Nuotiopaikka

Meidän pihaprojektissa suurin yksittäinen haaste on lähes koko tontin laajuudelta jatkuva kallio. Koskaan ei voi tietää milloin kaivinkoneen kauha tökkää kalliopintaan ja kuopan kaivaminen vaihtuu kallion siistimiseksi. Tästä syystä suunnitelmia on jouduttu muuttamaan moneen kertaan ja sopeuttamaan vallitseviin olosuhteisiin.

Pihalle piti tulla kaksi polkua, joista toinen kulkisi kohti metsää. Polun piti olla leveydeltään 130 senttimetriä ja nurmikonreunakivellä rajattu. Toiselle puolelle piti laittaa nurmikkoa ja toiselle puolelle kunttaa. Nurmikko vaatii noin 20-30 cm multavaran ja kuntta vastaavasti 10 – 30cm hiekkapohjan. Kumpikaan ei selviydy paahteisella kalliolla ilman riittävän paksua, kosteutta pidättävää / tasaavaa maakerrosta.

Idea nuotiopaikasta aktivoitui uudelleen kun metsään johtavan polun vierellä kulkeva kallio jäi kovin korkealle. Polun ja kalliopinnan välinen korkeusero oli siinä määrin merkittävä että tuo aavistuksen omituinen ”lämpäre” olisi syytä ratkaista jollain tapaa.

Polun päätepysäkillä ongelma ratkaistiin täryttämällä kallion päälle 0-16 kaliberin kalliomursketta noin 9 neliön alueelle. Kalliomurskeella päällystetty lämpäre jätettiin muodoltaan epäsäännölliseksi ja annettiin myötäillä vieressä kulkevan korkeamman kallion muotoja.

Suunnitelma pysyi pääpiirteittäin ennallaan;

Lämpäreen ja pihapolun oikealle puolelle tulee nurmikonreunakivellä rajattu nurmialue ja pihavalo. Taakse jää metsä ja vasemmalle puolelle laitetaan siirtovarvikkoa eli kunttaa.

Nuotiopaikan speksailua

Nuotiopaikkaan olen löytänyt monta hienoa ideaa pinterestiä selailemalla. Vaihtoehtoja on useita mutta loppujen lopuksi tulin siihen lopputulokseen että kiinteä nuotiopaikka ole välttämättä fiksuin ratkaisu meidän tarkoitusperiin. Tällöin nuotiopaikka sijaitsisi aina ja iänkaikkisesti metsän reunassa. Olisiko sille aidosti käyttöä ja kuinka nopeasti tontin perimmäisessä nurkassa istuskeluun kyllästyisi. Varmaan melko nopeasti.

Drop Design Fire

Muutaman vuoden ajan olen asuntomessuilla kiinnittänyt huomiota Drop Design Fire – nimiseen terassitakkaan.

Drop Fire on valmistettu 3mm paksusta kylmäsalvatusta teräksestä ja käsitelty korkeakuumakestoisella jauhemaalilla. Drop firen jalan sisällä on lämpösuojana palovillaa eli se ei kuumene. Lämpösuojauksen ansiosta Drop Firen voi asentaa irtokipinät huomioiden vaikka puuterassille.

Drop Design Fire painaa vain 60 kiloa eli on liikuteltavissa tarpeen mukaan paikalta toiselle. Meidän tapauksessa nuotiopaikka voisi majailla kesät pihapolun päätepysäkillä ja siirtyä syksyisin terassille. Terassitakan äärellä voisi olla mukana istua viileinä syysiltoina ja talvisin se voisi tuoda ylimääräistä tunnelmaa lämpimässä paljussa oleskeluun.

Alla valokuvia Kouvolan asuntomessuilta (2019) sekä Tuusulan asuntomessuilta (2020) jossa Drop Fireä oli sijoiteltu sekä terassille että kivetetyille aluille.

Drop Design Fire toimii myös pöytänä sillä pakettiin kuuluu kansi joka pitää sadevedet ja roskat pois tulipesästä.

Design Fire toimii myös bioetanolilla

Drop Fireen voi lisävarusteena ostaa bioetanolipolttimen, jonka avulla terassitakkaa voi polttaa vaikka lasitetulla terassilla kunhan ilmanvaihto on vaan riittävä.

Nuotioruokaa avotulella

Olen yrittänyt pohtia järkeviä perusteita miksi meidän pihalla tulisi olla nuotiopaikka. Niitä ei tule kovinkaan montaa mieleen. Fiilispohjalta ajateltuna nuotiopaikka olisi varmasti kiva ja tunnelmallinen. Järkiperuste voisi olla se että nuotiopaikalla voin tehdä ruokaa avotulella.

Drop Firessä voi polttaa puuta, käyttää brikettejä tai hiiliä. Tällä ideologialla se mahdollistaa muurinpohjalettujen paistamisen, nokipannukahvit ja makkaranpaiston. Avotuligrillaukseen on tarjolla monenlaisia valurautavempaimia joiden kaikenkirjavan skaalan voi hyödyntää parhaiten nuotiopaikalla.

Drop Design Fire muistuttaa muodoiltaan Drop – allasta ja se on mitoiltaan sopivan kokoinen (76m x 76cm).

Oman pihan kuulumiset, syyskuu 2020

Asuntomessu-artikkeleiden jälkeen on syytä palata havannoimaan mitä omalle pihaprojektille kuuluu ja missä ollaan menossa.

Kesä on painettu hommia ja jotain näkyvää tulostakin on saatu aikaiseksi. Television puutarhaohjelmiin verraten projekti etenee kuitenkin niin hitaasti, että ajottain ahdistaa. Jospa olisikin mahdollisuus palkata kymmenen ammattilaisen tiimi tekemään piha valmiiksi sillä aikaa kun isäntäväki on lomareissulla.

18.8.2020

Terassin istutusallas

Terassin vierellä kulkeva istutusallas on viimein saatu valmiiksi. Istutusallas on rakennettu yhdistellen tukimuurielementtejä ja muurikiveä. Istutusaltaan yksi tärkeä tehtävä on hallita pihan korkeuseroja ja rajata nurmialueet terassista.

Istutusaltaan puuttuva takaseinä oli pitkään ongelma. Jälkeenpäin mietittynä helpoin ratkaisu olisi ollut rakentaa istutusallas molemmin puolin L-tukimuurielementeillä. Kustannussyistä jätin takaseinän pois ja ajattelin, että se rakennetaan myöhemmässä vaiheessa, kevyesti ja edullisesti.

Vaihtoehdot oli kasata se valuharkoista tai valaa kokonaisuudessaan betonista. Takaseinällä tulisi olla korkeutta metrin verran ja pituutta kahdeksan metriä. 20 senttimetrin paksuinen väliseinä edellyttäisi valmista betonimassaa peräti 1,6 kuutiota eli kaksi suursäkkiä. Jos anturan tulisi olla noin puolet muurin korkeudesta, se tarkoittaisi peräti puolen metrin leveyttä. Betoniseinä ja sen antura tulisi raudoittaa harjateräksellä ja betonianturan alle tarvitaan tiivistetty ja routimaton maaperä.

Valuharkkojen slammaus eli rappaaminen ei myöskään houkutellut enää lisähommana. Hommaa oli muutenkin ja lähdin etsimään mahdollisimman helppoa ratkaisua.

Antikko muurikivi

Ongelma ratkesi Ruduksen Antikko muurikivellä. Yksittäinen kivi on 33 senttimetriä pitkä, 16,5 senttimetriä korkea ja 16,5 senttimetriä leveä. Kivi painaa 20 kiloa kappale eli ihan kevyestä palasta ei ole kyse. Raskaampi ”heavy duty” ulkonäkö sopi hyvin meidän pihan ilmeeseen. Kahdeksan metrin matkan pystyi ratkaisemaan yhteensä 24 kivellä jos takaseinän kumpaankin nurkkaan jättää ihan pienen ilmaraon.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5751.jpg

Hetken ajan kävi mielessä kasata muurikivet suoraan multatäytön päälle, mutta onneksi järki voitti. Pohdiskelun jälkeen päädyttiin tekemään muurille kunnolliset perustukset. Kavinkoneella ja lapiolla kaivettiin noin 40 senttimetriä syvä oja. Alimpaan kerrokseen laitettiin routaeristeeksi 50mm Finnfoam ja sen päälle tiivistettiin 0-32 / 0-16 (aavistuksen sekoittunutta) kalliomursketta. Maanrakennuskankaalla pyrittiin estämään eri maalajien sekoittuminen keskenään vuosien saatossa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0264.jpg

Antikko-muurikiveä voi alkaa latomaan suoraan tiivistetyn kalliomurskepatjan päälle, mutta etupihalta löytyi iso kasa hylättyjä 30×30 betonilaattoja. Näistä päätettiin askarrella muurille pika-antura. Betonilaatat sai naputeltua kumivasaran ja vatupassin avulla vaateriin, kun niiden alle laittoi ripauksen 0-8 kivituhkaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0255.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5798.jpg

Antikko – muuri rakennetaan latomalla linjalankaa apuna käyttäen kivet vierekkäin ja muurikivet lukitaan toisiinsa pakkasenkestävällä kiviliimalla.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5799.jpg

Kiviliima oli mahdottoman helppo käsitellä. Liiman pursottamisen jälkeen ehtii hyvin asetella kiven vielä lopullisesti paikalleen. Vaahto leviää hyvin alustaansa ja tarttuu napakasti kiinni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5801.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5805.jpg

Antikko – muurikiviä myydään myös puolikkaina ja meidän tapauksessa näitä käytettiin nurkkapaloina.

Lopputuloksena 8 metriä pitkä pikkumuuri. Heittoa kahdeksan metrin matkalla 1 senttimetri eli 1 millimetri per metri.

Mona – altakastelujärjestelmä

Istutusaltaassa on multasyvyyttä metrin verran ja se kätkee sisälleen peräti kahdeksan kuutiota istutusmultaa. Multaa on niin paljon, että siihen voi istuttaa kukkien ja pensaiden lisäksi myös pieniä puita. Poikkeuksellisen syvämultaisen istutusaltaan kastelu tuo mukanaan omat haasteensa, jotka ratkaisiin asentamalla altaaseen altakastelujärjestelmä.

Kirjoittelen Mona – altakastelusysteemin asentamisesta oman artikkelin myöhemmin. Asentamisessa oli tiettyjä haasteita.

Ylemmässä kuvassa näkyy istutusaltaan rakenteita. L-tukimuurin seinämässä on patolevy, joka jättää pienen ilmaraon betoniseinän ja multatäytön väliin. Tämän pitäisi vähentää kalkkihärmeen muodostumista betonin pintaan. Patolevyn ja multatäytön välissä on 100mm Finnfoam – eriste, jonka tarkoituksena on vähentää routimisen ja maapaineen vaikutusta muuriin.

Eristelevyt istutusaltaissa saattavat hidastaa mullan sulamista talven jälkeen, joten seuraavana keväänä selviää onko tuo hyvä vai huono juttu. Jälkeenpäin on helpompi ottaa pois kuin asentaa.

Kurkistus Tuusulan asuntomessuille, osa 2

Kuva: Sakari Mäkelä / White Cloud

Asuntomessualue oli artikkelia kirjoittaessa vielä osittain rakenteluvaiheessa. Tuusulan messualue on siinä mielessä mukava, että esittelykohteet sijaitsevat lähellä toisiaan ja paikasta toiseen siirtyminen on vaivatonta.

Messualue on suunniteltu ”yhteisölliseksi kyläkaupungiksi” ja sen kävelykadut on rakennettu aukioiksi. Kylän ympärillä on paljon puistoja, viheralueita ja vuokrattavia viljelyspalstoja. Yhteisöllistä tunnelmaa kuvastaa myös se, että alueelle on rakennettu yhteiskäyttöön tarkoitettuja pihasaunoja. Ihan mukavia ideoita nämä pihasaunat ja viljelyspalstat. Kasvihuone ja lavakauluslaatikoilla toteutettu ”viljelyspalsta” on pakko askarrella myös omalle pihalle.

Kivirakentaminen

Suurin osa omasta vierailusta meni pihakiviä ihaillessa. Ollaan jo aikaisemmin päätetty hankkia Ruduksen luotokiveä omalle pihalle, mutta täällä sitä oli nähtävissä huomattavan isoina pinta-aloina.

Luotokivi on Ruduksen uutuus, jota saa kolmessa eri värissä. Jämerä Town Housen pihoilta löytyi rutkasti luotokiveä ja se oli ladottu todella taitavasti. Kannattaa huomioida kaivonkannet ja muut yksityiskohdat, jotka on saatu taitavalla pihalaatoituksella lähes häviämään näkyvistä.

Vaikka omalla työmaalla on timanttilaikka käytössä oli lohdullista huomata, että luotokiveen saa myös valmiiksi suorareunaisia paloja.

Istutusaltaat

Jämähdin Jämerä Town Housen pihalle pyörimään melko pitkäksi aikaa. Rivitalojen värit oli kerrassaan upeat. Rivitalon edustalta normaalisti löytyvä hyvin pieni nurmikkolämpäre oli uskallettu korvata tyylikkäällä pihalaatalla. Vehreyttä näiden rivareiden pihoille oli selkeästi suunniteltu tuotavan muurikivistä rakennetuilla istutusaltailla. Istutusaltaita löytyi kaikilta pihoilta.

Alemmissa kuvissa Ruduksen Antikko – kivellä toteutettu istutusallas. Antikko on siinä mielessä hieno vaihtoehto, että vaikka kivi on aika järeän näköinen, on sen ulkomitat hallinnassa. Antikko-kivestä voi rakentaa ulkomitoiltaan pienen altaan, joka vetää sisäänsä multaa ihan mukavan määrän.

Omaa silmää miellytti altaan pohjalle aseteltu N2 – luokkaan kuuluva maanrakennuskangas ja listoilla viimeistellyt patolevyt muurin seinissä. Jos jotain tehdään, niin tehdään kunnolla tai ei ollenkaan.

Ruduksen Rustikko – kivestä valmistettu istutusallas sopisi niin hienosti myös meidän pihalle. Ulkonäön perusteella voisi kuvitella että rustikko-altaan rakentaminen olisi monimutkaista ja vaikeaa. Todellisuudessa rustikon kivet ovat täysin samanlaisia ja ne on helppo latoa päällekkäin. Rustikolla voi tehdä matalia muureja, istutusaltaita ja reunuksia. Korkeammat viritykset voi vahvistaa kiviliimalla tai säänkestävällä saneerauslaastilla.

Honka Huomen – talon terassin vierelle oli rakennettu hieno istutusallas. Kulkuväylät oli laatoitettu mustaharmaalla luotokivellä ja saumattu tummalla saumaushiekalla. Matala istutusallas oli toteutettu Ruduksen Muurikko-kivellä. Tämä parivaljakko (luoto+muurikko) sopi puupintojen kanssa ihan mahdottoman hyvin yhteen.

Itse suosittelen lämpimästi vierailua Tuusulan messuilla 3.8.2020 alkaen. Lippujen varaaminen tapahtuu netissä ja vierailupäivä määritellään ennakkoon. Asuntomessut vastaa turvallisuusjärjestelyistä. Vierailijan tehtäväksi jää noudattaa ohjeita ja nauttia messuista.

Pihasuunnitelma

Takapihan kokonaisuus on alkanut hahmottua. Sähkötyöt on suunniteltu ja tiedän kohtuullisen hyvin mitä olen tekemässä. Työjärjestys on myös selkiytynyt.

Olen pystynyt mielikuvissani jakamaan pihan useampaan selkeään osa-alueeseen, joita ovat luonnollisesti: terassi, kallio, polku, istutusallas ja nurmikkoalue. Luontevia kulkureittejä pihalle on mietitty ja otettu huomioon tulevaisuuden laajentamisideat. Koiran kanssa olisi kiva päästä kätevästi lenkkipoluille ja myöhemmin rakennettavalle pergola-alueelle tai pihasaunalle tulee olla myös hyvä kulkureitti.

Meidän pihalla on älyttömästi kalliota eikä sitä saa peitettyä millään. Strategia on siis korostaa kalliota ja tehdä siitä entistäkin näkyvämpi elementti. Nurmikon kasvattaminen paahteiseen kasvupaikkaan, kallion päälle saattaa muutoinkin olla kuolleena syntynyt yritys.

Nurmikkoalueet rakennetaan pihalla paikkoihin, jonne saa riittävän multavaran (perusmaa + 20-30cm). Pihakivillä toteutettavat laatoitetut kulkureitit rajaavat kallion nurmikkoalueesta. Nurmialueet haluan rajata myös nurmikonreunakivillä.

Kaikista vaikein kohde on kallion ja metsän välinen alue, sillä siihen ei saa laitettua riittävästi multaa nurmikkoa varten. Yksi vaihtoehto on ratkaista asia siirtovarvikolla, eli kuntalla. Kuntta sopii metsän kanssa vierekkäin varsin hyvin. Kallion korkeimpiin kohtiin rakennan kaksi matalampaa istutusallasta, eli riittävästi istutusmultaa kohopenkkiin ja jotain kivoja rehuja niihin. Kalliolle rakennettavat istutusaltaat ”tankitetaan” ja kastelu järjestetään altakastelujärjestelmän avulla.

Kukkiin ja istutuksiin liittyvistä asioista en ymmärrä riittävästi ja tässä tarvitsee nyt ehdottomasti turvautua ammattilaisen apuun. Pihasta tulee olosuhteiden pakosta ”kalliopainotteinen”. Tästä syystä terassin välittömään läheisyyteen rakennettu 8m3 kukkapenkki on nyt tärkeä saada kukoistamaan läpi kesän. Ammattilaisen avulla löytyy varmasti sellaiset kukka- pensas- ja kasvivalinnat että istutukset saadaan (suunnitelmallisesti) kukkimaan eri kuukausina. Syksyllekin saisi jäädä jotain eloa kukkapenkkiin ja ehkä jopa ruskavärejä.

Y-kromosomilla varustetun ”puoskarirakentajan” (eli minun) suunnittelema kukkapenkki saattaisi sisältää pelkkiä orvokkeja ja muita yksivuotisia rehuja. En lähde edes yrittämään itse.

Kuvaa klikkaamalla saat pihasuunnitelman auki uuteen ikkunaa.

Minulla on tähtäimessä nyt erittäin hyvä suunnittelija, jolta odottelen vastausta lähipäivien (tai lähiviikkojen) aikana. Kiire ei ole ja teen mieluummin hitaasti hyvän kuin nopeasti huonon.

Istutusaltaan kastelujärjestelmä

Meidän pihalle rakennettiin viime kesänä peräti kahdeksan kuution istutusallas ihan terassin vierelle. Istustusallas on 8 metriä pitkä, metrin leveä ja metrin syvä. Allas on salaojitettu ja sen pohja on betonia.

Altaaseen istutettavat kukat ja pensaat selviää myöhemmässä vaiheessa, mutta yhtenä haaveena on istuttaa siihen 2 – 3 pientä koristepuuta. Vaihtoehtoja on monia, mutta kokonsa puolesta esimerkiksi pikkusyreeni tai riippahernepuu kiinnostaisivat.

Altaassa riittää hyvin syvyyttä ja siihen saa laitettua riittävästi multaa lähes mille tahansa istutukselle. Multaa tulee 8 kuutiota (8 tonnia!! sic!), joten sen kastelu on mietityttänyt useasti. Riittääkö tuollaisessa multamäärässä enää päältäkastelu vai tuleeko näin valtavan kokoluokan ”kukkalaatikkoon” rakentaa kunnollinen altakastelujärjestelmä.

Olen yrittänyt kyseenalaistaa itseäni useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että olen faktaperusteisesti päätymässä altakastelujärjestelmän rakentamiseen. Kun tekee asiat kerralla mahdollisimman hyvin niin se todennäköisesti maksaa itsensä pitkässä juoksussa takaisin.

Mona – altakastelujärjestelmä

Paras löytämäni vaihtoehto näyttäisi olevan Mona Link 24 – altakastelujärjestelmä. Mona – systeemi perustuu 24 litran vesitankkeihin, jotka sarjaan kytkettynä upotetaan altaaseen pysyvästi. Meidän allas tarvitsee kymmenen vesitankkia, eli vettä näihin mahtuu yhteensä 240 litraa.

Altakastelujärjestelmän idea perustuu siihen, että vesi nousee istutusten juurille kapillaarisesti ylöspäin. Päältäkastelun tarve ei kokonaan poistu, mutta se vähenee. Tankit täytetään puutarhaletkun avulla ja mittatikun avulla saa selville milloin vettä tulee taas lisätä. Suotuisissa olosuhteissa tämä tarvitsisi tehdä vain noin kuuden viikon välein.

En ole varsinaisesti mikään ”kukkien kastelija” ja altakastelujärjestelmän käyttäminen toisi paremmat mahdollisuudet meidänkin pihan istutuksille. Lomallekin olisi rentouttavampaa lähteä, kun ei tarvitse lahjoa ketään kastelemaan kukkia tai huolehtimaan istutuksista.

Tankin speksit

Mona Link 24 – tankki on 90 cm pitkä, 20 cm leveä ja 15 cm korkea. Sen kastelupinta-ala on 20 cm tankin sivuille kumpaankin suuntaan. Asennusohje kertoo että tankkia ei tule laittaa 30cm lähemmäs istutusaltaan reunasta, eikä tankkien etäisyys ylittää 80 senttimetriä. Tällä perusteella teoreettinen kastelupinta-ala voi enimmillään olla 40 senttimetriä.

Tankit kytketään sarjaan ja asennetaan samalle tasolle, jotta tankkeja täytettäessä vesi kulkee eteenpäin. Kuuden tankin välein maanpinnalle nousee täyttö- ja ilmausputki.

Oikeaa upotussyvyyttä arvioidessa tulee muistaa myös, että tankeista saa parhaan tehon irti kun asentaa ne noin 15cm juurten alapuolelle. Omaan altaaseeni meinaan laittaa täyttövaiheessa ensin noin 20 cm hevosen paskaa ja sitten vasta muut täytteet. Tankit sitten asemoitava sopivaan multasyvyyteen, jotta kastelu pelaa mahdollisimman hyvin.

Yksi juttu vielä..

Talveksi ei tarvitse tyhjentää tai poistaa eli kerta-asennus ja sillä hyvä. Tankit ovat huoltovapaita ja pysyvät kukkapenkissä hamaan tappiin saakka. Olen melko vakuuttunut, että tämä on hyvä ja hyödyllinen investointi.

Yksi hyvä kaveri kerran naureskeli, että Tommin pihaprojekteissa pätee sanonta: ”If it`s worth doing, it`s worth overdoing”.

Drop – altaan uusi tekniikka

Suurin ja itseä eniten kiinnostavin perehtymisen aihe liittyy tulevan kesän vakaaseen suunnitelmaani päivittää Drop – altaan lämmitystekniikka uusimpaan versioon.

Oma (rakas) Drop – altaani on vuodelta 2017. Altaan tyylikäs ulkomuoto on pysynyt täysin samana, mutta uusien altaiden tekniikka on kehittynyt älyttömästi kuluneen kolmen vuoden aikana. Vesi kiertää uusimmissa Drop-altaissa kovissa ja muotoon taivutetuissa vesiputkissa ja sen lämmittämisestä ja mekaanisesta puhtaanapidosta vastaavat Balboa Water Groupin koneet.

Balboa Water Group on markkinajohtaja allasvarusteiden osalta ja uuden tekniikan mukana saa altaaseen erittäin mielenkiintoisia uusia ominaisuuksia. Päivityksiä ovat kolmivaihevirrasta (voimavirta) tehonsa saava pumppu + lisälämmitin ja Control my Spa – ohjainyksikkö. Control my Spa yhdistetään talon WIFI – verkkoon ja se antaa käyttäjänsä matkapuhelimeen tai tablettiin tietoja veden lämpötilasta ja muistuttaa veden kemiallisesta käsittelystä määräajoin. Altaan pumppuja ja lämmitintä ohjataan etänä, eikä laitetilaan tarvitse itse ryömiä ollenkaan.

Meidän perheessä allasta käytetään tosi paljon ja tekniikan päivittäminen on mielestäni hyvä ajatus. Vaimokin hyväksyi tämän.

Maakaapelit ja sähköt pihalle

Ennen kaivutöihin ryhtymistä on fiksua suunnitella pihan sähköt ja valaistus vähintään ideatasolla valmiiksi. Käytettävien kulkureittien sekä portaiden valaiseminen on tärkeää jo ihan asumisturvallisuuden näkökulmasta katsottuna.

Pihavalojen edellyttämät maakaapelit tulee upottaa routimattomaan maahan, vähintään 70cm syvyyteen. Maakaapeli kulkee suojattuna maan uumenissa ja nousee maanpinnan yläpuolelle suunnitellun pihavalon kohdalla. Käytettäessä sarjaan kytkettäviä pihavalomalleja on saman katkaisijan taakse mahdollista kytkeä useampia valoja. Tärkeä on myös miettiä mistä pihavaloja ohjataan. Sähkövirta kulkee maakaapelin sisällä eteenpäin ja näin ollen katkaisija tulee sijoittaa ennen pihavaloja.

Pihavalojen vaatimat kaapelit on järkevää upottaa (keskeneräiseen) pihapiiriin jo valmiiksi, sillä niiden jälkiasentaminen tuottaa lisäkustannuksia, ylimääräistä työtä ja turhia telaketjun jälkiä.

Pihapiiriin kannattaa kiinteiden pihavalojen lisäksi suunnitella pari ylimääräistä pistokepaikkaa kausivaloille. Esimerkiksi jouluvalojen asettelu pihalle on helppoa ja mukavaa, kun pistokkeet löytyy mahdollisimman läheltä. Suojakannella varustettuja IP44 pistokkeita voi sijoitella halutessaan vaikka kukkapenkkiin tai muurin kylkeen.

Meidän tapauksessa pihavalojen tarvitsema virta saadaan kätevästi ryöstettyä talon seinästä. Sähkökaapeli kulkee terassin alla suojattuna ja runkoon kiinnitettynä ensin kohti terassin portaikkoa ja jatkaa sieltä matkaansa valettujen muurien suojassa. Muurin nurkasta löytyy pistorasia kausivaloille ja kaksi katkaisijaa. Yhdellä katkaisijalla ohjataan kukkapenkkiin upotettavia valoja ja toisella metsänreunaan johtavan polun valoja. ”Polkupyöräparkkiin” tulee myös pistorasia, johon voi halutessaan kiinnittää vaikka liiketunnistimella varustetun valaisimen.

Ylimääräisistä pistokkeista ei ole koskaan haittaa. Niitä voi hyödyntää vaikka painepesurille tai käyttää matkapuhelimen lataukseen , jos ei muuta tarvetta ilmene.

Yläpihan rakentamista en ole jaksanut vielä miettiä, mutta tässä vaiheessa jätetään varaus tarvittaessa laajentaa sähkönjakelu koskettamaan myös yläpihan tyylikästä pergola-aluetta (tai pihasaunaa).

Pelottava voimavirta

Voimavirtaa (kolmivaihevirta) tarvitaan esimerkiksi hitsaamisessa tai sähköauton lataamisessa. Omakotitaloissa voimavirtapistokkeita saattaa löytyä esimerkiksi lämmönjakohuoneesta tai autotallista.

Meidän pihalle tarvitaan myös voimavirtaa. Voimavirtaa saadaan jaettua lämmönjakohuoneesta ja sitä tarvitaan tulevaisuudessa Drop – altaan uudelle pumpulle + lämmityslaitteelle. Allastekniikkaan liittyvät sähkölaitteet on tärkeä kytkeä aina vikavirtasuojan taakse.

Voimavirran jakaminen altaan lämmitysjärjestelmälle edellyttää meidän tapauksessa lämmönjakohuoneen seinänvierustan kaivamista auki.

Kaivulupa.fi nettipalvelusta ja talon rakennuspiirrustuksista on tärkeä selvittää putkien ja kaapeleiden sijainnit pihalla. Kaivamisen yhteydessä tulee olla erityisen varovainen, ettei vahingossa riko jo valmiiksi maan alle upotettuja kaapeleita tai putkia.

Voimavirtakaapeli upotetaan kulkemaan maan alla ja suojataan kaapelisuojakourulla tai umpinaisella suojaputkella. Ympärille laitetaan pehmeää hiekkaa routavaurioiden estämiseksi. Kaivantoa peittäessä on tärkeää upottaa 30cm syvyyteen kaapelista varoittava keltainen huomionauha.

Sähkötyöt ja kytkennät kuuluvat aina ihan oikealle sähkömiehelle. Kaivamista ja muuta avustavaa työtä saa tehdä itse.

Nuotiopaikka vai terassitakka?

Nuotiopaikka pihalla olisi kiva ajatus. Siellä voisi lukuisien ystävien kanssa istua iltaa, nauttia virvokkeita ja soittaa kitaraa. Kaikilla olisi tosi kivaa ja puheensorinan lisäksi yhteislaulut kuuluu myös nuotiolle. …edellisenä kesänä jo kaavailin, että metsän reunaan sellainen rakennetaan.

Nuotiopaikalle johtaisi tietenkin liuskekivistä rakennettu polku. Polku valaistaisiin joillakin tyylikkäillä pollarityyppisillä pihavaloilla.

Sitten heräsin.

Minulla ei ole kuin pari ystävää ja he ovat ihan yhtä kiireisiä kuin minäkin. Kukaan ei osaa soittaa kitaraa tai laulaa. Lapsetkin ovat jo niin isoja, ettei vaahtokarkkien grillaaminen kiinnosta ketään. Aikuisten kesken metsän reunassa mekastaminen suututtaisi naapurit ja loppujen lopuksi vielä hyttyset tulevat ja pilaavat viimeisenkin tunnelman. Tarkemman pohdinnan jälkeen ei tule kuitenkaan perinteistä nuotiopaikkaa meidän pihalle.

Tuli on kuitenkin kiinnostava elementti ja sen äärellä olisi kiva viettää aikaa. Jos elävän tulen ja terassin yhdistäisi keskenään niin lopputulos saattaisi olla enemmän hyödyllinen ja käytettävyys parempi.

Helpoimmillaan tulipaikka saattaisi olla esim. kalliolle aseteltu rautapannu. Näissä tuhka saattaa toki muodostaa ongelmia ja levitä tuulen mukana sinne sun tänne. Turvaetäisyydet hyvä myös muistaa, ettei nuotiolta sinkoilevat irtokipinät pääse esim. talon räystään alle ja sytyttämään tulipaloa. Alusta ja nuotiopaikan välitön ympäristö tulisi olla palamatonta materiaalia kuten kalliota, sepeliä/mursketta tai betonilaattaa.

Bioetanolilla tai nestekaasulla toimiva terassitakka saattaisi olla hyvä kompromissi. Täytyy jatkaa vaihtoehtojen selvittelyä.

Heti valmis Drop – allas

Olen jo aikaisemmin kirjoitellut Drop – altaan tekniikasta, mutta nyt tyhjennyksen yhteydessä tarjoutui mahdollisuus ottaa altaan läpivienneistä ja laitetilasta kuvat.

Ulkoisesti allas näyttää tältä. Meillä on harmaan värinen Drop – allas ja siinä on varaus myös kaminalle. Kamiinan läpiviennit on tällä hetkellä tulpattu, koska allasta lämmitetään sähköllä. Sähköllä lämmittäessä vesi pidetään jatkuvasti altaassa ja se puhdistetaan kemiallisesti. Altaan nurkassa on laitetila, josta löytyy suodatinjärjestelmä ja 3kW lämpövastus. Suodatinjärjestelmä pyörittää vettä altaassa ja puhdistaa veden epäpuhtaudet (hiuksenpätkät, ihosolut, pienet roskat)  ”mekaanisesti”.

Altaassa on neljä läpivientiä, joista kaksi menee kamiinaan ja kaksi suodatinjärjestelmälle. Drop – allasta hankkiessa kannattaa pyytää mukaan 4 tulppaa, sillä ajoittain laitetilaa täytyy päästä huoltamaan ja letkuja irroittamaan ilman altaan tyhjentämistä. 2000 litraa vettä maksaa noin 7 euroa, joten kaikissa ihan pienimmissä ongelmatilanteissa ei ole ehkä välttämätöntä laskea allasta tyhjäksi. Veden vaihto ja altaan perusteellinen puhdistaminen on hyvä tehdä 3-4 kertaa vuodessa.

Alimmassa suodatinjärjestelmään menevässä läpiviennissä on kova imu ja lapsia kannattaa varoittaa varpaiden (tai muiden ruumiinosien) työntämisestä reikään tai sen läheisyyteen. Imu ei vie sentään kynsivalleja mennessään, mutta säikäyttää kyllä. Jos altaaseen tippuu uimalasit niin ne saattaa löytää suodatusjärjestelmään vievästä letkusta. Kelluvat lämpömittarit ja muut vedessä lilluvat ”irtokappaleet” on hyvä varmistaa kiinnittämällä ne narulla altaan ulkopuolelle. Suodatusjärjestelmän letkuun ajautuneet uimalasit ja lämpömittarit saa sieltä kyllä pois, mutta operaation onnistuminen edellyttää letkujen irrottamista.

Meidän altaan laitetila on vuorattu Finnfoam – eristelevyllä ja tiivistetty polyuretaanivaahdolla. Laitetilassa tulee olla myös eristetty kansi, jotta se pysyy lämpimänä silloin kun on pakkasta. Suodatinjärjestelmä toimii siten että alin läpivienti tuo likaisen veden pumpulle, joka työntää sen paineella säiliöön. Säiliössä on suodatinpalloja, jotka nappaavat itseensä veden epäpuhtaudet. Suodatinpallot on hyvä vaihtaa kerran vuodessa.

Säiliöstä vesi pumpataan lämpövastuksen kautta takaisin altaaseen. Meillä on Pahlén 3kW lämpövastus ja siitä löytyy termostaatti. Kokeilemalla löytyy oikea asetus. Huomasin että 39 asteella saa aikaiseksi 37 asteisen veden altaassa.

Altaan voi tyhjentää pumpun avulla viemärijärjestelmään Waste – putken kautta. Suodatinjärjestelmässä on oma ”backwash” – toiminto, jota käyttämällä pumppu alkaa toimimaan peruutusvaihteella. Altaan saa siis myös tyhjenemään sähköllä.

Onko tullut käytettyä?

On tullut käytettyä ja paljon. Ihan älyttömän mukavaa ja rentouttavaa istua paljussa viinilasin kanssa ja katsella tähtitaivasta. Paras yksittäinen investointi vaikka aiheuttaakin vuositasolla pieniä lisäkustannuksia veden ja sähkön muodossa. Alkossa joutuu myös käymään useammin.

Ruuvirivit suoraan

Ollaan kummatkin äärimmäisen kokemattomia rakentajia, joten terassilautojen kiinnittämiseen ilman kokeneemman kaverin apua suhtaudutaan lähtökohtaisesti pelonsekaisin tuntein. Jouduttiin kuitenkin olosuhteiden pakosta tekemään terassin laajennusosa ihan keskenään.

”Keksittiin” vaimon kanssa tekniikka, jolla terassia kasatessa saa ruuvirivistöt suoraan. Meillä oli käytössä 14cm leveä terassilauta ja haluttiin laittaa ruuvit symmetrisesti molemmin puolin. Meidän silmää miellyttävä paikka ruuville löytyi 2,5 cm laudan molemmista reunoista.

Hommaan tarvittiin porakoneen ja ruuvien lisäksi: 1 kpl vasara, 1 kpl suorakulma ja 1 kpl lyöntituura tai pistepuikko.

Huom! Tumpelo-rakentajalle tarkoitettu ”life hack”

Terassilautoja kiinnittäessä toinen meistä kävi ensin merkkaamassa ruuvien paikat lyömällä pistepuikolla + vasaralla reiän lautaan. Toinen kannusti ja eteni perässä porakoneen kanssa. Suorakulmalla katsottiin, että reikä tulee aina samaan linjaan edellisten ruuvien kanssa. Meidän tapauksessa merkit lyötiin suorakulman mitta-asteikolla kohdille 15cm ja 7,5cm.

Homma toistettiin jokaisen kiinnitettävän laudan kanssa, eikä ruuvipaikan merkkaaminen loppujen lopuksi hidastanut työtä kovinkaan paljon. Suorien lautojen kohdalla pääsi merkkaamaan usean ruuvauspaikan kerralla. Muutamalle kierommalle terassilaudalle joutui näyttämään ensin vähän ruuvipuristinta ja rautakankea ennen ruuvauspaikan merkkaamista ja laudan lopullista kiinnittämistä.

Lopputulos miellytti molempien silmää ja jos terassin runko on vaan rakennettu suoraksi niin tämä on helppoa hommaa.