Meidän takapihalle rakennetaan muutama pihapolku, joiden yhtenä tarkoituksena on rajata eri alueet toisistaan. Pihapolut tulee lähelle kalliota.
Betonilaatalla päällystettävän pihapolun rakentaminen aloitetaan poistamalla routiva maa-aines. Routivia maa-aineksia ovat lieju, turve, savi ja siltti. Routiminen tarkoittaa maapohjan jäätymisestä johtuvaa tilavuuden kasvua ja tämä näkyy maanpinnan kohoamisena tai painumisena. Mitä hienorakeisempaa maa-aines on, sen voimakkaammin se routii.
Routiva maa-aines korvataan routimattomalla maa-aineksella. Näitä ovat hiekka, sora ja karkearakeinen moreeni. Meidän tapauksessa pihapolun pohjaksi laitettiin kahta eri kalliomursketta. Polkujen pohjamaana toimii peruskallio, joten routimista ei luulisi tapahtuvan kunhan savinen pintakerros siivotaan vaan pois.
Pihapolun rakennekerrokset
Pihapolun rakennekerrokset koostuvat alusrakenteesta ja päällysrakenteesta. Alusrakenne tarkoittaa pohjamaata. Pohjamaan pinta tulee muotoilla niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita. Kallion pinta on tasattava ja savinen perusmaa tarvittaessa salaojitettava.
Päällysrakenteet ovat alhaalta ylöspäin ajateltuna 1) suodatinkerros 2) jakava kerros 3) kantava kerros 4) asennushiekka ja 5) laatoitus.
Suodatinkerros estää pohjamaan ja jakavan kerroksen maa-ainesten sekoittumisen keskenään ja se rakennetaan suodatinkankaasta. Suodatinkangas päästää vettä lävitseen ja osaltaan estää päällysrakenteen routimista. Suodatinkangas katkaisee myös kapillaarisen vedennousun.
Jakava kerros jakaa yläpuolisten materiaalien ja päällysteiden aiheuttaman painon tasaisesti pohjakerrokselle. Jakava kerros rakennetaan sorasta tai kalliomurskeesta. Jakavan kerroksen paksuus riippuu päällysteen käyttötarkoituksesta ja pohjan kantavuudesta.
Kantava kerros toimii päällysteen alustana ja ottaa vastaan ylhäältä tulevan paineen. Kantava kerros muotoillaan tulevan päällysteen muotoon ja tiivistetään tärylevyllä. Tarvittavat kaadot (1-2% kaltevuus) tehdään kantavaan kerrokseen.
Asennushiekkakerros toimii päällystekerroksen kivien asennusalustana. Asennushiekkakerroksen voi rakentaa kivituhkasta tai hiekasta.
Rakennekerrosten tiivistäminen
Tiivistäminen on tärkeä työvaihe. Siinä maamassat painetaan tiiviisti toisiaan vasten, jolloin maan kantavuus paranee. Tiivistäminen on syytä tehdä kerroksittain sillä useimmat tärylevyt ovat tehokkaita vain noin 20 senttimetrin syvyyteen asti. Tiivistettävää aluetta ajetaan tärylevyllä ristiin rastiin ja tiivistymistä avustetaan valuttamalla alueelle puutarhaletkulla vettä. Valuva vesi kuljettaa maaperässä olevia hienompia maahiukkasia alaspäin siten että ne täyttävät suurempien kappaleiden välit.
Tärylevyjä löytyy erilaisiin käyttötarkoituksiin ja pienempiin hommiin riittää 80 kiloinen täry. Raskaimmilla tärylevyillä (450kg) maa-ainekset tiivistyvät jopa 40 cm syvyydelle.
Syvät kaivannot hyvä täyttää isommalla tavaralla. Meidän pihalla jouduttiin käyttämään 0-56 kalliomursketta rinteen tukemisessa.
Kallistukset ja kaadot
Laatoitettaville alueille tulee tehdä pieni kallistus, jotta sadevesi valuu nopeasti pois niiden päältä. Asfaltti-, kiveys- ja nurmikkoalueilla vähimmäiskaltevuus on 1-2%. Veden valumasuunta tulee olla aina poispäin rakennuksista. Rakennuksista poispäin johtava kaato estää vettä joutumasta rakennuksen perustuksiin ja edelleen muihin rakenteisiin.
Laatoitettavista alueista tulee kallistusten avulla käyttäjälleen myös turvallisempia. Jos sadevesien ohjausta ei ole ollenkaan mietitty, saattaa pihalaatoituksen päälle muodostua vesilätäkkö, joka pakkasella jäätyy ja muuttuu liukkaaksi.
1% kaato tarkoittaa 1 senttimetrin kallistusta 1 metrin matkalla ja 2% kaato vastaavasti 2 senttimetrin kallistusta 1 metrin matkalla.