Error: Invalid or missing Google Analytics token. Please re-authenticate.

Piha Archives - Sivu 3 3:stä - Operaatio Piha ja Palju

Heti valmis Drop – allas

Olen jo aikaisemmin kirjoitellut Drop – altaan tekniikasta, mutta nyt tyhjennyksen yhteydessä tarjoutui mahdollisuus ottaa altaan läpivienneistä ja laitetilasta kuvat.

Ulkoisesti allas näyttää tältä. Meillä on harmaan värinen Drop – allas ja siinä on varaus myös kaminalle. Kamiinan läpiviennit on tällä hetkellä tulpattu, koska allasta lämmitetään sähköllä. Sähköllä lämmittäessä vesi pidetään jatkuvasti altaassa ja se puhdistetaan kemiallisesti. Altaan nurkassa on laitetila, josta löytyy suodatinjärjestelmä ja 3kW lämpövastus. Suodatinjärjestelmä pyörittää vettä altaassa ja puhdistaa veden epäpuhtaudet (hiuksenpätkät, ihosolut, pienet roskat)  ”mekaanisesti”.

Altaassa on neljä läpivientiä, joista kaksi menee kamiinaan ja kaksi suodatinjärjestelmälle. Drop – allasta hankkiessa kannattaa pyytää mukaan 4 tulppaa, sillä ajoittain laitetilaa täytyy päästä huoltamaan ja letkuja irroittamaan ilman altaan tyhjentämistä. 2000 litraa vettä maksaa noin 7 euroa, joten kaikissa ihan pienimmissä ongelmatilanteissa ei ole ehkä välttämätöntä laskea allasta tyhjäksi. Veden vaihto ja altaan perusteellinen puhdistaminen on hyvä tehdä 3-4 kertaa vuodessa.

Alimmassa suodatinjärjestelmään menevässä läpiviennissä on kova imu ja lapsia kannattaa varoittaa varpaiden (tai muiden ruumiinosien) työntämisestä reikään tai sen läheisyyteen. Imu ei vie sentään kynsivalleja mennessään, mutta säikäyttää kyllä. Jos altaaseen tippuu uimalasit niin ne saattaa löytää suodatusjärjestelmään vievästä letkusta. Kelluvat lämpömittarit ja muut vedessä lilluvat ”irtokappaleet” on hyvä varmistaa kiinnittämällä ne narulla altaan ulkopuolelle. Suodatusjärjestelmän letkuun ajautuneet uimalasit ja lämpömittarit saa sieltä kyllä pois, mutta operaation onnistuminen edellyttää letkujen irrottamista.

Meidän altaan laitetila on vuorattu Finnfoam – eristelevyllä ja tiivistetty polyuretaanivaahdolla. Laitetilassa tulee olla myös eristetty kansi, jotta se pysyy lämpimänä silloin kun on pakkasta. Suodatinjärjestelmä toimii siten että alin läpivienti tuo likaisen veden pumpulle, joka työntää sen paineella säiliöön. Säiliössä on suodatinpalloja, jotka nappaavat itseensä veden epäpuhtaudet. Suodatinpallot on hyvä vaihtaa kerran vuodessa.

Säiliöstä vesi pumpataan lämpövastuksen kautta takaisin altaaseen. Meillä on Pahlén 3kW lämpövastus ja siitä löytyy termostaatti. Kokeilemalla löytyy oikea asetus. Huomasin että 39 asteella saa aikaiseksi 37 asteisen veden altaassa.

Altaan voi tyhjentää pumpun avulla viemärijärjestelmään Waste – putken kautta. Suodatinjärjestelmässä on oma ”backwash” – toiminto, jota käyttämällä pumppu alkaa toimimaan peruutusvaihteella. Altaan saa siis myös tyhjenemään sähköllä.

Onko tullut käytettyä?

On tullut käytettyä ja paljon. Ihan älyttömän mukavaa ja rentouttavaa istua paljussa viinilasin kanssa ja katsella tähtitaivasta. Paras yksittäinen investointi vaikka aiheuttaakin vuositasolla pieniä lisäkustannuksia veden ja sähkön muodossa. Alkossa joutuu myös käymään useammin.

Ruuvirivit suoraan

Ollaan kummatkin äärimmäisen kokemattomia rakentajia, joten terassilautojen kiinnittämiseen ilman kokeneemman kaverin apua suhtaudutaan lähtökohtaisesti pelonsekaisin tuntein. Jouduttiin kuitenkin olosuhteiden pakosta tekemään terassin laajennusosa ihan keskenään.

”Keksittiin” vaimon kanssa tekniikka, jolla terassia kasatessa saa ruuvirivistöt suoraan. Meillä oli käytössä 14cm leveä terassilauta ja haluttiin laittaa ruuvit symmetrisesti molemmin puolin. Meidän silmää miellyttävä paikka ruuville löytyi 2,5 cm laudan molemmista reunoista.

Hommaan tarvittiin porakoneen ja ruuvien lisäksi: 1 kpl vasara, 1 kpl suorakulma ja 1 kpl lyöntituura tai pistepuikko.

Huom! Tumpelo-rakentajalle tarkoitettu ”life hack”

Terassilautoja kiinnittäessä toinen meistä kävi ensin merkkaamassa ruuvien paikat lyömällä pistepuikolla + vasaralla reiän lautaan. Toinen kannusti ja eteni perässä porakoneen kanssa. Suorakulmalla katsottiin, että reikä tulee aina samaan linjaan edellisten ruuvien kanssa. Meidän tapauksessa merkit lyötiin suorakulman mitta-asteikolla kohdille 15cm ja 7,5cm.

Homma toistettiin jokaisen kiinnitettävän laudan kanssa, eikä ruuvipaikan merkkaaminen loppujen lopuksi hidastanut työtä kovinkaan paljon. Suorien lautojen kohdalla pääsi merkkaamaan usean ruuvauspaikan kerralla. Muutamalle kierommalle terassilaudalle joutui näyttämään ensin vähän ruuvipuristinta ja rautakankea ennen ruuvauspaikan merkkaamista ja laudan lopullista kiinnittämistä.

Lopputulos miellytti molempien silmää ja jos terassin runko on vaan rakennettu suoraksi niin tämä on helppoa hommaa.

Terassin laajennus

Terassia rakennettiin eteenpäin sitä mukaan mitä muureja ilmestyi. Laajennusosa oli mitoiltaan 5m x 9m (45m2), joten ulkonäköön saatiin vaihtelua kääntämällä laudoitus toisinpäin.

Työkaverilta sain ilmaiseksi vanhoja 60x60cm betonilaattoja. Betonilaatat oli raudoitettuja ja älyttömän painavia. Betonilaattojen alusta vahvistettiin vaihtamalla hiekkamaa noin 40 cm syvyydeltä kalliomurskeeseen ja kivituhkaan.  Murske tiivistettiin tärylevyllä ja loppujen lopuksi betonilaatta tiputettiin montun pohjalle tasaisempi puoli alaspäin.

Lecaharkot aseteltiin betonilaatan päälle muurauslaastin avulla vaakaan ja ylijääneestä muurauslaastista tein viisteet harkkojen ympärille. Harkon sisään laitettiin S100 betonia ja päälle 40cm pätkä bitumista sokkelikaistaa.

Runko rakennettiin 120cm ja 60cm jaolla. Pitäisi kestää lumikuormaa ihan hyvin.

Terassilaudat päätettiin laittaa tiukasti puskusaumaan, sillä kestopuinen terassilauta kutistuu kuivuessaan. Alempana vertailukuvat vuonna 2018 rakennetusta ja vuonna 2019 rakennetusta terassista.

Kuvan vasemmassa nurkassa näkyy poistomyynnistä edullisesti löydetty SACKit Cobana – säkkituoli ja rahi. Näitä on hommattava jossain vaiheessa lisää.

L – tukimuurien asennus

Muuri saatiin valmiiksi ja tämän jälkeen asennettiin kaivinkoneella ja ketjuilla L-tukimuurit paikalleen.

Tukimuurin asennuksessa taitava kaivinkonemies on todella tarpeellinen. Kaivinkonemiehen kanssa on tärkeä sopia yhdessä käsimerkit ja kommunikoida asennustyön aikana aktiivisesti. Linjalangan ja vatupassin avulla on tärkeää tarkkailla, että muuri asettuu suoraan. Varsinkin pitkällä matkalla virheet kertaantuu. Muuri asennettiin ketjuilla paikalleen. Ketjujen avulla muuria ajoittain kevennettiin ja kivituhkalla muurin alustaa (sullomalla) täyttämällä muuri saatiin prikulleen oikeaan korkoon. Tukeva ja kantava pohja on tärkeä. Jos pohja on epätasainen niin asennuksessa tulee heti ongelmia. Muurin asennuksessa tarvitaan taitavan kaivinkonemiehen lisäksi mielellään kaksi apulaista, jotka ohjaa muuria sen laskeutuessa paikalleen. Turvakengät on älyttömän tärkeät ja muuria ohjaillessa käytettävä ”apinaotetta”, ettei jätä vahingossa sormia väliin. Tukimuurit ovat niin raskaita, että kahden tukimuurin väliin jätettynä sormista pääsee kyllä lopullisesti eroon.

Suunnitelmissa on koristella L-tukimuuri 8 metrin matkalta puisella kansilaudalla ja kiinnittää sen alareunaan himmennettävä led-valonauha. Tämäkin idea on pöllitty televisiosta.

Kun tukimuurit oli asennettu, ne niputettiin yhteen takapuoleltaan hitsaamalla pitkä lattarauta niiden välille. Muurien takana olevat nostolenkit katkaisiin rälläkällä ja jäljelle jääneitä töpöjä hyödynnettiin hitsauksessa.

Lattarautaa hitsattiin myös muurin pohjaan.

Tukimuuri niputettiin Paasikko – muurin kanssa yhteen poraamalla 10mm harjateräkset vierelle valettuun muuriin kiinni. Harjateräksen kiinnittämiseen käytin ankkurimassaa.

Lopuksi tukimuurien välille jääneet aukot ja pohjaa pitkin hitsattu lattarauta valettiin kiinni betonilla.

Paasikko – muurin asennus

Betonianturasta tuli erittäin hyvä. Muutamasta kohdasta joutui vähän hiomaan, mutta pääasiallisesti valu oli tasainen. Nyt päästiin muurikivien kimppuun.

Muurikivien ladonnassa ensimmäinen varvi (alin rivi) on tärkeä laittaa mahdollisemman tarkasti. Alunperin ajateltiin, että alin rivi saadaan parhaiten oikeaan korkoon muurauslaastilla. Todellisuudessa kivi oli niin painava, että muurauslaastin käyttäminen ei onnistunut ollenkaan. Ei osattu tehdä oikean paksuista massaa ja päätettiin muutaman tunnin tuskailun jälkeen vaihtaa suunnitelmaa.

Meidän työmies Samuli osasi käyttää muurien rakentamisessa kiiloja ja näiden avulla homma saatiin sujumaan. Pussillinen muurikiiloja maksoi Starkilla 30 euroa ja niitä käyttämällä säästi aikaa ja hermoja. Kannattaa käyttää ainakin tämän paasikko-muurikiven kanssa.

Kirjoitin aikaisempaan artikkeliin että kannattaa lukea Paasikko-muurikiven asennusohjeet huolellisesti. Minä en lukenut.

Muuri ehdittiin latoa ja kiilata jo täyteen korkeuteensa, kun tajusin että muuri on kokonaisuudessaan väärinpäin. Alemmassa kuvassa näkyvä ura kuuluu olla muurikiven pohjassa ja muurikiven toisella puolella oleva ponttaus kuuluisi olla yläpuolella. Näin myös Paasikko – muuriin kuuluva kansikivi saadaan asetettua paikalleen.

Paasikkomuurin jokainen varvi (kerros) raudoitetaan myös vaakasuuntaisesti. Muurikivien välissä on noin valmiina noin 3cm korkea tila, jonne on tarkoitus työntää harjateräkset mielellään molemmin puolin.

Väärinpäin asennetut muurikivet jäivät vaivaamaan mieltä ja loppujen lopuksi täysin valmis muuri päätettiin purkaa ja kääntää oikeaan asentoon ennen betonivalua.

Paasikko-muurin ohjeessa kerrotaan, että valettavien muurien reiät betonoidaan säänkestävällä C30/37 tai K35-lujuusluokan betonilla. Ilmeisesti normaali S100 betoni ei täytä vaadittavaa lujuusluokkaa ja me päädyttiin hankkimaan pohdiskelujen jälkeen K45 korrobetonia.

Betonin massamenekki on n. 0,12 m³/m². Meillä meni näiden kahden muurin valamiseen 2000kg kuivabetonia. Jos uskallat laittaa muuriisi tavallista S100 betonia niin kannattaa kyllä harkita. Korrobetoni maksaa neljä kertaa enemmän eli kustannukset kasvaa huomattavasti.

Betonimassa on hyvä tehdä niin löysäksi, että sen voi kaataa ämpäristä muurin sisään. Betonimassa on tärkeää tiivistää vibraamalla, sillä tiheästi raudoitettuun muuriin jää ilmataskuja. Meillä oli mahdollista käyttää ihan oikeaa akkubetonivibraa ja sen avulla muuri saatiin täytettyä ihan pohjaa myöten. Muurin voi valaa myös kahdessa osassa.

Kun muuri on valettu kannattaa se tukea jollain tapaa. Muurikivessä on ponttaukset, mutta huomattiin että ne eivät pidä kovinkaan hyvin. Me käytettiin muurin tukemisessa kuormaliinaa ja se toimi hyvin. Vibraamisen aikana betoni tunkeutuu myös muurin pienimpiin rakoihin ja saattaa alkaa pakottamaan muurikiviä toisistaan irti. Näin meille kävi ensimmäisen muurin kohdalla. Kulmakivien liikkuminen on hyvä estää jollain tapaa.

Rudus Paasikko Muurikivi

Samassa Kotoisan (2/7) jaksossa L-tukimuurin kaverina käytettiin Ruduksen paasikkomuuria. Lopputulos oli hieno, joten mekin päätettiin soveltaa samaa ideaa omalla pihalla. Suunnitelma oli rakentaa 8 metriä pitkän L-tukimuurin molempiin päätyihin 3 metriä leveät paasikkomuurit. Muurirakennelma toimisi erittäin isona istutusaltaana, jonka multakapasiteetti on peräti 8 kuutiota. Muurin taakse voisi istuttaa pensaita ja jopa pieniä puita.

Paasikkomuurille rakennettiin tukeva antura. 120cm korkea muuri sai alleen 60cm leveän betonianturan, joka raudoitettiin ristiin rastiin. Matalamman muurin antura yhdistettiin edellisenä kesänä rakennettuihin valuihin harjateräksillä. Matalan muurin anturan raudoitukset päästiin lisäksi poraamaan muutamasta kohtaa kallioon kiinni.

Korkeammalle muurille tehtiin noin metrin leveä antura. Meidän pihalla on kalliota hyvin tarjolla, joten sitä hyödynnettiin nyt myös anturan ja muurin tukemisessa.

Kallioon päästiin poraamaan Devalt SDS MAX – iskuporakoneella ja harjateräkset kiinnitettiin ankkurimassalla.

Paasikkomuuri on hyvä raudoittaa sekä vaakaan että pystyyn. Pystysuuntaiset raudoituspiikit tulevat anturaan kiinni etäisyyksille 115mm, 280mm ja 420mm. Tämän jälkeen voi edetä 140mm välein koko muurin matkalta. Tehdessä huomattiin, että pystysuuntaiset raudoituspiikit kannattaa asettaa huolellisesti oikeaan etäisyyteen, koska rautojen väänteleminen jälkeenpäin on pirullista puuhaa. Jos pystysuuntainen raudoituspiikki kiinnittyy väärään kohtaan, joutuu sen joissain tapauksissa katkaisemaan tyvestä.

Paasikkomuurin asennusohjeet kannattaa lukea huolellisesti.

 

 

Perustukset Rudus L – tukimuurille

Takapihalla talon suuntaisesti menevä luiska päätettiin kaivaa kokonaan pois ja maa-ainekset toimittaa läheiselle maakaatopaikalle.

Takapihan luiska päätettiin korvata muurilla. Seuraillaan televisiosta paljon pihanrakennusohjelmia ja idea betonisen L – tukimuurin käyttämiseen tuli Kotoisa – ohjelman 2 kauden jaksosta jossa Mikko Leppilammelle rakennettiin Seitsemän tähden piha.

Yksittäinen L-tukimuuri painaa 596 kiloa kappale ja niiden asentamisessa käytetään kaivinkonetta ja ketjuja. Tukimuureissa on takapuolella valmiina nostolenkit ketjuja varten. L-tukimuureja on monta eri korkeutta ja leveyttä. Meidän pihalle valittiin  L-tukimuuri 1050 x 2000 x 800. Tukimuurin julkisivun pinta on sileä ja väriltään harmaa. Myynnissä on myös liuskekivellä pinnoitettuja vaihtoehtoja mutta meidän pihaprojektiin harmaat betoninsävyt sopivat parhaiten. Neljällä elementillä saa tehtyä yhteensä 8 metriä pitkän muurin.

 

Ennen kun raskas betonielementti voidaan asentaa tulee sen alusta valmistella kantavaksi ja tiiviiksi. Meillä on kallioinen tontti ja kallio löytyikin noin 60 syvyydeltä. Muurin alustana kallio on toki erittäin hyvä sillä kallio ei roudi.

Tukimuurille valmisteltiin tasainen alusta täyttämällä ja tiivistämällä kerroksittain 0-56 kalliomursketta ja 0-32 kalliomursketta.

Viimeinen pinta tehtiin kivituhkalla ja laserilla varmistettiin, että tukimuurin alusta on 100% tasainen.

Muurin taakse asennettiin salaojaputki. Jotta ajan saatossa salaojaputki ei tukkeudu laitettiin se maarakennuskankaan sisään ja ympärille reilusti sepeliä.

 

Drone suunnittelun apuvälineenä

Meidän pihalla on silloin tällöin käynyt pörräämässä kuvauslennokki. Ilmakuvista on mukava katsoa mitä on saanut aikaan tai mitä on jäänyt tekemättä. Viime kesänä Anssi Saviluoto nappasi pihalta muutaman ilmakuvan ja tänä vuonna Dimitri Lisitsyn.

Kuva: Anssi Saviluoto, 2018
Kuva: Dimitri Lisitsyn, 2019

Näiden kahden kuvan välillä eroa on vuoden verran. Edistymisen osalta ei näytä kovinkaan hyvältä mutta sentään terassi on saatu rakennettua. Tonttien väliset värierot vahvistaa ajatusta siitä että pihan perusteellinen myllääminen on tarpeellista. Meidän piha on melko kuivaa ja karua maaperää.

Kuva: Dimitri Lisitsyn, 2019

Kesä 2019 käynnistyi

Kesä saapui ja pihahommat aloitettiin taas. Projekti paisui suunnitelman tasolla sen verran isoksi ja kalliiksi että päätettiin edetä hitaasti neliö kerrallaan. Tämän kesän ensisijainen projekti on hävittää talon viereltä rinne ja korvata se muurilla. Terassia rakennetaan myös lisää.

20.11.2018
4.6.2019

Edellisestä kesästä opin sen että lapiolla ei kannata kaivaa yhtään mitään. Osaava kaivinkonekuski tekee hommat nopeammin ja ylimääräisistä maa-aineksista pääsee myös kätevästi eroon kun ne kärrää kaivutyön yhteydessä samantien maakaatopaikalle. Meidän onneksi lähin maakaatopaikka sijaisee alle kilometrin päässä.