Nurmikonreunakivi on asetettu nollakorkoon eli tavoitteena on ohjata sadevesi kokonaan ulos kivetykseltä.

Kulkureittien lisäksi pihalle rakennetaan muutama kivellä päällystettävä oleskelualue. Oleskelualueiden sadevesienhallinta ratkaistiin asentamalla kivetysalueen vierelle linjakuivatusjärjestelmä. Linjakuivatusjärjestelmä on nerokas keksintö ja ansaitsee ihan oma artikkelin.

Kuinka yhdistää kaksi aluetta joiden kallistukset poikkeavat toisistaan?

Pienen pohdiskelun jälkeen päädyttiin maalaamaan työsuunnitelma spraymaalilla, jotta ei unohda mitä on tekemässä. Nollapiste määriteltiin nurmikonreunakiven nurkkaan ja +2cm korkeus määritettiin vieressä kulkevan pihapolun mukaan.

Oleskelualueeksi suunniteltu alue jää kallistuksen osalta vajaaksi (<2%) mutta kahvit pysyy kupissa eikä tarvitse istua vinossa. Alueelle jäi kaatoa kuitenkin noin 1cm per metri ja toivotaan että se riittää.

Kiipeilytelineiden turvallisuus yksityispihalla

Leikkikenttien tuoteturvallisuuslainsäädäntö koskee rivitaloyhtiöiden-, kunnallisten, päiväkotien-, koulujen-, sairaaloiden-, huoltoasemien-, ostoskeskusten-, laivojen-, seurakuntien-, ja pikaruokaloiden pihoilla olevia leikkikenttiä ja niiden yksittäisiä leikkikenttävälineitä.

Monet taloyhtiöt ovat alkaneet purkamaan leikkikenttiään, sillä turvamääräysten noudattaminen käy kalliiksi ja vahinkotapauksissa vastuu on taloyhtiön hallituksen isännöitsijällä. Lisää tästä aiheesta voi lukea Tukesin sivuilta.

Ulkoleikkipaikkoja käsittelevän RT-kortin (RT 89-10966), yksityispihoja koskeva kappale alkaa seuraavalla tavalla: ”On yksityishenkilön oma asia, millaisia rakenteita omalle pihalleen tekee”.

Vaikka yksityispihaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta on huomattavasti kevyempää, tulee leikkipaikat rakentaa lapsille turvallisiksi ja pyrkiä minimoimaan vakavan vammautumisen riskit. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kiipeilytelineitä rakentaessa tulee noudattaa laitevalmistajan antamia ohjeita. Telineillä roikutaan usein myös pää alaspäin ja tippumisen mahdollisuus on tärkeää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Turva-alueen ja putoamiskorkeuden määrittäminen

Turva-alueen koko ja putoamiskorkeus riippuu telineen tai leikkivälineen käyttötarkoituksesta. Karuselleissa turva-alue on 2 metriä kaikkiin suuntiin ja keinuissa turva-alue mitataan keinun ääriasennosta metri kumpaankin suuntaan. Keinusta hyppäämisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon, eikä keinun turva-alue saa leikata toisen leikkivälineen turva-alueen kanssa.

Putoamiskorkeus on suurin mahdollinen pystysuora etäisyys, jonka leikkivälineen käyttäjä voi pudota. Leuanvetotelineissä vapaa putoamiskorkeus on aavistuksen tulkinnanvarainen. Jos teline tarjoaa mahdollisuuden ”vetää vartalo telineen päälle”, lasketaan putoamiskorkeus ylimmästä vartalon tukipisteestä. Jos telineen päälle kiipeäminen ei ole mahdollista, vähennetään jalan tai käden ylimmästä tukipisteestä 100cm.

Pohdittavaa: Onko kyseisen telineen putoamiskorkeus 50cm vai 150cm.

Turva-alue

Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita. Jos putoamiskorkeus on välillä 60–150 cm, on turva-alue 150 cm. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150 cm on turva-alue 2/3 putoamiskorkeudesta + 50 cm. Turva-alue määritellään samalla laskukaavalla kaikkiin suuntiin, myös telineen sivuille.

Alusta

Putoamiskorkeuden ollessa yli 60cm, mutta alle 100cm saa alusta olla hoidettua pintamaata esim. nurmikkoa. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150cm tulee alustan olla turvahiekkaa, turvakatetta tai putoamislaattaa. Turvahiekkaa käytettäessä, kahden metrin putoamiskorkeutta varten suositellaan vähintään 30cm paksuista kerrosta ja yli kahden metrin putoamiskorkeudelle 40 cm paksuista kerrosta.

Asianmukaisesti rakennetun turva-alustan ensisijaisena tarkoituksena on vähentää päähän kohdistuvan iskun aiheuttamia vammoja. Turvahiekka ehkäisee myös nilkan taittumista ja pitkien luiden murtumista.

Etäisyys

Yksityispihoja koskevissa säännöksissä leikkivälineiden tulee olla vähintään kahden metrin etäisyydellä muista leikkivälineistä tai rakenteista. Rakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä talon seinien lisäksi myös puita, oksia, aitoja ynnä muita vimpaimia, joihon voi satuttaa itsensä.

Ankkurointi

Julkisissa paikoissa leikkivälineiden tulee olla kiinteästi asennettuja ja ankkureiden tulee olla vähintään 40 senttimetrin syvyydessä. Yksityispihoilla ankkuriosan yläpinta saa olla maanpinnan tasolla.

Putoamis- ja turva-alueen rakentamisen kustannukset

Jos telineen korkein otekohta on 240cm eikä teline tarjoa mahdollisuutta vetää vartaloa sen päälle, vähennetään maksimaalisesta putoamiskorkeudesta 100cm. Tällä laskutoimituksella telineen putoamiskorkeus on 140cm. Putoamiskorkeuden ollessa 140cm, on turva-alue 150 cm eteen, 150cm sivuille ja 150cm taakse. Putoamisalustan tulee olla joko 30cm paksuinen kerros turvahiekkaa tai turvakatetta. Putoamisalustan voi rakentaa myös kumirouhelevystä. Tällöin tulee käyttää vähintään 5cm paksua turvalaattaa.

Jos turva-alue rakennetaan suorakaiteen muotoiseksi, on se 4,5metriä leveä ja 3 metriä pitkä. Turva-alueelle tulee neliöitä siis yhteensä 13,5 ja 30 sentin syvyyteen rakennettuna kuutoita 4,05. Kuutiot selvittämällä (13,5 x 0,3 = 4,05m3) pystyy laskemaan turvahiekan tai -katteen kustannusarvion ja turvalaattojen kustannukset neliöhinnan perusteella.

Hintansa puolesta turvahiekka on edullisin vaihtoehto (n. 40 euroa / kuutio), joten 4m3 putoamisalueen rakentaa 160 eurolla. Turvakatetta käyttäessä (n. 130 euroa/kuutio) hinta pomppaa reiluun 500 euroon ja turvalaatalla (n. 70e/m2) tuotteesta riippuen noin 1000 euroon. Huoltovapaa turvalaatta saattaa maksaa itsensä takaisin pitemmässä juoksussa.

Kustannuksia laskiessa alkaa ymmärtämään, miksi taloyhtiöiden pihoille ei mielellään enää rakenneta kiipeilytelineitä tai keinujakaan.

Teki yksityispihalla niin tai näin, on tärkeä ymmärtää mahdolliset riskit ja vaarat, joita teline tai leikkiväline voi tuoda mukanaan. Vastuu on leikkipaikan rakentajalla ja vaikka tiukka lainsäädäntö ei suoraan koske yksityispihoja, tulee omistajalle varmasti monenlaisia syyllisyydentunteita jos jotain vakavampaa sattuu.

Fysiikan lait pätevät myös yksityispihalla

Vapaapudotuksessa ensimmäisen sekunnin aikana pudotaan 9,8 metriä. Kilometrivauhdiksi muutettuna tämä tarkoittaa 35 kilometrin tuntivauhtia. Ensimmäisen sekunnin jälkeen vauhti kiihtyy tasaisesti kunnes ilmanvastus saavutetaan.

Putoamisnopeus on sama kaikenpainoisille, eli yhtäaikaisesti pudotettuna yhden kilon maitopurkki ja 32 kilon kahvakuula osuvat maahan samanaikaisesti.

Potentiaalienergia kuvastaa voimaa joka aiheutuu esineen tippumisesta maahan. Tähän arvoon vaikuttavat sekä esineen paino ja pudotuskorkeus

Vaikka kummatkin esineet osuvat maahan samanaikaisesti (9,81m/s), aiheuttaa raskaampi esine pudotettuna isomman energian.

Energia on sitä suurempi mitä korkeammalta esine tiputetaan. Ihmisen tippuessa vammojen vakuuden määrittää se, kumpi sitoo itseensä enemmän energiaa, alusta vai keho. Kivikovalle alustalle tippumisesta tulee enemmän vammoja kuin pehmeälle alustalle tippumisessa.

Primaarivamma tarkoittaa vammaa, joka syntyy ensimmäisessä osumassa ja sekundaarivamma tarkoittaa vammaa, joka aiheutuu esim. pään lyömisestä varsinaisen kaatumisen jälkeen. Osuman kulma ja pinta-ala vaikuttavat vamman vakavuuteen ja loppujen lopuksi kysymys on siitä kuinka kovan energian luu tai kudos pystyy ottamaan vastaan katkeamatta / repeämättä.

Voimistelutelineissä kannattaa ottaa huomioon myös sinkoutumisen mahdollisuus. Harva näissä pelkkää leanvetoa jaksaa tehdä. Kun taidot kehittyy, siirrytään harjoittemaan vaikeampia juttuja, kuten jättiläisiä, jossa voimistelija pitää tangosta kiinni pyörähtäen vauhdilla rekin ympäri.

Myöhemmin selviää kuinka ratkaisin asian omalla pihallani.

Matonpuisteluteline pihalle

Pojalla on mukava harrastus, telinevoimistelu. Hän aloitti harrastuksen 6-vuotiaana ja nyt on neljäs vuosi voimistelua menossa. Mielestäni telinevoimistelu on tosi hyvä harrastus. Se kehittää voimaa, koordinaatiota ja erilaisia liikkumisen taitoja varsin monipuolisesti.

Kilpailulajina telinevoimistelu on ihan mielettömän vaativa. Parin vuoden ajan Paavo on kilpaillut telinevoimistelun 1-luokassa ja harjoitellut kilpailuissa vaadittavia liikkeitä tavoitteellisemmin.

Pienien poikien telinevoimistelussa (1-luokka) on sellainen erityispiirre, että kilpailuissa on osallistujia ihan valtavan paljon. Muutamaa salikisaa lukuunottamatta useasti samassa sarjassa on jopa 50 osallistujaa. Osallistujien määrä toki pienenee yleistä sarjaa lähestyessä. Ykkösluokassa mitalisijalle pääseminen edellyttää ihan todella hyvää osaamista ja tuomarointi on tiukkaa alusta saakka.

Ykkösluokassa telinevoimisteluun kuuluvat permanto, rekki, nojapuut ja hyppy.

2. luokkaan siirtyessä vaaditut liikesarjat vaikeutuvat ja mukaan tulee uusia telineitä. Näitä ovat hevonen ja renkaat.

Telinevoimistelutaitojen harjoittelu vaatii melkoiset määrät toistoja viikkotasolla ja kaikenlaisesta oheisharjoittelusta on hyötyä. Voltteja voi treenata kotioloissa trampoliinin avulla tai jopa nurmikolla. Rekkihommia voi treenata soveltuvassa kiipeilytelineessä. Kun pihalla on tarjolla mieleistä tekemistä, on kaikki ulkoliikuntaan käytetty aika pois Fortniten ja Minecraftin pelaamisesta.

”Matonpuistelutelineessä ei saa kiipeillä!”

Itse muistan omasta lapsuudestani jatkuvan mäkätyksen ja valituksen siitä, ettei matonpuistelutelineessä saa kiipeillä. Kiipeileminen, roikkuminen ja temppuilu on kuitenkin hauskaa puuhaa ja vaikka miten siitä kieltää, niin lapset yleensä löytää tiensä kiipeilemään matonpuistelutelineelle.

Kiipeilykiellossa on toki perää, eli jos matonpuistelutelineellä koheltaa niin usein tippuu teräskehikkoon ja satuttaa itsensä pahasti. Osuman pinta-ala on niin pieni ja terävä että usein vammoja joutuu korjaamaan leikkaussalissa.

Matonpuistelutelineessä kiipeily on mukavaa puuhaa. Kuvassa esikoistyttäreni Ella-Maria ja serkkutyttö Ida (2009).

No saako sitten kiipeilytelineessä puistella mattoja?

Ajattelin ratkaista asian niin, että hommaan omalle pihalleni kiipeilytelineen, joka soveltuu myös mattojen puisteluun. Nerokasta! Lapset saa vapaasti toteuttaa itseään, ja aikuiset voivat hyödyntää samaa häkkyrää omiin tarkoitusperiinsä. Leuanvedoista ja kehonpainoharjoittelusta ei toki ole mitään haittaa keski-iässäkään. Jos leuanveto ei suju, voi sitä helpottaa vastuskuminauhalla.

Street Workout teline

Speksailin pitkään erilaisia vaihtoehtoja. Telineen tulisi soveltua ulkokäyttöön. Siinä tulisi olla leuanvetotanko ja mahdollisuus rekkiliikkeiden harjoitteluun. Lisäksi telineeseen tulisi pystyä kiinnittämään voimistelurenkaat. Paras meidän pihalle soveltuva malli löytyi valmistajalta nimeltä Dinox. Tuotteet valmistetaan Päijät-Hämeessä, joten samalla tarjoutui mahdollisuus tukea Suomalaista yritystä. Erään jenkkiläisen brändin tuotteet jätin pois vaihtoehdoista juuri tästä syystä.

Tarjolla oli useampaa mallia joista meidän pihalle valittiin Street Workout teline 2. Dinoxin Street Workout – telineet ovat sekä kuumasinkittyjä että jauhemaalattuja. Ruosteen kanssa ei pitäisi tulla ongelmia, sillä telineet on nimenomaan ulkokäyttöön suunniteltuja. Teline sisältää maa-ankkurit betonikiinnitystä varten ja näin teline saadaan tuettua pysyvästi paikalleen. Näissä hommissa meidän pihalla tarjoutuva kallio tuo lisää mahdollisuuksia. Pari reikää kallioon ja telineen maa-ankkuri + betonimuotti pysyy paikallaan ikuisesti.

Positiivinen yllätys oli myös se, että Street Workout – telinettä pystyi valmistusvaiheessa modifioimaan siten, että toinen rekkitangoista tehtäisiin ympärysmitoiltaan kapeampana. Kapea tanko soveltuu paremmin telinevoimisteluhommien harjoitteluun. Valitsin meille tuplarekin, jossa toinen tanko on ”fatbar”- tyyppinen ja toinen kapea.

Teline muodostuu kolmesta tolpasta joiden halkaisija on 11,5cm. Korkeutta telineellä on 240cm, mutta rekkitankojen korkeus on vapaasti säädettävissä. Tarjolla olisi ollut myös yhden rekkitangon versio, mutta tuplarekillä voidaan ottaa vaimon kanssa leuanvetokisoja tai kilpaa tampata kahta mattoa yhtäaikaa.

Street Workout

Street Workout on mukavan näköistä puuhaa ja tällaiseen harjoitteluun soveltuvia ulkoliikuntapaikkoja on alkanut nousta Suomeen ihan mukavasti. Street Workout on kehonpainolla tehtävää harjoittelua, johon kuuluu mm. leuanveto, dippipunnerrus, käsilläseisonta, palomiespunnerrus, etu- ja takavaaka, nojavaaka sekä ”ihmislippu”.

Vanhoilla päivillä en ajatellut ryhtyä ihmislippua harjoittelemaan, mutta Street Workout telineellä aion tampata mattoja, vuosi toisensa jälkeen. Aivan mielettömän hyvä ja koko perhettä hyödyttävä hankinta.

Älyttömän hyviä tuotteita sisä- ja ulkokäyttöön löydät Dinoxin verkkokaupasta, osoitteesta https://www.dinox.fi/.

Tramppaskuutti vaikuttaa myös hauskalta tuotteelta.