Saariselälle laskettelemaan

Blogi siirtyy pian kesäaikaan joten tässä vielä viimeiset artikkelit kotimaan matkailu – kategoriassa.

Käytiin hiihtolomaviikkojen ja pääsiäisen välissä lasten kanssa lomareissulla pohjoisessa. Reissu suuntautui kotipihalta mitattuna 1036 kilometrin päähän Saariselälle. Kyseinen reissu oli varattu alunperin jo vuodelle 2020 mutta koronapandemian I-aallon ja valmiuslakien käyttöönoton seurauksena se tuolloin peruuntui. Vuosi sitten hiihtokeskukset joutuivat pistämään lapun luukulle kesken parhaan sesongin ja samassa yhteydessä myös kaikki majoitukset peruuntuivat.

Kotimaan matkailun terveysnäkökulmaa

Vaikka tilanne ei ole tilastollisesti reilussa vuodessa juuri parempaan suuntaan muuttunut, on koronan kanssa opittu arjessa selviytymään. Kirurginen suu-nenäsuojus on entistä tutumpi näky katukuvassa ja kahden metrin turvaetäisyyttä + korostettua käsihygieniaa pyritään noudattamaan arkikäytänteissä. Tartuntariski vallitsee kaikkialla ja on paljon myös omista valinnoista kiinni, lisääntyykö riski matkustaessa vai säilyykö se samanlaisena.

Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen (myös ulkona) ja on selvää, että kaikkia ei-pakollisia ihmiskontakteja tulee vallitsevassa tilanteessa välttää. Matkustaessa tämä tarkoittaa kurinalaista kasvomaskin käyttämistä, turvaetäisyyksien säilyttämistä, hyvää käsihygieniaa ja kaiken sellaisen toiminnan välttämistä, jonka parissa tartuntaketjuja voisi muodostua.

Reissu osui ajanjaksoon (8.3 – 28.3.21) jolloin voimassa oli sulkutila. Sulkutilan aikana hotellimajoitukset, ravintolat ja kylpylät on suljettuna ja yli kuuden henkilön kokoontumiset kiellettyjä. Mökkimajoitukset, hiihtäminen ja laskettelu oli edelleen sallittua. Ruokakaupat oli normaalisti auki ja ravintoloista sai myydä ruokaa ulos take away – periaatteella.

Matkalaukkuja pakkaillessa tartunnat olivat noususuunnassa mutta liikkumisrajoituksia ei julistettu. Tilannetta ja viranomaisten ohjeistuksia seurailtiin aktiivisesti ja pyrittiin tekemään lopullinen matkustuspäätös valitsevan lainsäädännön/ohjeistusten mukaisesti.

Meidän perheen kummatkin aikuiset oli rokotettu Pfizer – Biontechin rokotteella ja viimeisestä tehosteesta kulunut jo kuukauden päivät. Lasten sosiaalisia kontakteja pystyisi reissussa valvomaan jopa paremmin kuin kotioloissa. Kaiken edellä kuvatun perusteella vastuullinen mökkiloma, oman perheen kesken, ulkopuolisia kontakteja vältellen tuntui aivan riittävän turvalliselta idealta.

Inarissa ei ole tätä artikkelia kirjoittaessa koronaa juuri nimeksikään, joten vastuullisen kotimaan matkailun periaatteisiin kuuluu myös osaltaan varmistua siitä ettei itse kuljeta virusta alueelta toiselle. Sairaanhoitokapasiteetti on mitoitettu aina alueen vakituisten asukkaiden mukaan, joten tällaisina aikoina on tärkeää pitää itsensä terveenä jo ennen suunniteltua lomaa.

Yleisesittelyä Saariselältä

Saariselän laskettelukeskus koostuu kahdesta tunturista; Kaunispää ja Iisakkipää. Kummankin tunturin rinteet (15 kpl) saavuttaa samasta lähtöpisteestä. Saariselän kylältä laskettelukeskukselle on matkaa noin kaksi kilometriä. Alueella toimii Ski-bussi, joten majoituspaikasta laskettelurinteeseen siirtyminen on helppoa vaikkei autoa olisikaan käytettävissä.

Kaunispään laskettelurinteet; Pulmunen ja Riekko
Iisakkipään laskettelurinteet
Kaunispään laskettelurinteet (Varpunen ja Huuhkaja)

Hissit

Kaunispään rinteitä pääsee laskemaan varustevuokraamon kupeesta kohti huippua nousevalla tuolihissillä. Rauhallisesti liikkuvaa tuolihissiä on helppo käyttää ja siitä poistuminen on myös vaivatonta. Tuolihissi soveltuu hyvin myös aloittelijan käytettäväksi ja on kaikinpuolin turvallinen vaihtoehto jopa ensimmäisiin laskuihin.

Kaunispään huipulle pääsee myös ankkurihissi kolmosella, joka sijaitsee Huuhkaja – rinteen (1050m) vieressä.

Iisakkipään huipulle pääsee nousemaan kahdella ankkurihissillä. Iisakkipäässä on myös hyvä harjoittelurinne, jota pääsee laskemaan sompahissin avulla.

Iisakkipään harjoittelurinne on loiva ja pitkä

Laskettelukokemuksia Saariselältä

Saariselän rinteet on huomattavan pitkiä ja varsinkin lumilaudalla niitä oli kiva laskea. Pisimmät rinteet olivat yli kilometrin mittaisia. Meidän porukassa on paljon eritasoisia laskijoita ja pitkien, loivien rinteiden avulla varsinkin lapset saivat hyvin harjoitusta käännöksiin ja jarrutuksiin.

Saariselän rinteet sopivat erityisen hyvin aloittelevalle laskijalle sillä sininen väri on rinteissä hyvin edustettuna. Jyrkempiä rinteitä (musta ja punainen) löytyy myös mutta erityisen paljon on tarjolla pitkää ja loivaa laskettavaa. Vanhemman näkökulmasta tämä oli kivaa, sillä ipanat saattoi päästää myös rinteeseen myös keskenään.

Upeat maisemat Kaunispään huipulta alas laskettaessa

Kaunispään huipulla, hissiaseman vierestä löytyy Riekko – nimeä kantava laskettelurinne, jonka alkupäässä on tarjolla erilaisia reilejä ja pieniä hyppyreitä. Riekko-rinteen loppupäästä löytyy hauskoja kurveja ja myös vähän isompia hyppyreitä.

Reilejä ja pikkuhyppyreitä Riekon alkuosassa
Isompia hyppyreitä Riekon loppuosassa

Pepin kanssa laskettiin suurimmat rinteet läpi ja kuvattiin ne GoPro – kypäräkameralle. Virtuaaliselle laskettelureissulle pääsee mukaan tästä linkistä.

Suomen pisin pulkkamäki

Ihan erityisen hauskaa puuhaa oli laskea Saariselän pulkkamäkeä, joka on peräti Suomen pisin. Pulkkamäki lähtee Kaunispään huipulta ja haarautuu myöhemmin kahteen eri suuntaan. Vasemmalle kurvaamalla reitti vie tuolihissiasemalle ja näin laskettuna pulkkamäelle tulee mittaa yhteensä 1800 metriä.

Vaimon urheilukello ilmoitti huippunopeudeksi 35 kilometriä tunnissa eli tätä pulkkamäkeä laskettaessa kypärä on syytä pitää päässä. Vauhdikkaasta menosta huolimatta pulkkaa on helppo ohjailla ja vauhdin hidastaminen onnistuu käsien tai jalkojen avulla. Mäkeä voi laskea omalla pulkalla tai vuokrapulkalla.

Pulkkamäkeä pääsee parhaiten hyödyntämään hankkimalla hissilippu ja nousemalla laskun jälkeen tuolihissillä uudelleen Kaunispään huipulle.

Lumilautailu

Vaihteeksi artikkeli ihan muusta aiheesta.

Meidän perheellä on ollut jo usean vuoden ajan mukava yhteinen talviharrastus, lumilautailu. Laskin itse nuorena poikana lumilaudalla ja sitä kautta houkutellut myös jälkikasvun ja vaimon rinteeseen.

Ensimmäiset mäet on laskettu meidän perheessä keskimäärin neljän vuoden iässä ja perheen pienimpien opettaminen lumilautailuun on sinänsä melko helppoa. Hommaan tarvitaan mahdollisimman loiva rinne, pehmeää lunta ja kaksi aikuista. Toinen päästää irti ja toinen ottaa kiinni. Taaperon tehtävänä on seisoa lumilaudan päällä ja oppia pitämään itsensä tasapainossa. Kun rinne on riittävän loiva ja vauhti hiljainen, ei matkalla kaatuminen haittaa.

Kun taidot kehittyy ja lapsi on siinä iässä, että pystyy vastaanottamaan suusanallisia ohjeita, on syytä opettaa jarrutus. Vauhdin pysäyttämistaitojen kehittämiseen kannattaa käyttää reippaasti aikaa ja palkita onnistuneista jarrutuksista vaikka kaakaolla.

Kun tasapaino ja lumilaudan pysäyttäminen onnistuu, ryhdytään harjoittelemaan kantapäiden ja varpaiden puolen käännöksiä. Helpoiten se onnistuu, kun aikuinen ohjaa menoa laskusuunnan mukaisesta etukädestä kevyesti kiinni pitäen. Lapsi keskittyy pitämään painon etujalalla ja vaihtelee painopistettä äänimerkistä varpailta kantapäille. Taitojen kehittyessä aikuisen tukikäsi vaihdetaan esimerkiksi lyhyeen köydenpätkään. Loppujen lopuksi lumilaudan kääntymiseen tarvitaan avuksi laskijan ylävartalon ja käden liikkeet, joten viimeistään tässä vaiheessa aikuisen on syytä siirtyä syrjään.

Ylösnousuun mattohissi on paras vaihtoehto, mutta naruhissikin ajaa asiansa. Naruhissin kanssa vanhempi kävelee aluksi lapsen selkäpuolella ja varmistaa ettei ensimmäinen hissikokemus pääty onnettomuuteen. Hissistä poistumisen voi opettaa pienimmille lumilautailijoille ryömimisen avulla.

Ohessa kuuden vuoden takainen video Ylläkseltä. Pienin laskija oli videota kuvattaessa 4 vuotias.

Lumilautailussa kehittyy todella nopeasti ja perustekniikat hallitseva lautailija löytää tiettyyn pisteeseen saakka uusia haasteita jyrkemmistä rinteistä tai kovemmasta laskuvauhdista.

Haasteita harrastukseen saa myös tutustumalla hyppyjen ja erilaisten temppujen ihmeelliseen maailmaan. Hyppääminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorella iällä, sillä varttuneempi lautailija alkaa enimmäkseen pelkäämään itsensä satuttamista.

Epäonnistunut lumilautahyppy ei todellisuudessa (useinkaan) johda sairaalareissuun vaan tyypillinen onnettomuusskenaario on lunta housuissa ja takin sisällä. Kypärä kuuluu nykypäivänä jokaisen lumilautailijan vakiovarusteisiin ja estää aivotärähdyksen tehokkaasti. Suojavarusteita voi omien mieltymysten mukaan täydentää erilaisilla pehmusteilla ja panssareilla.

Trampoliiniharjoittelu

Meidän pihalta on remontin vuoksi hetkellisesti hävitetty kaikki pihaleikkeihin sopivat pinnat ja takapihalla majapaikkaansa pitänyt trampoliini on siirretty kaivinkoneen tieltä etupihalle. Edelliselle talvelle suunniteltu laskettelureissu peruuntui Covid 19 – tilanteen vuoksi ja siitäkin on mielipahaa riittänyt. ”Ei ole mitään tekemistä”.

Alkukesästä nettikauppoja selaillessani havahduin mielenkiintoiseen tuotteeseen; trampoliinilumilauta. Trampoliinilumilauta on aitoa lumilautaa muistuttava kapistus, josta puuttuu terävät kantit. Vaikka lauta on rakenteeltaan jäntevä, on laudan pohja pehmeä, eikä se riko tai kuluta trampoliinin mattoa.

Hommasin (itselle) ja lapsille RS Parksilta trampoliinilumilaudan, jolla voi ylläpitää ja kehittää laskettelutaitoja myös kesäkaudella.

RS Parksin tuotevalikoima trampoliiniharjoitteluun oli kattava. Trampoliinilumilautojen lisäksi tarjolla oli myös -scootteja ja -suksia. Itse päädyin hankkimaan Switch Boardin Jibbing Board PRO 110 – tramppalumilaudan ja saman tuotemerkin pehmeät siteet.

Ensikosketus trampoliinilautaan

Toimitus oli nopea ja hetken päästä matkahuollon noutopisteessä odotti mieleinen paketti. Switch Boardin tramppalumilauta on 110cm pitkä ja sopii kaikille vähintään 155cm pituisille käyttäjille. Samalla laudalla voi harjoitella lapsi siinä missä aikuinenkin (<100kg). Lauta on rakennettu siten, että se tuntumaltaan vastaa ihan oikeaa lumilautaa myös painonsa puolesta.

Tramppalumilautaan voi halutessaan kiinnittää ihan aidot siteet ja käyttää sitä lumilautakengillä. Itse päädyin hankkimaan Switch Boardin mustat harjoitussiteet, sillä niiden avulla koko perhe voi käyttää samaa pakettia. Lapset hyppii laudalla lenkkarit jalassa ja aikuinen voi käyttää lautaa sukat jalassa. Switch Boardin harjoitussiteet on rakennettu oikean lumilautasiteen tavoin, sillä erotuksella että ”highback” puuttuu. Siteiden kulman ja stanssin saa säädettyä optimaaliseksi, kuten aidossakin versiossa.

Switch Jibbing board PRO 110cm + Switch Board harjoittelusiteet

Temppujen harjoittelu laskettelurinteessä on sisänsä epäkiitollista puuhaa, että muutamaa hyppyä varten joutuu ensin nousemaan rinteen päälle hissillä, laskemaan rinteen alas ja kohtaamaan sitten hyppyrin. Ensimmäiset hypyt menevät yleensä aina pieleen ja oppimisprosessi on hidas, koska toistoja tarvitaan paljon.

Trampoliinilumilaudan avulla pääsee suoraan asiaan. Hypyssä tarvittava ilma saavutetaan pomppimalla ja kaatumisen yhteydessä voi suorituksen toistaa samantien uudestaan. Toistoja tulee lyhyessä ajassa satakertaisesti perinteiseen harjoitteluun verraten. Trampoliiniharjoittelulla pystyy harjoittelemaan alastulon eri kulmia kaikessa rauhassa ja varmistelemaan itselleen hyvän tasapainon ja asennon ennen tosivastustajan kohtaamista. Trampoliinilla kaatuminen sattuu huomattavasti vähemmän kuin lumella kaatuminen. Eri hyppykorkeuksia testailemalla alkaa vanhempikin lautailija pikkuhiljaa päästä ”lentopelosta” eroon ja hahmottaa, kuinka paljon ilmaa ja lentoaikaa onnistumiseen tarvitaan. Onnistumisesta tulee hyvä mieli myös keski-ikäiselle harjoittelijalle.

Trampoliiniharjoittelu käy hyvästä kuntoilusta

Vaimo testasi trampoliinilumilautailua 15 minuutin ajan ja totesi sen käyvän sykemittarin perusteella ihan hyvästä treenistä. Huippusykkeet oli harjoittelutuokion aikana 155 /min, keskiarvon ollessa +100 sydämenlyöntiä / minuutti. Harjoittelijan peruskunnosta riippuen harjoitus sijoittuu vauhtikestävyysalueen ja peruskestävyysalueen puoliväliin. Arvioinnin kohteeksi joutunut testihenkilö harjoittelee juoksua säännöllisesti ja peruskunto on hyvällä tasolla. Parasta kaikessa on se, että harjoittelu on hauskaa ja naurua kyllä piisaa.

Katso kuva isompana

Ilmainen harjoitusohjelma netissä

Snowboard Addiction Youtube – kanavalta löytyy täydellinen harjoitusohjelma kuinka lähteä harjoittelemaan temppuja. Tramp Series – videosarjaa (37 osaa) seuraamalla keksii aika nopeasti mistä on kysymys. Opetusvideot lähtevät perusteista ja päättyvät todella haastaviin temppuihin. Vauhdin pysäyttämis- ja kaatumistekniikoihin kannattaa suhtautua vakavasti. Ensimmäiset itkut ja venähdykset estää katsomalla videon ja opettelemalla oikeat kaatumistekniikat. Niistä on älyttömästi apua, silloin kun hyppy menee pieleen.

Method Grab, Paavo 10v

Itsellä on ollut iät ajat muutama ongelma lumilautatemppujen kanssa; pelkään tyhjää tilaa lumilaudan ja rinteen välissä ja pyörivissä tempuissa aivot antaa epämääräisiä ”korjaamiskäskyjä”, jotka loppujen lopuksi aiheuttavat kaatumisen alastulovaiheessa.

Kesti peräti 40 vuotta ennen kun tajusin, mitä ”blind landing” tarkoittaa. Nyt vihdoin hallitsen sen ja uskallan kokeilla myös temppuja, joissa alastulo tapahtuu itselle vieraassa laskuasennossa. Trampoliiniharjoittelun avulla olen oppinut paremmin luottamaan alastulotaitoihin. Talven tullen pääsen kokeilemaan mureneeko itseluottamus oikean hyppyrin nokalla. Niin tai näin.. trampoliinilumilautailu vaikuttaa hauskalta tavalta opetella temppuja, joita rinteessä ei ole uskaltanut kokeilla.

Aikuisella iällä kehittyvä itsesuojeluvaisto on lumilautailussa onnistumisen este ja sitä todennäköisesti voi hallita tekemällä harjoittelusta mahdollisimman turvallista. Turvaverkolla varustetussa trampoliinissa koheltaminen on mukavaa ajanvietettä ja yhteistä tekemistä jälkikasvun kanssa.

40 vuotiaan miehen ”Indy Grab

Laadukkaita tuotteita trampoliinilumilautailuun löydät osoitteesta www.rsparks.fi

5/5 !