Oman pihan kuulumiset, syyskuu 2020

Asuntomessu-artikkeleiden jälkeen on syytä palata havannoimaan mitä omalle pihaprojektille kuuluu ja missä ollaan menossa.

Kesä on painettu hommia ja jotain näkyvää tulostakin on saatu aikaiseksi. Television puutarhaohjelmiin verraten projekti etenee kuitenkin niin hitaasti, että ajottain ahdistaa. Jospa olisikin mahdollisuus palkata kymmenen ammattilaisen tiimi tekemään piha valmiiksi sillä aikaa kun isäntäväki on lomareissulla.

18.8.2020

Terassin istutusallas

Terassin vierellä kulkeva istutusallas on viimein saatu valmiiksi. Istutusallas on rakennettu yhdistellen tukimuurielementtejä ja muurikiveä. Istutusaltaan yksi tärkeä tehtävä on hallita pihan korkeuseroja ja rajata nurmialueet terassista.

Istutusaltaan puuttuva takaseinä oli pitkään ongelma. Jälkeenpäin mietittynä helpoin ratkaisu olisi ollut rakentaa istutusallas molemmin puolin L-tukimuurielementeillä. Kustannussyistä jätin takaseinän pois ja ajattelin, että se rakennetaan myöhemmässä vaiheessa, kevyesti ja edullisesti.

Vaihtoehdot oli kasata se valuharkoista tai valaa kokonaisuudessaan betonista. Takaseinällä tulisi olla korkeutta metrin verran ja pituutta kahdeksan metriä. 20 senttimetrin paksuinen väliseinä edellyttäisi valmista betonimassaa peräti 1,6 kuutiota eli kaksi suursäkkiä. Jos anturan tulisi olla noin puolet muurin korkeudesta, se tarkoittaisi peräti puolen metrin leveyttä. Betoniseinä ja sen antura tulisi raudoittaa harjateräksellä ja betonianturan alle tarvitaan tiivistetty ja routimaton maaperä.

Valuharkkojen slammaus eli rappaaminen ei myöskään houkutellut enää lisähommana. Hommaa oli muutenkin ja lähdin etsimään mahdollisimman helppoa ratkaisua.

Antikko muurikivi

Ongelma ratkesi Ruduksen Antikko muurikivellä. Yksittäinen kivi on 33 senttimetriä pitkä, 16,5 senttimetriä korkea ja 16,5 senttimetriä leveä. Kivi painaa 20 kiloa kappale eli ihan kevyestä palasta ei ole kyse. Raskaampi ”heavy duty” ulkonäkö sopi hyvin meidän pihan ilmeeseen. Kahdeksan metrin matkan pystyi ratkaisemaan yhteensä 24 kivellä jos takaseinän kumpaankin nurkkaan jättää ihan pienen ilmaraon.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5751.jpg

Hetken ajan kävi mielessä kasata muurikivet suoraan multatäytön päälle, mutta onneksi järki voitti. Pohdiskelun jälkeen päädyttiin tekemään muurille kunnolliset perustukset. Kavinkoneella ja lapiolla kaivettiin noin 40 senttimetriä syvä oja. Alimpaan kerrokseen laitettiin routaeristeeksi 50mm Finnfoam ja sen päälle tiivistettiin 0-32 / 0-16 (aavistuksen sekoittunutta) kalliomursketta. Maanrakennuskankaalla pyrittiin estämään eri maalajien sekoittuminen keskenään vuosien saatossa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0264.jpg

Antikko-muurikiveä voi alkaa latomaan suoraan tiivistetyn kalliomurskepatjan päälle, mutta etupihalta löytyi iso kasa hylättyjä 30×30 betonilaattoja. Näistä päätettiin askarrella muurille pika-antura. Betonilaatat sai naputeltua kumivasaran ja vatupassin avulla vaateriin, kun niiden alle laittoi ripauksen 0-8 kivituhkaa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on NT4A0255.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5798.jpg

Antikko – muuri rakennetaan latomalla linjalankaa apuna käyttäen kivet vierekkäin ja muurikivet lukitaan toisiinsa pakkasenkestävällä kiviliimalla.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5799.jpg

Kiviliima oli mahdottoman helppo käsitellä. Liiman pursottamisen jälkeen ehtii hyvin asetella kiven vielä lopullisesti paikalleen. Vaahto leviää hyvin alustaansa ja tarttuu napakasti kiinni.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5801.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_5805.jpg

Antikko – muurikiviä myydään myös puolikkaina ja meidän tapauksessa näitä käytettiin nurkkapaloina.

Lopputuloksena 8 metriä pitkä pikkumuuri. Heittoa kahdeksan metrin matkalla 1 senttimetri eli 1 millimetri per metri.

Mona – altakastelujärjestelmä

Istutusaltaassa on multasyvyyttä metrin verran ja se kätkee sisälleen peräti kahdeksan kuutiota istutusmultaa. Multaa on niin paljon, että siihen voi istuttaa kukkien ja pensaiden lisäksi myös pieniä puita. Poikkeuksellisen syvämultaisen istutusaltaan kastelu tuo mukanaan omat haasteensa, jotka ratkaisiin asentamalla altaaseen altakastelujärjestelmä.

Kirjoittelen Mona – altakastelusysteemin asentamisesta oman artikkelin myöhemmin. Asentamisessa oli tiettyjä haasteita.

Ylemmässä kuvassa näkyy istutusaltaan rakenteita. L-tukimuurin seinämässä on patolevy, joka jättää pienen ilmaraon betoniseinän ja multatäytön väliin. Tämän pitäisi vähentää kalkkihärmeen muodostumista betonin pintaan. Patolevyn ja multatäytön välissä on 100mm Finnfoam – eriste, jonka tarkoituksena on vähentää routimisen ja maapaineen vaikutusta muuriin.

Eristelevyt istutusaltaissa saattavat hidastaa mullan sulamista talven jälkeen, joten seuraavana keväänä selviää onko tuo hyvä vai huono juttu. Jälkeenpäin on helpompi ottaa pois kuin asentaa.

Nurmikon ja istutusten kastelu

Yksi tärkeä kasteluveden määrää säätelevä tekijä on juuristoalueen syvyys. Jos istutuksen juuret ovat 20 senttimetrin syvyydessä, tulee kasvualusta kastella 20 senttimetrin syvyyteen saakka. Kastelusyvyys määräytyy kasvilajin mukaan ja esimerkiksi pensaat vaativat kastelua jopa 60 senttimetrin syvyydelle.

Yhden senttimetrin syvyisen alueen kastelemiseen neliömetrin alalta kuluu yksi litra vettä. Vastaavasti kymmenen senttimetrin syvyisen maakerroksen kasteluun samalta pinta-alalta (1m2) kuluu kymmenen litraa vettä.

Kastelumäärän laskemisessä tulee ottaa huomioon ns. haihtumishäviö. Haihtumishäviö tarkoittaa kasteluveden haihtumista auringon vaikutuksesta. Haihtumishäviö huomioidaan kastelutarpeen määrittämisessä kertomalla pinta-alaa ja kasteltavan kasvualustan paksuutta vastaava kasteluveden määrä 1,2:lla.

Vesi kulkee maanpinnasta alaspäin siten, että se ensin täyttää maan huokoset kyllästyspisteeseen asti ja vasta tämän jälkeen etenee syvempiin maakerroksiin. Kastelualusta pystyy imemään vettä ainoastaan 8 cm paksuisen kerroksen tunnissa, joten kuivaa kasvualustaa kastellessa vesimäärä tulisikin antaa useammassa erässä. Kasteluerien välissä on hyvä pitää taukoja, joiden aikana kasteluveden annetaan vajota alaspäin kasvualustassa.

Vesilammikkojen muodostuminen kertoo liian suuresta kastelunopeudesta.

Kustannusnäkökulma

Meidän pihalle tulee nyt alkuvaiheessa nurmikkoa 300 neliötä ja siirtovarvikkoa eli kunttaa 100 neliötä. Siirtovarvikon paksuus on 10 senttimetriä ja nurmikkoakin tulisi kastella siten, että sen alla oleva maa kastuu noin 10 senttimetrin syvyyteen saakka.

Laskutoimitus:

Tommin ja Pipsan pihalla on yhteensä 400 neliömetriä kasteltavaa pinta-alaa. Tommin on määrä kastella se vähintään 10 senttimetrin syvyyteen saakka. Yhden neliömetrin alueen kasteleminen 10 senttimetrin syvyyteen edellyttää 10 litraa vettä.

Haihtumishäviö on 1,2.

Kuinka monta litraa vettä Tommi ja Pipsa tarvitsevat kastellakseen 400 neliömetrin pinta-alan?

Meidän leveysasteilla vesikuution hinta on 2,01 euroa ja jätevesimaksu 2,94 euroa per vesikuutio. Yksi vesikuutio (1000 litraa) maksaa siis 4,95 euroa.

Jos yksi kastelukerta todellakin edellyttää vettä 4,8 kuutiota, tulee yksittäiselle kastelukerralle hintaa peräti 23,76 euroa. Jos nurmikon kastelee vaikkapa kahdesti viikossa, tulee kastelusta lisäkustannuksia viikkotasolla +47,52 euroa ja kuukausitasolla peräti +190,08 euroa.

Todellisuudessa suositus on, että ensimmäisellä viikolla kastelu suoritetaan päivittäin, toisella viikolla 3-4 kertaa, kolmannella viikolla 2-3 kertaa ja neljännellä viikolla 1-2 kertaa. Hellejaksoina kastelukertoja ja vesimäärää tulee lisätä.

Esimerkkilaskelmassa 400m2 kokoisen alueen kastelu suoritetaan pelkällä vesijohtovedellä neljän viikon ajan. Laskelmassa käytetyn vesikuution hinta (a. 4,95 €) sisältää vesimaksun, jätevesimaksun ja arvolisäveron.

Kastelumenetelmät

Letkukastelussa kasvit kastellaan yksittäin. Letkukastelu on hidasta ja ongelmana on, että paineella annettu vesi ei ehdi imeytyä maaperään. Kasvualustan pinnalle syntyy lammikko ja vesi valuu pintavaluntana pois kasvualustalta.

Sadetuksessa kasteluvesi suihkutetaan kasvuston päälle pyörivien tai keinuvien sadettimien avulla. Sadetuksen ongelma on se, että osa kasteluvedestä haihtuu maan ja kasvien pinnoilta.

Tihkukastelussa vesi ohjataan kasvualustan pinnalle putkia myöten. Tihkuputkissa on pieniä reikiä, joista vesi valuu suoraan kasvin tyvelle.

Altakastelussa kasteluvesi annostellaan kasvualustan sisään asennettuihin säiliöihin. Altakastelua käyttämällä kasteluvesi nousee istutusten juurille kapillaarisesti ylöspäin.

Kustannustehokasta kastelua?

Parasta aikaa nurmikon kylvämiselle on kevät, alkukesä ja syksy elokuun puolesta välistä lähtien. Keskikesällä kuivat olosuhteet hidastavat nurmikon itämistä ja kasteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kustannustehokkain ajankohta nurmikon kylvämiselle on syksy, jolloin hommaa helpottavat sadepäivät. Luontoäiti hoitaa nurmikon kastelun, ihmisen varmistaessa vedensaannin kuivina jaksoina.

Jos pihalla ei ole omaa porakaivoa tai järveä, on vesijohtovedellä kasteluun turvauduttava suuressa tai pienessä mittakaavassa. Vesijohtovedellä kastelu maksaa, mutta kustannusvaikutuksia voi yrittää hallita fiksuilla ratkaisuilla.

Ihan ensimmäiseksi on järkevää optimoida kastelun ajankohta. Kuuman keskipäivän auringon aikana, kun aurinko on korkeimmillaan haihtuu kasteluvesi nopeasti taivaan tuuliin. Haihtuminen maan pinnasta on kaikkein vähäisintä aikaisin aamulla ja myöhään illalla, joten kastelu kannattaa suorittaa silloin.

Käyttöön valitusta kastelumenetelmästä ja veden lähteestä riippumatta, nurmikkoa on syytä kastella runsaasti. Säästeliäästi pelkkää pintaa kastelemalla saa aikaiseksi ”pintajuurisen” nurmikon, joka on herkkä kuivumiselle myös jatkossa.

Jos piha on keskeneräinen, kannaa harkita (ajastimella toimivan) sadetusjärjestelmän rakentamista. Tällöin sadetusjärjestelmään liittyvät letkut vedetään valmiiksi maan sisään. Maanpäälliset sadetusjärjestelmät tulee korjata loppusyksystä lämpimiin säilytystiloihin ja maanalaiset järjestelmät varustaa tyhjennysventtiileillä, joiden kautta letkustot tyhjenevät silloin kun niitä ei käytetä.

Altakastelujärjestelmän rakentamista kannattaa harkita isompiin kohopenkkeihin ja istutusaltaisiin. Altakastelun avulla vesi saadaan ohjattua täsmällisesti istutusten juurille. Jos istutuksen (esim. puun) juuret ovat vaikkapa metrin syvällä, kannattaa vesi ohjata juurille pintakastelun sijaan altakastelun avulla.

Järkevillä kasteluratkaisuilla voi säästää pitkässä juoksussa rahaa, sillä taivaan tuuliin ammuttu vesijohtovesi tulee tulee kalliimmaksi kuin kastelujärjestelmän rakentaminen. Kastelujärjestelmien avulla maksullinen vesijohtovesi on mahdollista ohjata täsmällisesti juuri sinne missä sitä tarvitaan. Hukkaan menevien vesikuutioiden lisäksi omalle ajankäytölle voi laskea myös tuntihinnan, sillä isojen pinta-alojen kastelu vaatii viikkotasolla useamman tunnin työpanoksen.

Sadevesi avuksi

Parasta kasteluvettä saadaan ilmaiseksi taivaalta ja keskikesää lukuun ottamatta sadevettä Suomessa on hyvin tarjolla. Sadevesi on lämmintä, hapekasta ja jakautuu nurmikolle tasaisesti. Lyhytkestoiset rankkasateet eivät kastele yhtä tehokkaasti, mutta rankkasateiden aikana kasteluvettä saa jemmattua varsin mukavia määriä.

Seuraava artikkeli käsittelee sadeveden talteenottoa ja uudelleenkäyttöä istutusten ja nurmialueiden kastelussa.