Israel lasten kanssa

Kannattaako Israeliin mennä? Onko Israelissa turvallista? Voiko Israeliin mennä lasten kanssa?

Suomalainen Matkaopas on julkaissut Israel – nimisen taskukirjan, joka sisältää valtavasti tietoa omatoimisesta matkailusta Israelissa. Meidän reissusuunnitelmat laadittiin aika pitkälti tämän matkaoppaan perusteella. Israel on turvallinen maa ja varsin mielenkiintoinen kohde viikon mittaiselle reissulle. Meidän ipanat olivat reissun aikana 9 vuotta ja 11 vuotta.

Israeliin lentäminen

Israeliin lentää Helsinki-Vantaalta 5 tunnissa Norwegianin suoralla lennolla. Matkat meidän perheeltä Tel Aviv:in maksoivat yhteensä vain 500 euroa ja tämä oli yksi syistä miksi päätimme Israeliin matkustaa. Artikkelia kirjoittaessa katsoin lentojen hintoja uudelleen ja lennot näyttävät edelleen maksavan aikuiselta vain 149 euroa / suunta.

Tel Avivin nimellä myytävät lennot laskeutuvat Ben Gurionin kansainväliselle lentokentälle. Lentokentän etäisyys on noin 40 kilometriä Tel Avivista ja 70 kilometriä Jerusalemista. Maahan saapuessa jokainen matkustaja saa oleskeluluvan, joka on syytä pitää hyvässä tallessa. ”Erikoismaihin” matkustettaessa hyvä varotoimi on tehdä sähköinen matkustusilmoitus. Passit ja vakuutusasiakirjat kannattaa skannata sähköiseen muotoon ja lähettää ne itselleen sähköpostilla.

Junalla lentokentältä

Ben Gurionin lentokentältä pääsee Jerusalemiin kaikkein kätevimmin junalla. Junareissu kustantaa henkilöltä 17 NIS (sekeliä) eli se on noin 5 euroa. Meidän kone laskeutui Israeliin ärsyttävästi sapattina, mutta sapatti päättyy heti auringonlaskun jälkeen. Koneen laskeutuessa junaliikenne toimi jo ihan normaalisti. Junat ovat nykyaikaisia ja ne tuntuvat ihan yhtä turvallisilta kuin muuallakin. Lippu ostetaan automaatista ja säilytetään itsellä tallessa matkan ajan. Juna-asemat, junat ja niiden käyttäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä. Junalla matkustamista ei tarvitse pelätä millään muotoa.

Sapattina matkustaminen jännitti meitä etukäteen. Sekä saapuminen että lähteminen tapahtuisi sapattina. Pelkona oli, että jäädään matkalaukkujen kanssa lentokentälle tai juna-asemalle jumiin eikä mikään toimisi, koska on sapatti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vaikka sapattina julkinen liikenne onkin suljettu niin se käynnistyy heti kun aurinko laskee.

Jerusalem

Jerusalemin päärautatieasemalta matkustimme hotellille vanhaan kaupunkiin taksilla. Takseja löytyy heti Jerusalemin rautatieaseman pääsisäänkäynnin edustalta. Taksilla matkustelu oli junaan verrattuna kallista, mutta keskellä yötä ei tehnyt mieli lähteä etsimään säästöjä. Taksimies oli ystävällinen ja puhui sujuvaa englantia.

Majoituimme Jerusalemin vanhassa kaupungissa Jaffa – portilla New Imperial – nimisessä hotellissa. Hotelli oli siisti ja sijaitsi kaiken keskellä. Meidän huoneessa oli yhteensä 4 sänkyä ja ne oli sijoitettu kahteen kerrokseen. Parisänky oli alakerrassa ja kaksi erillistä 90cm leveää sänkyä parvella. Kylpyhuone oli myös asiallinen ja siisti. Hotellissa oli pieni parveke, josta oli näkymä Daavidin tornin suuntaan. Iltaisin Daavidin torniin heijastettiin kovan musiikin saattelemana valoesitys. Se oli muutamana päivänä ihan hienoa, mutta alkoi lopulta käydä hermoille. Äänieristys kadun suuntaan oli heikko.

Aamupala oli hyvää tasoa. Aamupalaksi tarjottiin leipää, leikkeleitä, hummusta, erilaisia salaatteja, jugurttia, mehua ja kahvia. Couscous – salaatin syöminen aamupalaksi ei ollut itselle tuttua, mutta siihen tottui nopeasti. Kahvi oli samanlaista kuin Välimeren maissa on tapana juoda. Aamupalalla tarjoiltava mausteinen kananmunaruoka ”shakshuka” oli tosi hyvää.

Mamilla avenue

Hotellin edustalla oli kävelykatu, joka kantoi nimeä ”Mamilla avenue”. Mamilla tarkoittaa latinan kielessä nänniä ja siitäpä saikin väännettyä hauskan lomavitsin. Mamilla avenuella, eli nännipihalla oli monenlaisia kahviloita, boutique – vaatekauppoja ja karkkikauppa Mamilla Sweet. Nännipihan läpi pystyi kävelemään Länsi-Jerusalemin keskustan suuntaan. Alue oli turvallinen ja siisti. Iltaisin siellä järjestettiin erilaisia musiikkiesityksiä ja ihmiset kerääntyivät sinne viettämään iltaa.

Länsimuuri

Jos majoittuu vanhaan kaupunkiin, löytyy kaikki nähtävyydet lyhyen kävelymatkan päästä. Yksi nähtävyyksistä oli Juutalaisten pyhä paikka, Länsimuuri (Western Wall).  Länsimuurille mennään tarkkojen turvatarkastusten kautta ja kaikki alueelle vietävät käsilaukut ja reput läpivalaistaan. Ihmiset kulkevat jonossa metallinpaljastimen läpi ja jos metallinpaljastin piippaa, tehdään tarkempi turvatarkastus. Turvatarkastusten jälkeen kävellään isolle aukiolle ja sen päässä on varsinainen länsimuuri. Juutalaiset pääsevät etenemään muurille saakka. Muut voivat seurata toimitusta aidan takaa. Länsimuuri on näkemisen arvoinen paikka. Sisäänpääsy on ilmainen.

Pyhän haudan kirkko

Pyhän haudan kirkon löytää etenemällä sokkeloisilla basaarikujilla Church of Holy Sepulchre – opasteiden mukaisesti. Pyhän haudan kirkko on paikka jossa on monenlaista uskonnollista nähtävyyttä. Vierailusta saa enemmän irti jos vaivautuu lukemaan matkaopasta ennen kun menee sisälle. Paikka on täynnä turisteja ja ruuhka-aikoina siellä kuljetaan jonoissa. Golgata ja Jeesuksen hautakammion uskotaan sijaitsevan kirkon sisällä. Lisäksi Pyhän haudan kirkosta löytyy joku erikoinen Jeesuksen voitelukivi jolle Jeesus on laskettu voideltavaksi ristiinnaulaamisen jälkeen.

Voitelukivi

Jeesuksen hautakammio
Jeesuksen hauta (The Garden Tomb)

Jotkut kristinuskon tyylisuunnat uskovat että Jeesus on haudattu Pyhän haudan kirkkoon ja toiset taas uskovat, että Jeesus on haudattu Puutarhahautaan. Puutarha hauta löytyy helpoiten kun etsii vanhasta kaupungista Damascus-portin ja lähtee sen jälkeen seuraamaan Garden Tomb – opasteita. Garden Tomb sijaitsee sivukujalla, lähellä pientä bussiterminaalia. Itä-Jerusalem on arabien aluetta ja vastaantulijoilta on turha kysellä ”missä on Jeesuksen hauta?”. Tätä yritettiin ja saatiin varsin hölmistyneitä ilmeitä osaksemme. Eräs juutalainen vastaantulija suostui vastaamaan kysymykseen. Arabeja ainoastaan ärsytti Jeesus – kysymykset.

Jerusalemissa on kohtuullisesti WIFI – hotspotteja ja suurimman osan ajasta navigaattori toimii ja opastaa. Kävelykilometrejä Damascus Gatelta Puutarhahaudalle kertyy korkeintaan kolme. Ei kannata ottaa taksia.

Puutarhahaudalla on harras tunnelma. Ensin vierailija kävelee hiljaisen puutarhan läpi paikalle, jossa muinaisina aikoina on rangaistu väkeä kivittämällä kuoliaaksi tai ristiinnaulitsemalla. Matka jatkuu luolalle, jossa uskotaan Jeesuksen haudan olleen. Selfiet on tiukasti kielletty, mutta nykyturisteille tämä on vaikea ohje noudattaa. Jeesuksen hautaan kuljetaan jonossa siten että sisälle pääsee 3-4 ihmistä kerrallaan. Haudan sisällä ei saa valokuvata eikä haudasta poistuessa saa ottaa selfietä. Näitä ohjeita ei kukaan kuitenkaan noudata, joten minäkin päätin niitä rikkoa.

Kivityspaikka

Jeesuksen hauta oli ihan mielenkiintoinen paikka ja ala-asteikäiset lapset kokivat vierailun kiinnostavana. Koulun uskonnon tunnilla luetut asiat muistuivat kummallakin hyvin mieleen ja osasivat pitää meille aikuisille luentoa mitä missäkin paikassa on tapahtunut.

Ben Yehuda

Ben Yehuda on kävelykatu Länsi-Jerusalemissa. Ben Yehudalle mennään katsemaan ihmisiä, syömään tai istumaan kahvilassa. Kävelykadulla on turvallista ja varsin länsimainen tunnelma. Kahden vuoden mittaista pakollista varusmiespalvelusta suorittavat miehet ja naiset ovat tuttu näky Jerusalemin katukuvassa. Sotilaat kantavat M16 – rynnäkkökivääriä mukana ja tuovat aseistettuina turvallista vaikutelmaa myös turisteille. Näillä sotilailla on lippaissaan ihan oikeita patruunoita.

Light rail

Jostain syystä Itä-Jerusalemin ja Länsi-Jerusalemin välillä kulkevaa raitiovaunua kehoitetaan välttämään. Kyseessä on varsin nykyaikainen ja hyvä raitiovaunu joka sahaa Jaffa – katua edes takaisin. Ilmeisesti Israelilaiset eivät tykkää siitä, että Itä-Jerusalemista (arabialue) pääsee helposti matkustamaan Länsi-Jerusalemiin? Ihmiset kuitenkin käyttävät raitiovaunua aktiivisesti eikä meidän reissun aikana kukaan tehnyt attentaattia tuohon paikallisväestön dissaamaan junaan. Kyytiin vaan niin ei tarvitse kävellä.

Mahane Yehuda Market

Jaffa Streetin päässä sijaitsee tosi hieno kortteli, joka on kokonaan pyhitetty markkina-alueeksi. Mahane Yehuna Marketissa myydään hedelmiä, mausteita, lihaa, kalaa ja vaatteita. Israelissa ravintolaruoka on todella kallista, mutta jos majoittuisi huoneistohotelliin, kannattaisi käydä markkina-alueelta ostamassa edullisesti ruokatarvikkeet ja tehdä ruokaa itse. Hedelmät on herkullisen näköisiä ja lihatuotteetkin varsin laadukkaita. Ihmisiä ja meteliä on paljon, kuten markkina-alueella kuuluu ollakin. Täällä kannattaa varoa taskuvarkaita tosin meille ei tullut vaikutelmaa sellaisestakaan vaarasta.

Asiakaspalvelukokemuksia Jerusalemista

Meille jäi sellainen fiilis, että rahaa käsitteleviin (länsimaisiin) naisiin suhtaudutaan epäkohteliaasti. Kaupassa myyjä saattoi lyödä naiselle annettavat vaihtorahat äänitehosteiden kanssa tiskiin ja miehelle vastaavasti tarjota ystävällisesti vaihtorahat käteen. Naisen esittämiin kysymyksiin ei haluttu vastata ja muutenkin ”mulkoiltiin” loukkaantuneen oloisina. Miehet kiilasivat jonossa ohi, mutta tähän on Suomen itärajalla totuttu jo Prismassa asioidessa. Käyttäytyminen oli välillä melko tylyä. Voi toki olla että nämä olivat yksittäisiä kauppiaita, joilla huono päivä. Ei pilannut lomatunnelmaa mutta pistettiin tämä merkille.

Arabialueilla on tärkeää kiinnittää huomiota pukeutumiseen. Burkhaa ei tarvitse käyttää, mutta olkapäät ja polvet on hyvä pitää piilossa. Lapsiin suhtaudutaan ystävällisesti, mutta myös lapsien pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Paikallista kulttuuria kunnioittavaan pukeutumiseen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti uskonnollisilla paikoilla.

Kuollutmeri

Kuolleelle merelle pääsee parhaiten bussilla. Bussit lähtevät Jerusalemin päärautatieaseman vastapäätä. Bussiasemalla on paljon laitureita ja niille pääsee rakennuksen sisältä. Kuolleelle merelle pääsee Eilatiin menevillä vihreillä Egged – busseilla. Bussimatka Jerusalemista Ein Bokekiin kestää pari tuntia. Busseilla matkustamista on turha pelätä, sillä turvatoimet ja yleinen turvallisuuskulttuuri on niin korkeatasoista, että räjähtäviä busseja ei taida enää olla liikenteessä.

Bussi kulkee länsirannan kautta Kuolleelle merelle. Matkalla näkee aavikkoa ja Palestiinalaisalueiden hökkelimajoitusta. Kun matkalla pitää silmät auki, näkee vuorilla beduiineja lampaidensa kanssa, kameleita ja muuta mielenkiintoista. Länsirannan ympärille rakennetun turvamuurin pääsee myös näkemään tällä bussimatkalla. Kuolleelle merelle mennessä on tärkeä pitää kopio passista ja lentokentältä saatu oleskelulupa mukana. Check-pointeilla armeijan tarkastukset saattavat kohdistua myös julkisen liikenteen linja-autoihin. Tiet ovat hyvässä kunnossa ja bussimatkustaminen on mukava kokemus.

Oleskelulupa on tärkeä pitää mukana Länsirannalle mentäessä.

Kuollutmeri on yksittäistä rantaa laajempi käsite. Kuolleella merellä saatetaan yhtä hyvin tarkoittaa Ein Gediä kuin Ein Bokekia. Merivesi kelluttaa uimaria molemmissa paikoissa mutta Ein Bokek on hulppeampi. Lähellä Jerusalemia on lisäksi Kalya niminen paikka, josta pääsee kellumaan suolaveteen. Tuntemattomilla rannoilla tulee kuitenkin olla erittäin varovainen, sillä hiekan alla saattaa olla syviä onkaloita joihin varomaton turisti voi päätyä. Kuollut meri sijaitsee keskellä aavikkoa, joten apua ei ole ihan heti saatavilla jos ongelmia tulee. Kuolleessa meressä on huikean korkea suolapitoisuus ja tästä syystä silmähuuhteluun on syytä päästä samantien jos suolavettä päätyisi silmiin. Tästäkin syystä tienvarsipaikkoja on syytä välttää ja suosia virallisia uimarantoja.

Ein Bokek

Me jäätiin pois Ein Bokekin pysäkillä. Lämmintä Ein Bokekissa oli 42 astetta ja aurinko paahtava. Bussi jätti Hod hotellin pysäkille ja tästä jatkettiin jalkaisin eteenpäin. Noin kilometrin päässä bussipysäkiltä oli ilmastoitu ostoskeskus, jonne mentiin vilvoittelemaan.  Ostoskeskuksen läpi kävelemällä päästiin Ein Bokekin yleiselle uimarannalle.

Rannalla oli aurinkotuoleja ja suihku. Uimavaatteet pääsi vaihtamaan rannalle rakennetussa pukukopissa. Rannalta löytyi myös varsin asialliset ja puhtaat wc – tilat. Pääsymaksuja ei pyydetty ja rantatuoleja sai myös käyttää veloituksetta. Vesi oli yllättävän lämmintä, reilusti 30 asteen yläpuolella.

Kuolleessa meressä oli ohjeena kellua vain 20 minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen oli syytä käydä suihkussa. Rannalla oli iso kello, josta pystyi seuraamaan ajan kulumista. Pitkä oleskelu suolavedessä olisi kai voinut olla iholle haitallista.

Kuolleessa meressä kelluminen oli mukava kokemus ja käytiin kellumassa näitä enintään 20 minuutin kestoisia kelluntoja useampia kertoja.

Kuolleella merellä oli muutamia putiikkeja, joissa myytiin Deadsea Minerals – ihonhoitotuotteita. Yksi näistä merkeistä oli Ahava. Kuolleen meren mutaa myytiin myös.

Busseja takaisin Jerusalemiin meni reilun tunnin välein. Kun käveltiin Hod Hotellin bussipysäkille odottelemaan vihreää Egged – bussia, paikalle ilmestyi Sherut – kimppataksi.  Kimppataksin kuljettaja komensi siirtymään pikkubussiin, jos mielii päästä Jerusalemiin. Sherut – taksit kuljevat virallisten bussien edellä ja pöllivät näiltä asiakkaita. Hinta oli neuvoteltavissa ja päätettiin mennä takaisin Jerusalemiin sherutilla. Sherut – taksissa oli mukava mummo, joka syötti kaikille matkustajille pullaa.

Tel Aviv

Lomaviikon viimeiset päivät vietettiin Tel Avivissa.

Tel Aviv on rantalomakohde Välimeren rannalla. Rannat olivat uskomattoman puhtaita ja vesi oli kirkasta. Majoittiin vähän edullisemmassa hotellissa, mutta sen sijainti oli erinomainen. Tarkoitus oli olla viimeiset 3 päivää rannalla ja Banana Beach – nimiselle rannalle oli meidän hotellilta vain 200 metriä.

Tel Avivissa rantaviivaa on kymmeniä kilometrejä. Osa rannoista on laitettu uimakieltoon, sillä uinninvalvojien YT-neuvotteluissa suurin osa sai kenkää. Ongelma ratkaistiin siten, että valvomattomilla rannoilla on uinti kielletty – kyltit ja kovaääniset kuuluttavat ”älä mene uimaan” – tiedotteita puolen tunnin välein.

Uiminen on täysin turvallista, rannat on puhtaita ja hoidettuja. Kukaan ei noudata rantojen kieltomerkkejä sen enempää kuin heprean ja englannin kielellä annettuja kuulutuksiakaan.

Banana Beachilla ei ollut meidän lisäksi kovinkaan paljon muita turisteja. Israelilaiset nuoret tulivat töiden jälkeen rannalle pelaamaan pallopelejä ja ottamaan aurinkoa. Tavattiin rannalla yksi suomea puhuva ihminen, joka oli menossa Haifaan sukulaisensa häihin.

Tel Avivissa pukeutuminen oli vapaata ja kaupungissa oli täysin hyväksyttyä pyöriä myös uimavaatteisillaan tai ilman paitaa. Samaa sukupuolta oleviin pareihin suhtauduttiin myös hyväksyvästi.

Meidän hotelli rantakadun välittömässä läheisyydessä

Turvallisuus Israelissa

Jerusalem ja Tel Aviv ovat molemmat turvallisia lomapaikkoja. Normaali valppaus riittää. Gazan kaistalta ammutaan edelleen yksittäisiä raketteja Israelin puolelle, mutta rakettien kantomatkat on tarkkaan tiedossa. Eri tarvikkeiden (esim. kuivabetoni) viemistä Gazan puolelle säännöstellään ja valvotaan tarkasti Israelin toimesta. Israelissa matkustava turisti voi ladata halutessaan puhelimeen Red Alert – sovelluksen, joka hälyttää kun raketti on ilmassa.  Näitä hälytyksiä tulee silloin tällöin, mutta kartassa ne paikantuvat kauas turistien suosimista alueista. Israel on jaettu eri turvallisuusvyöhykkeisiin. Turistit eivät pääse vaarallisille alueille ollenkaan.

Israelilla on käytössään Iron Dome – nimeä kantava ilmapuolustusjärjestelmä, joka lähettää vastaraketin ja räjäyttää Gazan kaistalta ammutun raketin jo sen ollessa ilmassa.

PLUSSAT

  • Lennot Suomesta ovat edullisia
  • Tel Aviv on todella viihtyisä rantakaupunki
  • Merivesi on puhdasta ja rannat ovat siistit
  • Tel Aviv on turvallinen myös illalla
  • Ilmasto on mukava
  • Jerusalemissa on paljon nähtävää
  • Kuollutmeri oli ainutlaatuinen kokemus

MIINUKSET

  • Hotellit ovat kalliita
  • Ravintolaruoka on kallista