Oman pihan kuulumiset, syyskuu 2020

Asuntomessu-artikkeleiden jälkeen on syytä palata havannoimaan mitä omalle pihaprojektille kuuluu ja missä ollaan menossa.

Kesä on painettu hommia ja jotain näkyvää tulostakin on saatu aikaiseksi. Television puutarhaohjelmiin verraten projekti etenee kuitenkin niin hitaasti, että ajottain ahdistaa. Jospa olisikin mahdollisuus palkata kymmenen ammattilaisen tiimi tekemään piha valmiiksi sillä aikaa kun isäntäväki on lomareissulla.

18.8.2020

Terassin istutusallas

Terassin vierellä kulkeva istutusallas on viimein saatu valmiiksi. Istutusallas on rakennettu yhdistellen tukimuurielementtejä ja muurikiveä. Istutusaltaan yksi tärkeä tehtävä on hallita pihan korkeuseroja ja rajata nurmialueet terassista.

Istutusaltaan puuttuva takaseinä oli pitkään ongelma. Jälkeenpäin mietittynä helpoin ratkaisu olisi ollut rakentaa istutusallas molemmin puolin L-tukimuurielementeillä. Kustannussyistä jätin takaseinän pois ja ajattelin, että se rakennetaan myöhemmässä vaiheessa, kevyesti ja edullisesti.

Vaihtoehdot oli kasata se valuharkoista tai valaa kokonaisuudessaan betonista. Takaseinällä tulisi olla korkeutta metrin verran ja pituutta kahdeksan metriä. 20 senttimetrin paksuinen väliseinä edellyttäisi valmista betonimassaa peräti 1,6 kuutiota eli kaksi suursäkkiä. Jos anturan tulisi olla noin puolet muurin korkeudesta, se tarkoittaisi peräti puolen metrin leveyttä. Betoniseinä ja sen antura tulisi raudoittaa harjateräksellä ja betonianturan alle tarvitaan tiivistetty ja routimaton maaperä.

Valuharkkojen slammaus eli rappaaminen ei myöskään houkutellut enää lisähommana. Hommaa oli muutenkin ja lähdin etsimään mahdollisimman helppoa ratkaisua.

Antikko muurikivi

Ongelma ratkesi Ruduksen Antikko muurikivellä. Yksittäinen kivi on 33 senttimetriä pitkä, 16,5 senttimetriä korkea ja 16,5 senttimetriä leveä. Kivi painaa 20 kiloa kappale eli ihan kevyestä palasta ei ole kyse. Raskaampi ”heavy duty” ulkonäkö sopi hyvin meidän pihan ilmeeseen. Kahdeksan metrin matkan pystyi ratkaisemaan yhteensä 24 kivellä jos takaseinän kumpaankin nurkkaan jättää ihan pienen ilmaraon.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5751.jpg

Hetken ajan kävi mielessä kasata muurikivet suoraan multatäytön päälle, mutta onneksi järki voitti. Pohdiskelun jälkeen päädyttiin tekemään muurille kunnolliset perustukset. Kavinkoneella ja lapiolla kaivettiin noin 40 senttimetriä syvä oja. Alimpaan kerrokseen laitettiin routaeristeeksi 50mm Finnfoam ja sen päälle tiivistettiin 0-32 / 0-16 (aavistuksen sekoittunutta) kalliomursketta. Maanrakennuskankaalla pyrittiin estämään eri maalajien sekoittuminen keskenään vuosien saatossa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0264.jpg

Antikko-muurikiveä voi alkaa latomaan suoraan tiivistetyn kalliomurskepatjan päälle, mutta etupihalta löytyi iso kasa hylättyjä 30×30 betonilaattoja. Näistä päätettiin askarrella muurille pika-antura. Betonilaatat sai naputeltua kumivasaran ja vatupassin avulla vaateriin, kun niiden alle laittoi ripauksen 0-8 kivituhkaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0255.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5798.jpg

Antikko – muuri rakennetaan latomalla linjalankaa apuna käyttäen kivet vierekkäin ja muurikivet lukitaan toisiinsa pakkasenkestävällä kiviliimalla.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5799.jpg

Kiviliima oli mahdottoman helppo käsitellä. Liiman pursottamisen jälkeen ehtii hyvin asetella kiven vielä lopullisesti paikalleen. Vaahto leviää hyvin alustaansa ja tarttuu napakasti kiinni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5801.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5805.jpg

Antikko – muurikiviä myydään myös puolikkaina ja meidän tapauksessa näitä käytettiin nurkkapaloina.

Lopputuloksena 8 metriä pitkä pikkumuuri. Heittoa kahdeksan metrin matkalla 1 senttimetri eli 1 millimetri per metri.

Mona – altakastelujärjestelmä

Istutusaltaassa on multasyvyyttä metrin verran ja se kätkee sisälleen peräti kahdeksan kuutiota istutusmultaa. Multaa on niin paljon, että siihen voi istuttaa kukkien ja pensaiden lisäksi myös pieniä puita. Poikkeuksellisen syvämultaisen istutusaltaan kastelu tuo mukanaan omat haasteensa, jotka ratkaisiin asentamalla altaaseen altakastelujärjestelmä.

Kirjoittelen Mona – altakastelusysteemin asentamisesta oman artikkelin myöhemmin. Asentamisessa oli tiettyjä haasteita.

Ylemmässä kuvassa näkyy istutusaltaan rakenteita. L-tukimuurin seinämässä on patolevy, joka jättää pienen ilmaraon betoniseinän ja multatäytön väliin. Tämän pitäisi vähentää kalkkihärmeen muodostumista betonin pintaan. Patolevyn ja multatäytön välissä on 100mm Finnfoam – eriste, jonka tarkoituksena on vähentää routimisen ja maapaineen vaikutusta muuriin.

Eristelevyt istutusaltaissa saattavat hidastaa mullan sulamista talven jälkeen, joten seuraavana keväänä selviää onko tuo hyvä vai huono juttu. Jälkeenpäin on helpompi ottaa pois kuin asentaa.

Kurkistus Tuusulan asuntomessuille, osa 2

Kuva: Sakari Mäkelä / White Cloud

Asuntomessualue oli artikkelia kirjoittaessa vielä osittain rakenteluvaiheessa. Tuusulan messualue on siinä mielessä mukava, että esittelykohteet sijaitsevat lähellä toisiaan ja paikasta toiseen siirtyminen on vaivatonta.

Messualue on suunniteltu ”yhteisölliseksi kyläkaupungiksi” ja sen kävelykadut on rakennettu aukioiksi. Kylän ympärillä on paljon puistoja, viheralueita ja vuokrattavia viljelyspalstoja. Yhteisöllistä tunnelmaa kuvastaa myös se, että alueelle on rakennettu yhteiskäyttöön tarkoitettuja pihasaunoja. Ihan mukavia ideoita nämä pihasaunat ja viljelyspalstat. Kasvihuone ja lavakauluslaatikoilla toteutettu ”viljelyspalsta” on pakko askarrella myös omalle pihalle.

Kivirakentaminen

Suurin osa omasta vierailusta meni pihakiviä ihaillessa. Ollaan jo aikaisemmin päätetty hankkia Ruduksen luotokiveä omalle pihalle, mutta täällä sitä oli nähtävissä huomattavan isoina pinta-aloina.

Luotokivi on Ruduksen uutuus, jota saa kolmessa eri värissä. Jämerä Town Housen pihoilta löytyi rutkasti luotokiveä ja se oli ladottu todella taitavasti. Kannattaa huomioida kaivonkannet ja muut yksityiskohdat, jotka on saatu taitavalla pihalaatoituksella lähes häviämään näkyvistä.

Vaikka omalla työmaalla on timanttilaikka käytössä oli lohdullista huomata, että luotokiveen saa myös valmiiksi suorareunaisia paloja.

Istutusaltaat

Jämähdin Jämerä Town Housen pihalle pyörimään melko pitkäksi aikaa. Rivitalojen värit oli kerrassaan upeat. Rivitalon edustalta normaalisti löytyvä hyvin pieni nurmikkolämpäre oli uskallettu korvata tyylikkäällä pihalaatalla. Vehreyttä näiden rivareiden pihoille oli selkeästi suunniteltu tuotavan muurikivistä rakennetuilla istutusaltailla. Istutusaltaita löytyi kaikilta pihoilta.

Alemmissa kuvissa Ruduksen Antikko – kivellä toteutettu istutusallas. Antikko on siinä mielessä hieno vaihtoehto, että vaikka kivi on aika järeän näköinen, on sen ulkomitat hallinnassa. Antikko-kivestä voi rakentaa ulkomitoiltaan pienen altaan, joka vetää sisäänsä multaa ihan mukavan määrän.

Omaa silmää miellytti altaan pohjalle aseteltu N2 – luokkaan kuuluva maanrakennuskangas ja listoilla viimeistellyt patolevyt muurin seinissä. Jos jotain tehdään, niin tehdään kunnolla tai ei ollenkaan.

Ruduksen Rustikko – kivestä valmistettu istutusallas sopisi niin hienosti myös meidän pihalle. Ulkonäön perusteella voisi kuvitella että rustikko-altaan rakentaminen olisi monimutkaista ja vaikeaa. Todellisuudessa rustikon kivet ovat täysin samanlaisia ja ne on helppo latoa päällekkäin. Rustikolla voi tehdä matalia muureja, istutusaltaita ja reunuksia. Korkeammat viritykset voi vahvistaa kiviliimalla tai säänkestävällä saneerauslaastilla.

Honka Huomen – talon terassin vierelle oli rakennettu hieno istutusallas. Kulkuväylät oli laatoitettu mustaharmaalla luotokivellä ja saumattu tummalla saumaushiekalla. Matala istutusallas oli toteutettu Ruduksen Muurikko-kivellä. Tämä parivaljakko (luoto+muurikko) sopi puupintojen kanssa ihan mahdottoman hyvin yhteen.

Itse suosittelen lämpimästi vierailua Tuusulan messuilla 3.8.2020 alkaen. Lippujen varaaminen tapahtuu netissä ja vierailupäivä määritellään ennakkoon. Asuntomessut vastaa turvallisuusjärjestelyistä. Vierailijan tehtäväksi jää noudattaa ohjeita ja nauttia messuista.

Ruduksen näyttelypiha Tuusulassa

Käytiin vaimon kanssa hakemassa pihakivien valintaan inspiraatioita ja näkökulmaa Tuusulan Ruduksen näyttelypihalla. Näyttelypiha sijaitsee Tuusulan ristikivessä, osoitteessa Ristikiventie 2.

Näyttelypihalta löytyy valmiiksi rakennettuna melkein kaikki Ruduksen pihakivituotteet.

Riimukivi (alla) on siinä mielessä aika spesiaali, että se toimii samalla hule- ja nurmikivenä. Riimukiven kaltaisilla läpäisevillä päällysteillä voi imeyttää hulevesiä syvempiin maakerroksiin. Näin hulevedet saadaan nopeasti palautettua takaisin luonnon veden kiertokulkuun ja pois kuormittamasta rakennettuja hulevesijärjestelmiä.

Näyttelypihalta löytyi myös Paasikko-muurikiven matalampi versio eli 420mm x 280mm x 140mm. Matalaan muurikiveen löytyy myös yhteensopiva valaisin.

Pihalaatoituksia oli esittelyssä useaa eri vaihtoehtoa ja näyttelypihalla oli tyylikkäästi osattu yhdistellä useampaa eri pihakiveä. Alemmassa kuvassa laatoitettu alue, jonka ulkoreunat oli toteutettu luostarikivellä ja keskusta ladottu antiikinruskeasta kartanokivestä. Eipä tullut ajatelleeksi että pihalaatoituksen voisi toteuttaa useamman eri betonikiven yhdistelmällä.

Ruduksen Luotokivi

Meidän takapihan poluille halutaan joku luonnollisen näköinen ja kalliota muistuttava betonikivi. Liuskekivi oli pitkään ykkösvaihtoehto mutta nyt löydettiin vielä sopivampi.

Meidän pihaprojektin selkeä voittaja on Ruduksen Luotokivi. Luotokiveä saa kolmessa eri värivaihtoehdossa jotka ovat hiili, mustaharmaa ja hehku. Hiili ja mustaharmaa ovat molemmat tummempia kiviä ja näiden välisen eron pystyi parhaiten hahmottamaan kun sitä pääsi katsomaan isommalla pinta-alalla. Pelkällä saumaushiekan värillä on jo yllättävän iso vaikutus. Alemmassa kuvassa sama kivi (mustaharmaa) mutta kahdella eri saumaushiekalla toteutettuna.

Alemmassa kuvassa oikealla musta-harmaa ja vasemmalla hiili.

Mikä kivi omalle pihalle?

Pyydettiin mukaan Luotokiven mallipalat eri värivaihtoehdoissa ja testattiin niitä omalle pihalla. Oikealla hehku, keskellä hiili ja vasemmalla musta-harmaa.

Kilpailu oli äärimmäisen tiukka mutta voittaja löytyi. Kerron myöhemmin mikä väri valittiin meidän pihalle.

Pihapolkujen pohjatyöt

Meidän takapihalle rakennetaan muutama pihapolku, joiden yhtenä tarkoituksena on rajata eri alueet toisistaan. Pihapolut tulee lähelle kalliota.

Betonilaatalla päällystettävän pihapolun rakentaminen aloitetaan poistamalla routiva maa-aines. Routivia maa-aineksia ovat lieju, turve, savi ja siltti. Routiminen tarkoittaa maapohjan jäätymisestä johtuvaa tilavuuden kasvua ja tämä näkyy maanpinnan kohoamisena tai painumisena. Mitä hienorakeisempaa maa-aines on, sen voimakkaammin se routii.

Routiva maa-aines korvataan routimattomalla maa-aineksella. Näitä ovat hiekka, sora ja karkearakeinen moreeni. Meidän tapauksessa pihapolun pohjaksi laitettiin kahta eri kalliomursketta. Polkujen pohjamaana toimii peruskallio, joten routimista ei luulisi tapahtuvan kunhan savinen pintakerros siivotaan vaan pois.

Pihapolun rakennekerrokset

Pihapolun rakennekerrokset koostuvat alusrakenteesta ja päällysrakenteesta. Alusrakenne tarkoittaa pohjamaata. Pohjamaan pinta tulee muotoilla niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita. Kallion pinta on tasattava ja savinen perusmaa tarvittaessa salaojitettava.

Päällysrakenteet ovat alhaalta ylöspäin ajateltuna 1) suodatinkerros 2) jakava kerros 3) kantava kerros 4) asennushiekka ja 5) laatoitus.

Suodatinkerros estää pohjamaan ja jakavan kerroksen maa-ainesten sekoittumisen keskenään ja se rakennetaan suodatinkankaasta. Suodatinkangas päästää vettä lävitseen ja osaltaan estää päällysrakenteen routimista. Suodatinkangas katkaisee myös kapillaarisen vedennousun.

Jakava kerros jakaa yläpuolisten materiaalien ja päällysteiden aiheuttaman painon tasaisesti pohjakerrokselle. Jakava kerros rakennetaan sorasta tai kalliomurskeesta. Jakavan kerroksen paksuus riippuu päällysteen käyttötarkoituksesta ja pohjan kantavuudesta.

Kantava kerros toimii päällysteen alustana ja ottaa vastaan ylhäältä tulevan paineen. Kantava kerros muotoillaan tulevan päällysteen muotoon ja tiivistetään tärylevyllä. Tarvittavat kaadot (1-2% kaltevuus) tehdään kantavaan kerrokseen.

Asennushiekkakerros toimii päällystekerroksen kivien asennusalustana. Asennushiekkakerroksen voi rakentaa kivituhkasta tai hiekasta.

Rakennekerrosten tiivistäminen

Tiivistäminen on tärkeä työvaihe. Siinä maamassat painetaan tiiviisti toisiaan vasten, jolloin maan kantavuus paranee. Tiivistäminen on syytä tehdä kerroksittain sillä useimmat tärylevyt ovat tehokkaita vain noin 20 senttimetrin syvyyteen asti. Tiivistettävää aluetta ajetaan tärylevyllä ristiin rastiin ja tiivistymistä avustetaan valuttamalla alueelle puutarhaletkulla vettä. Valuva vesi kuljettaa maaperässä olevia hienompia maahiukkasia alaspäin siten että ne täyttävät suurempien kappaleiden välit.

Tärylevyjä löytyy erilaisiin käyttötarkoituksiin ja pienempiin hommiin riittää 80 kiloinen täry. Raskaimmilla tärylevyillä (450kg) maa-ainekset tiivistyvät jopa 40 cm syvyydelle.

Syvät kaivannot hyvä täyttää isommalla tavaralla. Meidän pihalla jouduttiin käyttämään 0-56 kalliomursketta rinteen tukemisessa.

Kallistukset ja kaadot

Laatoitettaville alueille tulee tehdä pieni kallistus, jotta sadevesi valuu nopeasti pois niiden päältä. Asfaltti-, kiveys- ja nurmikkoalueilla vähimmäiskaltevuus on 1-2%. Veden valumasuunta tulee olla aina poispäin rakennuksista. Rakennuksista poispäin johtava kaato estää vettä joutumasta rakennuksen perustuksiin ja edelleen muihin rakenteisiin.

Laatoitettavista alueista tulee kallistusten avulla käyttäjälleen myös turvallisempia. Jos sadevesien ohjausta ei ole ollenkaan mietitty, saattaa pihalaatoituksen päälle muodostua vesilätäkkö, joka pakkasella jäätyy ja muuttuu liukkaaksi.

1% kaato tarkoittaa 1 senttimetrin kallistusta 1 metrin matkalla ja 2% kaato vastaavasti 2 senttimetrin kallistusta 1 metrin matkalla.

Pihakivet ja laatoitukset

Vehreän takapihan rakentaminen paahteiselle kalliotontille ei ole kovinkaan helppo homma. Kallion päälle on vaikea istuttaa kunnollista nurmikkoa eikä takapihan korkeusasemaa ei voi kohtuuttomasti muuttaa. Korkeuksiin nostettu takapiha näyttäisi tyhmältä ja vastaavasti liian pienellä multavaralla toteutettu nurmikko palaisi karrelle alta aikayksikön.

Omat rajoituksensa aiheuttaa myös naapureiden pihat, metsä ja asemapiirros. Haasteita ja huomioon otettavia asioita on runsaasti.

Käytössä olevista ratkaisuvaihtoehdoista parhaalle idealle tuntuu rakentaa pihalle kaksi polkua. Polut rakennetaan kallion molemmin puolin alueille joihin ei saada kunnollista multavaraa. Pihapolkujen avulla saadaan rajattua (jäljelle jäävät) nurmikkoalueet ja lopputuloksesta tulee toivottavasti myös näyttävämpi.

Betonikivellä päällystettyä pihapolkua tulee paljon mutta parempiakaan vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Kalliopiha on kalliopiha, sekä hyvässä että pahassa.

Yläpihan polut

Yläpihalle rakennetaan kaksi polkua joista toinen kulkee vaakasuuntaisesti kallion vieressä ja toinen pitkittäissuuntaisesti kohti metsää. Betonikivestä rakennettava polku on toiselta reunaltaan suora ja toiselta reunaltaan myötäilee kallion muotoja. Suora reuna toteutetaan nurmikonreunakivellä ja epäsäännöllisen muotoinen reuna leikkaamalla pihakiveä kallionreunan muotoon timanttilaikalla.

Rakennettavan pihapolun suoralla reunalla kallio sukeltaa jo sen verran syvälle että nurmikolle saadaan riittävän syvä multavara.

Metsän ja kallion väliin jää edelleen alue, jossa kallio kulkee todella lähellä maanpintaa. Tämä alue ratkaistaan epäsäännöllisen muotoisella noin 9 neliön ”lämpäreellä”. Alueen käyttötarkoitus on toistaiseksi vielä avoin mutta jotain kivaa siihen kyllä keksin.

”Polkupyöräparkki”

Takapihan pääsisäänkäynti on työnimeltään ”polkupyöräparkki”. Polkupyöräparkin elementit ovat puiset portaat terassialueelle ja paasikko-muurikivestä rakennettu matala muuri. Muurin taakse tulee viistoon rakennettava istutusalue jonne istutetaan erilaisia havukasveja.

Istutusaltaan viereen rakennetaan portaat, jotka johtavat yläpihalle. Portaat päättyvät laatoitettuun ja valaistuun pihapolkuun.

Polkupyöräparkin päällysteenä toimii joku paasikkomuurin ulkonäköön ja tyyliin sopiva pihalaatta. Yläpihan polkujen laatoitus valitaan kallion kanssa yhteensopivaksi ja alapihalla valinnat tehdään paasikkomuurin mukaan.

Minulla on vahva luottamus siihen että lopputuloksesta tulee upea. Yllä olevat betonilaatat saavat jossain vaiheessa myös väistyä uuden tieltä.

Betonia pihalle

Miehen suunnittelema piha sisältää paljon betonia. Ensimmäiset betonit tilattiin paljun pohjalaattaa varten Ruduksen pumppuautolla ja siitä se sitten lähti.

Viime kesänä betonia jauhettiin myllyllä yhteensä 2,5 tuhatta kiloa, ja sen jälkeen betonin valmistamisesta on tullut tärkeä osa vuosittaisia pihaleikkejä. Normaalit ihmiset käy kesällä festareilla ja istuu terassilla. Meillä kesät vietetään betonia valmistaen.

Ensimmäiset betonierät tehtiin tarkasti valmistajan ohjeita noudattaen. Betonimyllyn sisään kaadettiin 25 kilon pikkusäkki kuivabetonia ja tähän lisättiin mittakannun avulla 3 litraa vettä.

Viime kesänä uskallettiin siirtyä pikkusäkeistä kohti isoja (1000kg) säkkejä. Isojen säkkien kanssa vesi annostellaan puutarhaletkulla ja kuivabetoni lapiolla.

Mittatarkasta (25kg kuivabetonia : 3000ml vettä) annostelusta siirryttiin tarkkailemaan betonimassan koostumusta. Kuivabetonia ja vettä lisätään sen verran, että a) yhdellä kertaa valmistuu mahdollisimman suuri määrä betonimassaa, jonka b) koostumus on ”sopiva”. Jos massa on liian löysää, tulee heittää lapion verran kuivabetonia ja vastaavasti jos massa on liian karkeaa, ruiskutetaan puutarhaletkulla vettä myllyn sisään.

Karkea massa muodostaa betonipalloja ja löysä massa taas valahtaa liemenä myllyn pohjalle. Koostumus on ”parahultainen” kun valmistuva betonimassa irtoaa mukavasti pyörivän betonimyllyn sisäseinästä.

Betonin valmistaminen on sotkuista, mutta mukavaa puuhaa. Päälle kannattaa laittaa vähän huonompaa vaatetta ja varoa betoniroiskeiden joutumista silmiin tai paljaalle iholle. Edellä vaimon kuva betonihommien jälkeen. Pienet betonitahrat puhdistuvat suihkussa käymällä ja roiskeiden alta kuoriutui tässäkin tapauksessa ihan vetävän näköinen friidu.

Betoniantura

”Antura” on rakennelman alin osa, jonka tarkoitus on jakaa paino maapohjalle. Betonianturan leveys on karkeasti ajateltuna esim. puolet (1/2) muurin korkeudesta. Tällä laskutekniikalla 120cm korkealle muurille rakennetaan 60cm leveä betoniantura. Betoni yksinään on melko heikkoa ja sitä tuleekin vahvistaa raudoituksen avulla. Tällöin puhutaan raudoitetusta ”teräsbetonianturasta”. Raudoituksena voi käyttää valmista raudoitusverkkoa tai askarrella raudoitus mittaan katkotuista harjateräksen pätkistä. Harjateräkset asetellaan sopivaan korkeuteen (irti maasta) raudoituskorokkeiden avulla ja kiinnitetään toisiinsa ns. ”surrilangalla”.

Raudoittamisessa on syytä muistaa että betoni kutistuu kuivumisen aikana. Valumuotin reunoille asetetut harjateräkset saattavat huonolla tuurilla työntyä esille betonin kutistuessa. Pystyraudoituksia suunnitellessa kannattaa muistaa että suora harjateräksen pätkä harvoin kiinnittyy betonivaluun riittävän tiukasti. Jos harjateräksen taivuttaa 90 asteen kulmaan niin se jämähtää paremmin paikalleen.

Muurin valaminen

Alle 70cm korkeaa muuria ei lähtökohtaisesti tarvitse rakentaa teräsbetonianturan päälle vaan perustukseksi riittää hyvin tiivistetty murskesorakerros. Korkeammat muurit tarvitsevat anturan ja ne tulee myös ”valaa” eli täyttää betonimassalla. Muuria betonimassalla täyttäessä kannattaa valmistaa sellainen betonimassa, jonka voi kaataa ämpärillä muurin sisään. Muurin voi valaa pienissä erissä tai käyttää apuna akkuvibraa. Akkuvibran käyttäminen säästää sekä aikaa että hermoja.

Korkeammat muurit raudoitetaan sekä pystyyn että vaakaan.

Betonin ominaisuuksia

Jos päätyy rakentamaan muureja betonimateriaaleista niin pari betoniin liittyvää ominaisuutta on hyvä ottaa ennalta huomioon.

Kalkkihärme

Kosteuden tunkeutuessa betonin huokosiin, vapautuu betoniin sitoutumaton kalkki. Betonituotteen pintaan muodostuu valkoisia läiskiä ja tätä lieveilmiötä kutsutaan ”kalkkihärmeeksi”. Kalkkihärmeen muodostumista voidaan yrittää ehkäistä asentamalla muuriin patolevy.

Alkalihärme

Alkalihärme on betonituotteen pintaan ilmestyvä valkoinen / pulverimainen hilse. Sitä esiintyy ensimmäisenä ja toisena vuotena asentamisesta. Alkalihärmeen voi pestä pois mutta se häviää ajastaan sateiden mukana.

Sokkelikaista, patolevy ja bitumikermi

Sokkelikaista (=kattohuopa) on bituminen kosteudeneriste. Sokkelikaistalla katkaistaan kapillaarisen kosteuden nousu rakenteissa. Terassia rakentaessa kattohuopapaloja on hyvä asettaa betoniharkon ja terassin runkolankkujen väliin. Tällä ennaltaehkäistään ja vähennetään puun homehtumista.

Piharakentamisessa patolevyä käytetään mm. muurien maanalaisissa kerroksissa. Patolevyssä olevat nystyrät jättävät seinän ja levyn väliin pienen ilmaraon jonka avulla sisäpuolelta tuleva kosteus tiivistyy levyyn ja valuu sitä pitkin alas salaojaputkiin. Patolevy asennetaan poraamalla iskuporakoneella muuriin pieni reikä ja paukuttamalla vasaralla siihen ankkurinaula. Tyylikkäin lopputulos saadaan patolevylistaa käyttämällä. Patolevyjä käytetään myös istutusaltaissa.

Betonimuuriin suositellaan patolevyn lisäksi bitumikermitiivistystä. Bitumikermi on muurin pinnalle kuumennettava, kosteutta eristävä pinta. Meillä ei ole bitumikermiä muurin maanalaisissa kerroksissa, joten aika näyttää onko sen pois jättämisellä vaikutusta. Jos haluaa tehdä täydellisesti niin ehdottomasti myös bitumikermiä maanalaisiin kerroksiin.

L – tukimuurien asennus

Muuri saatiin valmiiksi ja tämän jälkeen asennettiin kaivinkoneella ja ketjuilla L-tukimuurit paikalleen.

Tukimuurin asennuksessa taitava kaivinkonemies on todella tarpeellinen. Kaivinkonemiehen kanssa on tärkeä sopia yhdessä käsimerkit ja kommunikoida asennustyön aikana aktiivisesti. Linjalangan ja vatupassin avulla on tärkeää tarkkailla, että muuri asettuu suoraan. Varsinkin pitkällä matkalla virheet kertaantuu. Muuri asennettiin ketjuilla paikalleen. Ketjujen avulla muuria ajoittain kevennettiin ja kivituhkalla muurin alustaa (sullomalla) täyttämällä muuri saatiin prikulleen oikeaan korkoon. Tukeva ja kantava pohja on tärkeä. Jos pohja on epätasainen niin asennuksessa tulee heti ongelmia. Muurin asennuksessa tarvitaan taitavan kaivinkonemiehen lisäksi mielellään kaksi apulaista, jotka ohjaa muuria sen laskeutuessa paikalleen. Turvakengät on älyttömän tärkeät ja muuria ohjaillessa käytettävä ”apinaotetta”, ettei jätä vahingossa sormia väliin. Tukimuurit ovat niin raskaita, että kahden tukimuurin väliin jätettynä sormista pääsee kyllä lopullisesti eroon.

Suunnitelmissa on koristella L-tukimuuri 8 metrin matkalta puisella kansilaudalla ja kiinnittää sen alareunaan himmennettävä led-valonauha. Tämäkin idea on pöllitty televisiosta.

Kun tukimuurit oli asennettu, ne niputettiin yhteen takapuoleltaan hitsaamalla pitkä lattarauta niiden välille. Muurien takana olevat nostolenkit katkaisiin rälläkällä ja jäljelle jääneitä töpöjä hyödynnettiin hitsauksessa.

Lattarautaa hitsattiin myös muurin pohjaan.

Tukimuuri niputettiin Paasikko – muurin kanssa yhteen poraamalla 10mm harjateräkset vierelle valettuun muuriin kiinni. Harjateräksen kiinnittämiseen käytin ankkurimassaa.

Lopuksi tukimuurien välille jääneet aukot ja pohjaa pitkin hitsattu lattarauta valettiin kiinni betonilla.

Paasikko – muurin asennus

Betonianturasta tuli erittäin hyvä. Muutamasta kohdasta joutui vähän hiomaan, mutta pääasiallisesti valu oli tasainen. Nyt päästiin muurikivien kimppuun.

Muurikivien ladonnassa ensimmäinen varvi (alin rivi) on tärkeä laittaa mahdollisemman tarkasti. Alunperin ajateltiin, että alin rivi saadaan parhaiten oikeaan korkoon muurauslaastilla. Todellisuudessa kivi oli niin painava, että muurauslaastin käyttäminen ei onnistunut ollenkaan. Ei osattu tehdä oikean paksuista massaa ja päätettiin muutaman tunnin tuskailun jälkeen vaihtaa suunnitelmaa.

Meidän työmies Samuli osasi käyttää muurien rakentamisessa kiiloja ja näiden avulla homma saatiin sujumaan. Pussillinen muurikiiloja maksoi Starkilla 30 euroa ja niitä käyttämällä säästi aikaa ja hermoja. Kannattaa käyttää ainakin tämän paasikko-muurikiven kanssa.

Kirjoitin aikaisempaan artikkeliin että kannattaa lukea Paasikko-muurikiven asennusohjeet huolellisesti. Minä en lukenut.

Muuri ehdittiin latoa ja kiilata jo täyteen korkeuteensa, kun tajusin että muuri on kokonaisuudessaan väärinpäin. Alemmassa kuvassa näkyvä ura kuuluu olla muurikiven pohjassa ja muurikiven toisella puolella oleva ponttaus kuuluisi olla yläpuolella. Näin myös Paasikko – muuriin kuuluva kansikivi saadaan asetettua paikalleen.

Paasikkomuurin jokainen varvi (kerros) raudoitetaan myös vaakasuuntaisesti. Muurikivien välissä on noin valmiina noin 3cm korkea tila, jonne on tarkoitus työntää harjateräkset mielellään molemmin puolin.

Väärinpäin asennetut muurikivet jäivät vaivaamaan mieltä ja loppujen lopuksi täysin valmis muuri päätettiin purkaa ja kääntää oikeaan asentoon ennen betonivalua.

Paasikko-muurin ohjeessa kerrotaan, että valettavien muurien reiät betonoidaan säänkestävällä C30/37 tai K35-lujuusluokan betonilla. Ilmeisesti normaali S100 betoni ei täytä vaadittavaa lujuusluokkaa ja me päädyttiin hankkimaan pohdiskelujen jälkeen K45 korrobetonia.

Betonin massamenekki on n. 0,12 m³/m². Meillä meni näiden kahden muurin valamiseen 2000kg kuivabetonia. Jos uskallat laittaa muuriisi tavallista S100 betonia niin kannattaa kyllä harkita. Korrobetoni maksaa neljä kertaa enemmän eli kustannukset kasvaa huomattavasti.

Betonimassa on hyvä tehdä niin löysäksi, että sen voi kaataa ämpäristä muurin sisään. Betonimassa on tärkeää tiivistää vibraamalla, sillä tiheästi raudoitettuun muuriin jää ilmataskuja. Meillä oli mahdollista käyttää ihan oikeaa akkubetonivibraa ja sen avulla muuri saatiin täytettyä ihan pohjaa myöten. Muurin voi valaa myös kahdessa osassa.

Kun muuri on valettu kannattaa se tukea jollain tapaa. Muurikivessä on ponttaukset, mutta huomattiin että ne eivät pidä kovinkaan hyvin. Me käytettiin muurin tukemisessa kuormaliinaa ja se toimi hyvin. Vibraamisen aikana betoni tunkeutuu myös muurin pienimpiin rakoihin ja saattaa alkaa pakottamaan muurikiviä toisistaan irti. Näin meille kävi ensimmäisen muurin kohdalla. Kulmakivien liikkuminen on hyvä estää jollain tapaa.

Rudus Paasikko Muurikivi

Samassa Kotoisan (2/7) jaksossa L-tukimuurin kaverina käytettiin Ruduksen paasikkomuuria. Lopputulos oli hieno, joten mekin päätettiin soveltaa samaa ideaa omalla pihalla. Suunnitelma oli rakentaa 8 metriä pitkän L-tukimuurin molempiin päätyihin 3 metriä leveät paasikkomuurit. Muurirakennelma toimisi erittäin isona istutusaltaana, jonka multakapasiteetti on peräti 8 kuutiota. Muurin taakse voisi istuttaa pensaita ja jopa pieniä puita.

Paasikkomuurille rakennettiin tukeva antura. 120cm korkea muuri sai alleen 60cm leveän betonianturan, joka raudoitettiin ristiin rastiin. Matalamman muurin antura yhdistettiin edellisenä kesänä rakennettuihin valuihin harjateräksillä. Matalan muurin anturan raudoitukset päästiin lisäksi poraamaan muutamasta kohtaa kallioon kiinni.

Korkeammalle muurille tehtiin noin metrin leveä antura. Meidän pihalla on kalliota hyvin tarjolla, joten sitä hyödynnettiin nyt myös anturan ja muurin tukemisessa.

Kallioon päästiin poraamaan Devalt SDS MAX – iskuporakoneella ja harjateräkset kiinnitettiin ankkurimassalla.

Paasikkomuuri on hyvä raudoittaa sekä vaakaan että pystyyn. Pystysuuntaiset raudoituspiikit tulevat anturaan kiinni etäisyyksille 115mm, 280mm ja 420mm. Tämän jälkeen voi edetä 140mm välein koko muurin matkalta. Tehdessä huomattiin, että pystysuuntaiset raudoituspiikit kannattaa asettaa huolellisesti oikeaan etäisyyteen, koska rautojen väänteleminen jälkeenpäin on pirullista puuhaa. Jos pystysuuntainen raudoituspiikki kiinnittyy väärään kohtaan, joutuu sen joissain tapauksissa katkaisemaan tyvestä.

Paasikkomuurin asennusohjeet kannattaa lukea huolellisesti.

 

 

Perustukset Rudus L – tukimuurille

Takapihalla talon suuntaisesti menevä luiska päätettiin kaivaa kokonaan pois ja maa-ainekset toimittaa läheiselle maakaatopaikalle.

Takapihan luiska päätettiin korvata muurilla. Seuraillaan televisiosta paljon pihanrakennusohjelmia ja idea betonisen L – tukimuurin käyttämiseen tuli Kotoisa – ohjelman 2 kauden jaksosta jossa Mikko Leppilammelle rakennettiin Seitsemän tähden piha.

Yksittäinen L-tukimuuri painaa 596 kiloa kappale ja niiden asentamisessa käytetään kaivinkonetta ja ketjuja. Tukimuureissa on takapuolella valmiina nostolenkit ketjuja varten. L-tukimuureja on monta eri korkeutta ja leveyttä. Meidän pihalle valittiin  L-tukimuuri 1050 x 2000 x 800. Tukimuurin julkisivun pinta on sileä ja väriltään harmaa. Myynnissä on myös liuskekivellä pinnoitettuja vaihtoehtoja mutta meidän pihaprojektiin harmaat betoninsävyt sopivat parhaiten. Neljällä elementillä saa tehtyä yhteensä 8 metriä pitkän muurin.

 

Ennen kun raskas betonielementti voidaan asentaa tulee sen alusta valmistella kantavaksi ja tiiviiksi. Meillä on kallioinen tontti ja kallio löytyikin noin 60 syvyydeltä. Muurin alustana kallio on toki erittäin hyvä sillä kallio ei roudi.

Tukimuurille valmisteltiin tasainen alusta täyttämällä ja tiivistämällä kerroksittain 0-56 kalliomursketta ja 0-32 kalliomursketta.

Viimeinen pinta tehtiin kivituhkalla ja laserilla varmistettiin, että tukimuurin alusta on 100% tasainen.

Muurin taakse asennettiin salaojaputki. Jotta ajan saatossa salaojaputki ei tukkeudu laitettiin se maarakennuskankaan sisään ja ympärille reilusti sepeliä.