Leikkikenttien tuoteturvallisuuslainsäädäntö koskee rivitaloyhtiöiden-, kunnallisten, päiväkotien-, koulujen-, sairaaloiden-, huoltoasemien-, ostoskeskusten-, laivojen-, seurakuntien-, ja pikaruokaloiden pihoilla olevia leikkikenttiä ja niiden yksittäisiä leikkikenttävälineitä.
Monet taloyhtiöt ovat alkaneet purkamaan leikkikenttiään, sillä turvamääräysten noudattaminen käy kalliiksi ja vahinkotapauksissa vastuu on taloyhtiön hallituksen isännöitsijällä. Lisää tästä aiheesta voi lukea Tukesin sivuilta.
Ulkoleikkipaikkoja käsittelevän RT-kortin (RT 89-10966), yksityispihoja koskeva kappale alkaa seuraavalla tavalla: ”On yksityishenkilön oma asia, millaisia rakenteita omalle pihalleen tekee”.
Vaikka yksityispihaa koskeva lainsäädäntö ja valvonta on huomattavasti kevyempää, tulee leikkipaikat rakentaa lapsille turvallisiksi ja pyrkiä minimoimaan vakavan vammautumisen riskit. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kiipeilytelineitä rakentaessa tulee noudattaa laitevalmistajan antamia ohjeita. Telineillä roikutaan usein myös pää alaspäin ja tippumisen mahdollisuus on tärkeää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Turva-alueen ja putoamiskorkeuden määrittäminen
Turva-alueen koko ja putoamiskorkeus riippuu telineen tai leikkivälineen käyttötarkoituksesta. Karuselleissa turva-alue on 2 metriä kaikkiin suuntiin ja keinuissa turva-alue mitataan keinun ääriasennosta metri kumpaankin suuntaan. Keinusta hyppäämisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon, eikä keinun turva-alue saa leikata toisen leikkivälineen turva-alueen kanssa.
Putoamiskorkeus on suurin mahdollinen pystysuora etäisyys, jonka leikkivälineen käyttäjä voi pudota. Leuanvetotelineissä vapaa putoamiskorkeus on aavistuksen tulkinnanvarainen. Jos teline tarjoaa mahdollisuuden ”vetää vartalo telineen päälle”, lasketaan putoamiskorkeus ylimmästä vartalon tukipisteestä. Jos telineen päälle kiipeäminen ei ole mahdollista, vähennetään jalan tai käden ylimmästä tukipisteestä 100cm.
Turva-alue
Kun putoamiskorkeus on alle 60 cm, ei turva-aluetta vaadita. Jos putoamiskorkeus on välillä 60–150 cm, on turva-alue 150 cm. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150 cm on turva-alue 2/3 putoamiskorkeudesta + 50 cm. Turva-alue määritellään samalla laskukaavalla kaikkiin suuntiin, myös telineen sivuille.
Alusta
Putoamiskorkeuden ollessa yli 60cm, mutta alle 100cm saa alusta olla hoidettua pintamaata esim. nurmikkoa. Putoamiskorkeuden ollessa yli 150cm tulee alustan olla turvahiekkaa, turvakatetta tai putoamislaattaa. Turvahiekkaa käytettäessä, kahden metrin putoamiskorkeutta varten suositellaan vähintään 30cm paksuista kerrosta ja yli kahden metrin putoamiskorkeudelle 40 cm paksuista kerrosta.
Asianmukaisesti rakennetun turva-alustan ensisijaisena tarkoituksena on vähentää päähän kohdistuvan iskun aiheuttamia vammoja. Turvahiekka ehkäisee myös nilkan taittumista ja pitkien luiden murtumista.
Etäisyys
Yksityispihoja koskevissa säännöksissä leikkivälineiden tulee olla vähintään kahden metrin etäisyydellä muista leikkivälineistä tai rakenteista. Rakenteella tarkoitetaan tässä yhteydessä talon seinien lisäksi myös puita, oksia, aitoja ynnä muita vimpaimia, joihon voi satuttaa itsensä.
Ankkurointi
Julkisissa paikoissa leikkivälineiden tulee olla kiinteästi asennettuja ja ankkureiden tulee olla vähintään 40 senttimetrin syvyydessä. Yksityispihoilla ankkuriosan yläpinta saa olla maanpinnan tasolla.
Putoamis- ja turva-alueen rakentamisen kustannukset
Jos telineen korkein otekohta on 240cm eikä teline tarjoa mahdollisuutta vetää vartaloa sen päälle, vähennetään maksimaalisesta putoamiskorkeudesta 100cm. Tällä laskutoimituksella telineen putoamiskorkeus on 140cm. Putoamiskorkeuden ollessa 140cm, on turva-alue 150 cm eteen, 150cm sivuille ja 150cm taakse. Putoamisalustan tulee olla joko 30cm paksuinen kerros turvahiekkaa tai turvakatetta. Putoamisalustan voi rakentaa myös kumirouhelevystä. Tällöin tulee käyttää vähintään 5cm paksua turvalaattaa.
Jos turva-alue rakennetaan suorakaiteen muotoiseksi, on se 4,5metriä leveä ja 3 metriä pitkä. Turva-alueelle tulee neliöitä siis yhteensä 13,5 ja 30 sentin syvyyteen rakennettuna kuutoita 4,05. Kuutiot selvittämällä (13,5 x 0,3 = 4,05m3) pystyy laskemaan turvahiekan tai -katteen kustannusarvion ja turvalaattojen kustannukset neliöhinnan perusteella.
Hintansa puolesta turvahiekka on edullisin vaihtoehto (n. 40 euroa / kuutio), joten 4m3 putoamisalueen rakentaa 160 eurolla. Turvakatetta käyttäessä (n. 130 euroa/kuutio) hinta pomppaa reiluun 500 euroon ja turvalaatalla (n. 70e/m2) tuotteesta riippuen noin 1000 euroon. Huoltovapaa turvalaatta saattaa maksaa itsensä takaisin pitemmässä juoksussa.
Kustannuksia laskiessa alkaa ymmärtämään, miksi taloyhtiöiden pihoille ei mielellään enää rakenneta kiipeilytelineitä tai keinujakaan.
Teki yksityispihalla niin tai näin, on tärkeä ymmärtää mahdolliset riskit ja vaarat, joita teline tai leikkiväline voi tuoda mukanaan. Vastuu on leikkipaikan rakentajalla ja vaikka tiukka lainsäädäntö ei suoraan koske yksityispihoja, tulee omistajalle varmasti monenlaisia syyllisyydentunteita jos jotain vakavampaa sattuu.
Fysiikan lait pätevät myös yksityispihalla
Vapaapudotuksessa ensimmäisen sekunnin aikana pudotaan 9,8 metriä. Kilometrivauhdiksi muutettuna tämä tarkoittaa 35 kilometrin tuntivauhtia. Ensimmäisen sekunnin jälkeen vauhti kiihtyy tasaisesti kunnes ilmanvastus saavutetaan.
Putoamisnopeus on sama kaikenpainoisille, eli yhtäaikaisesti pudotettuna yhden kilon maitopurkki ja 32 kilon kahvakuula osuvat maahan samanaikaisesti.
Potentiaalienergia kuvastaa voimaa joka aiheutuu esineen tippumisesta maahan. Tähän arvoon vaikuttavat sekä esineen paino ja pudotuskorkeus
Vaikka kummatkin esineet osuvat maahan samanaikaisesti (9,81m/s), aiheuttaa raskaampi esine pudotettuna isomman energian.
Energia on sitä suurempi mitä korkeammalta esine tiputetaan. Ihmisen tippuessa vammojen vakuuden määrittää se, kumpi sitoo itseensä enemmän energiaa, alusta vai keho. Kivikovalle alustalle tippumisesta tulee enemmän vammoja kuin pehmeälle alustalle tippumisessa.
Primaarivamma tarkoittaa vammaa, joka syntyy ensimmäisessä osumassa ja sekundaarivamma tarkoittaa vammaa, joka aiheutuu esim. pään lyömisestä varsinaisen kaatumisen jälkeen. Osuman kulma ja pinta-ala vaikuttavat vamman vakavuuteen ja loppujen lopuksi kysymys on siitä kuinka kovan energian luu tai kudos pystyy ottamaan vastaan katkeamatta / repeämättä.
Voimistelutelineissä kannattaa ottaa huomioon myös sinkoutumisen mahdollisuus. Harva näissä pelkkää leanvetoa jaksaa tehdä. Kun taidot kehittyy, siirrytään harjoittemaan vaikeampia juttuja, kuten jättiläisiä, jossa voimistelija pitää tangosta kiinni pyörähtäen vauhdilla rekin ympäri.
Myöhemmin selviää kuinka ratkaisin asian omalla pihallani.