Miehen suunnittelema piha sisältää paljon betonia. Ensimmäiset betonit tilattiin paljun pohjalaattaa varten Ruduksen pumppuautolla ja siitä se sitten lähti.
Viime kesänä betonia jauhettiin myllyllä yhteensä 2,5 tuhatta kiloa, ja sen jälkeen betonin valmistamisesta on tullut tärkeä osa vuosittaisia pihaleikkejä. Normaalit ihmiset käy kesällä festareilla ja istuu terassilla. Meillä kesät vietetään betonia valmistaen.
Ensimmäiset betonierät tehtiin tarkasti valmistajan ohjeita noudattaen. Betonimyllyn sisään kaadettiin 25 kilon pikkusäkki kuivabetonia ja tähän lisättiin mittakannun avulla 3 litraa vettä.
Viime kesänä uskallettiin siirtyä pikkusäkeistä kohti isoja (1000kg) säkkejä. Isojen säkkien kanssa vesi annostellaan puutarhaletkulla ja kuivabetoni lapiolla.
Mittatarkasta (25kg kuivabetonia : 3000ml vettä) annostelusta siirryttiin tarkkailemaan betonimassan koostumusta. Kuivabetonia ja vettä lisätään sen verran, että a) yhdellä kertaa valmistuu mahdollisimman suuri määrä betonimassaa, jonka b) koostumus on ”sopiva”. Jos massa on liian löysää, tulee heittää lapion verran kuivabetonia ja vastaavasti jos massa on liian karkeaa, ruiskutetaan puutarhaletkulla vettä myllyn sisään.
Karkea massa muodostaa betonipalloja ja löysä massa taas valahtaa liemenä myllyn pohjalle. Koostumus on ”parahultainen” kun valmistuva betonimassa irtoaa mukavasti pyörivän betonimyllyn sisäseinästä.
Betonin valmistaminen on sotkuista, mutta mukavaa puuhaa. Päälle kannattaa laittaa vähän huonompaa vaatetta ja varoa betoniroiskeiden joutumista silmiin tai paljaalle iholle. Edellä vaimon kuva betonihommien jälkeen. Pienet betonitahrat puhdistuvat suihkussa käymällä ja roiskeiden alta kuoriutui tässäkin tapauksessa ihan vetävän näköinen friidu.
Betoniantura
”Antura” on rakennelman alin osa, jonka tarkoitus on jakaa paino maapohjalle. Betonianturan leveys on karkeasti ajateltuna esim. puolet (1/2) muurin korkeudesta. Tällä laskutekniikalla 120cm korkealle muurille rakennetaan 60cm leveä betoniantura. Betoni yksinään on melko heikkoa ja sitä tuleekin vahvistaa raudoituksen avulla. Tällöin puhutaan raudoitetusta ”teräsbetonianturasta”. Raudoituksena voi käyttää valmista raudoitusverkkoa tai askarrella raudoitus mittaan katkotuista harjateräksen pätkistä. Harjateräkset asetellaan sopivaan korkeuteen (irti maasta) raudoituskorokkeiden avulla ja kiinnitetään toisiinsa ns. ”surrilangalla”.
Raudoittamisessa on syytä muistaa että betoni kutistuu kuivumisen aikana. Valumuotin reunoille asetetut harjateräkset saattavat huonolla tuurilla työntyä esille betonin kutistuessa. Pystyraudoituksia suunnitellessa kannattaa muistaa että suora harjateräksen pätkä harvoin kiinnittyy betonivaluun riittävän tiukasti. Jos harjateräksen taivuttaa 90 asteen kulmaan niin se jämähtää paremmin paikalleen.
Muurin valaminen
Alle 70cm korkeaa muuria ei lähtökohtaisesti tarvitse rakentaa teräsbetonianturan päälle vaan perustukseksi riittää hyvin tiivistetty murskesorakerros. Korkeammat muurit tarvitsevat anturan ja ne tulee myös ”valaa” eli täyttää betonimassalla. Muuria betonimassalla täyttäessä kannattaa valmistaa sellainen betonimassa, jonka voi kaataa ämpärillä muurin sisään. Muurin voi valaa pienissä erissä tai käyttää apuna akkuvibraa. Akkuvibran käyttäminen säästää sekä aikaa että hermoja.
Korkeammat muurit raudoitetaan sekä pystyyn että vaakaan.
Betonin ominaisuuksia
Jos päätyy rakentamaan muureja betonimateriaaleista niin pari betoniin liittyvää ominaisuutta on hyvä ottaa ennalta huomioon.
Kalkkihärme
Kosteuden tunkeutuessa betonin huokosiin, vapautuu betoniin sitoutumaton kalkki. Betonituotteen pintaan muodostuu valkoisia läiskiä ja tätä lieveilmiötä kutsutaan ”kalkkihärmeeksi”. Kalkkihärmeen muodostumista voidaan yrittää ehkäistä asentamalla muuriin patolevy.
Alkalihärme
Alkalihärme on betonituotteen pintaan ilmestyvä valkoinen / pulverimainen hilse. Sitä esiintyy ensimmäisenä ja toisena vuotena asentamisesta. Alkalihärmeen voi pestä pois mutta se häviää ajastaan sateiden mukana.
Sokkelikaista, patolevy ja bitumikermi
Sokkelikaista (=kattohuopa) on bituminen kosteudeneriste. Sokkelikaistalla katkaistaan kapillaarisen kosteuden nousu rakenteissa. Terassia rakentaessa kattohuopapaloja on hyvä asettaa betoniharkon ja terassin runkolankkujen väliin. Tällä ennaltaehkäistään ja vähennetään puun homehtumista.
Piharakentamisessa patolevyä käytetään mm. muurien maanalaisissa kerroksissa. Patolevyssä olevat nystyrät jättävät seinän ja levyn väliin pienen ilmaraon jonka avulla sisäpuolelta tuleva kosteus tiivistyy levyyn ja valuu sitä pitkin alas salaojaputkiin. Patolevy asennetaan poraamalla iskuporakoneella muuriin pieni reikä ja paukuttamalla vasaralla siihen ankkurinaula. Tyylikkäin lopputulos saadaan patolevylistaa käyttämällä. Patolevyjä käytetään myös istutusaltaissa.
Betonimuuriin suositellaan patolevyn lisäksi bitumikermitiivistystä. Bitumikermi on muurin pinnalle kuumennettava, kosteutta eristävä pinta. Meillä ei ole bitumikermiä muurin maanalaisissa kerroksissa, joten aika näyttää onko sen pois jättämisellä vaikutusta. Jos haluaa tehdä täydellisesti niin ehdottomasti myös bitumikermiä maanalaisiin kerroksiin.